Iltavuorossa töissä ollut Juha Koskinen sai vaimoltaan pysäyttävän tekstiviestin 22. tammikuuta vuonna 2017. ”Tää tontti on ihan mieletön, mä meen pankkiin”, kirjoitti äitinsä kanssa sattumalta Pyhtäälle merenrantatonttia katsastamaan päätynyt Anna Jaakola.

Osittain Turussa ja osittain Kotkassa asuneilla Annalla ja Juhalla oli ollut jo jonkin aikaa pysyvän kodin haku päällä. Kiirettä heillä ei ollut, tiesiväthän he tarvitsevansa Turun-asuntoaan vielä pari vuotta, ja Kotkassakin rivitalon puolikas ajoi asiansa toistaiseksi.

Juha Koskisen ensireaktio vaimon viestiin oli jarrutteleva, skeptinenkin.

– En ollut oikeastaan lainkaan pohtinut sitä mahdollisuutta, että rakennuttaisimme kotimme itse, Juha kertoo.

Pyhtää oli pariskunnalle tuttu vain joidenkin Kotkasta käsin tehtyjen lenkkien muodossa. Kun Anna ja Juha tulivat harvoin tarjolla olevalle merenrantatontille yhdessä, myös Juhan kelkka kääntyi.

– Olin heti yhtä lailla myyty kuin Annakin.

Joutsenrannaksi nimetyllä tontilla tärkeintä heille oli rauha, luonnonläheisyys, ja se, että meren lisäksi ympärillä oli runsaasti kangasmetsää. Annalle ja Juhalle kerrottiin myös muun muassa tontin lähistöllä viihtyvistä joutsenista, hanhista ja harmaahaikaroista sekä Joutsenrannan yläpuolella keväisin ja syksyisin kulkevista muuttolintujen auroista.

Anna ja Juha päättivät luottaa intuitioonsa. Ennen kuin he tekivät tarjouksen tontista, he varmistivat oikeastaan vain sen, että tulevaan kotiin saataisiin maalämpö. Talo suunniteltaisiin melko kapean tontin ehdoilla.

– Ensimmäiset puoli vuotta tonttikauppojen jälkeen oikeastaan vain visioimme ja katselimme tilannetta, Juha kertoo.

Kummankin haavelistalle kuului harjakatto, ja pariskunnan toiveet osuivat yksiin muutenkin. Niin Anna kuin Juhakin halusi tulevaan kotiinsa paljon avaraa tilaa ja moderniutta, mutta myös lämminhenkisyyttä ja perinteikkyyttä. Merenrantakodin lisäksi ei tarvittaisi kesämökkiä.

Valmiiden talopakettien joukosta Anna ja Juha löysivät ihan kivoja vaihtoehtoja, mutta ne eivät silti vastanneet omia unelmia. Tarkimmin he harkitsivat hirsitalorakennuttajalla tarjolla ollutta mahdollisuutta, jossa asiakkaat saavat osallistua suunnittelutyöhön aktiivisesti.

Jarrua pari painoi siinä kohtaa, kun pohjapiirroksen luonnoksesta löytyi liikaa ratkaisemattomaksi jääneitä seikkoja.

– Aluksi prosessi tuntui tosi kivalta, mutta kokonaiskuva meinasi mennä ohi, kun eksyimme miettimään hanojen ja pistokerasioiden kaltaisia yksityiskohtia, Juha kertoo.

– Tajuttuamme, että jo pelkkä suunnittelutyö tökkii, aloimme miettiä, mitä jatko tulisi olemaan. Kuin yhdestä suusta totesimme, että projekti kannattaa pistää jäihin, Anna jatkaa.

Sen jälkeen, kun taloprojektiin löydettiin oikeat tekijät, palaset loksahtelivat paikoilleen kuin itsestään. Pisteeseen nolla palattuaan Annalle ja Juhalle tärkeintä oli löytää arkkitehti, jonka kanssa puhuttaisiin samaa kieltä.

Puuarkkitehtuurikisaan osallistuneen, Iisalmessa sijaitsevan Y-talon nähtyään pariskunta otti yhteyttä arkkitehtitoimisto Piriseen ja Saloon.

Teemu Pirisen suunnittelemassa Y-kirjaimen muotoisessa talossa Annaa ja Juhaa miellyttivät paitsi puinen kuori myös sisätilojen linjakkuus ja kokonaisten seinien suuruinen ikkunapinta-ala.

Kun Teemu Pirinen ja Lauri Salo tulivat käymään Joutsenrannassa, Anna kertoi arkkitehdeille haaveestaan saada jokaiseen huoneeseen merinäköala. Juha arveli, että toive olisi käytännössä mahdoton toteuttaa, mutta arkkitehdit totesivat, että onnistuu.

– Me kerroimme Laurille ja Teemulle myös, että haluaisimme olohuoneen merenpuoleisen päädyn olevan kokonaan ikkunaa, aivan kuten Y-talossa.

Pirinen ja Salo esittelivät ensimmäisen pohjapiirrosluonnoksensa elokuussa 2018. Y-talon tapaan myös Annan ja Juhan kotiin tulvisi valoa ja olohuoneen koko pääty olisi isoa ikkunaa.

Anna ja Juha ilmoittivat arkkitehdeille haluavansa taloonsa toisenkin vessan, mutta muuten arkkitehtien suunnitelmista nousi esiin vain pientä hiottavaa.

Annan ja tämän äidin ensimmäisellä Pyhtään-katselmuksella oli kauaskantoiset seuraukset myös Annan vanhempien kannalta: he päätyivät ostamaan kesämökiksi kaavailemansa talon saman tien varrelta, minne Anna ja Juha rakennuttivat omaa unelmaansa.

Pariskunta luopui Turussa ja Kotkassa sijaitsevista kodeistaan. He sopivat yhdessä, että asuisivat Annan vanhempien ”kesämökillä” oman rakennusprojektinsa ajan. Ratkaisu mahdollisti sen, että Joutsenrannan kanssa ei tarvinnut kiirehtiä edelleenkään.

Kesän 2019 aikana tontilla tehtiin maatöitä ja valettiin sokkeli.

– Seuraava – sään puolesta surkein ja lumettomin talvi ikinä – mahdollisti sen, että meidän rakennustöitämme pystyttiin jatkamaan koko talven ajan, Juha kertoo.

Talon ristiin laminoiduista puulevyistä eli CLT-elementeistä koostuva runko oli nopea koota.

Juha ja Anna osallistuivat käytännön töihin oikeastaan vain siivoamalla.

– Lähinnä kartutimme kassaa ja teimme ylitöitä omissa ammateissamme. Rakennusporukalle kerroimme väliaikaisasunnostamme, jotta heidän ei tarvinnut ihmetellä, miksi ajamme aamuin illoin työmaan ohi, Juha virnistää.

Uuteen kotiin muutettiin lokakuussa 2020. Anna ja Juha eivät lakkaa kiittelemästä – ja ihmettelemästäkin – koko rakennustiimiä. Esimerkiksi katon tekijöiden ammattitaito oli ihailtavaa.

– Vaikka lunta ei tullut, talvinen tuuli oli välillä hurjan kova ja harjakattomme todella jyrkkiä, Juha kertoo.

Kolmesta harjakattoisesta osiosta koostuva koti on saanut vaikutteita norjalaisista kalastajataloista. Annan ja Juhan talossa pienet makuuhuoneet ja kodinhoitohuone ovat samassa tasossa kuin yhdistetty keittiö- ja ruokailutila. Olohuone on hieman keittiötä ja ruokailutilaa alempana, ja Annan ja Juhan makuuhuoneeseen noustaan olohuoneesta lähteviä portaita pitkin.

Norjalaisia kalastajataloja pariskunta on ihaillut jo pitkään.

– Inspiroiduimme ja viehätyimme tämäntyyppisistä taloista jo vuosien varrella Norjassa viettämiemme lomien aikaan, Anna kertoo.