Arkkitehti suunnitteli itselleen ekotalon, jonka lattioissa on oman tontin savea ja tiloja rytmittää kultainen leikkaus
Arkkitehti Juha Päätalo suunnitteli modernin ja ekologisen hirsitalon nuoruusmaisemiinsa. Talon lattia tehtiin sen alta kaivetusta savesta, ja muutenkin tunnelma on kuin modernissa talonpoikaistuvassa.
Olohuoneen päätyikkunan kaunis maisema vetää katseen puoleensa. Arkkitehti Juha Päätalo istuu ikkunapenkille ja katselee ympärilleen.
– Aloin suunnitella tätä taloa, kun vielä opiskelin arkkitehtuuria Münchenissä. Vuosi oli 2011.
Ollaan Tampereen kupeessa Aitolahdessa. Edessä välkehtii Näsijärvi, jonka ulapalla on tämän talon suunnittelulle ihan oma merkityksensä, mutta siitä lisää myöhemmin.
Juhan ja hänen puolisonsa Glorian kotina on vuonna 2019 valmistunut linjakas hirsitalo. Talon vieressä on Juhan nuoruuden kotitalo. Punatiilisessä 1970-lukua henkivässä omakotitalossa asuu edelleen hänen 88-vuotias Saima-äitinsä.
– Asuimme Saksassa, mutta halusimme rakentaa Suomeen oman ankkuripaikan. Talon suunnittelua vaikeutti pitkään se, ettemme tienneet, haluammeko pienen kesäpaikan vai isomman, pidempiaikaiseen asumiseen sopivan kodin, Juha muistelee.
Nyt järvenrantatontilla on kaksi erilaista taloa, jotka ovat sopusoinnussa keskenään. Uuden talon seinät ovat hirttä. Sisäkatot ovat lautaa, ja lattiassa on savea.
– Savi on paikallista, se on kaivettu talon alta.
Ikkunat ovat isoja ja sisustus on niukka vailla krumeluureja. Tunnelma on kuin modernissa talonpoikaistuvassa.
Rakennuksen pohja on noudattaa perinteistä parituvan muotoa, jossa talon keskellä on eteinen ja sitä vastapäätä pieni huone. Talon molemmissa päissä on kaksi isompaa huonetta.
– Kiinnostuin opintojen edetessä paikkasidonnaisesta suunnittelusta. Talon muoto ja materiaalit ovat vahvasti tätä seutua.
Passiivitaloihin ja ekologiseen rakentamiseen erikoistunut Juha oli miettinyt talonsa rakennusmateriaaliksi muun muassa olkielementtejä.
– Kiertelin kylällä ja katselin, miten täällä on rakennettu. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki talot olivat hirsitaloja. Ne kuuluvat tämän seudun identiteettiin.
Suunnittelupöydällä alkoi hahmottua tiilitalon kanssa yhteen sopiva moderni hirsitalo.
– Otin suunnittelun lähtökohdaksi sen, miten talo sopisi rakennuspaikalleen ja miten se istuisi tähän maisemaan, Juha kertoo.
Tiilitalon mittakaava ohjasi uuden talon suunnittelua.
– Rossipohja ja luonnonkiviperustus kuuluvat perinteiseen hirsitaloon. Halusin kuitenkin pitää uuden talon suhteellisen matalana. Näin kumpikaan tontilla olevista rakennuksista ei ala dominoida toista. Tästä syystä päätimme tehdä taloon maanvaraisen laatan.
Talon nykyinen, Juhan sanoin “katkaistua makkaraa”, muistuttava muoto yhdistää kaksi kiintopistettä toisiinsa.
”Asuimme Saksassa, mutta halusimme rakentaa Suomeen oman ankkuripaikan.”
– Pihanpuoleinen pääty on suorassa linjassa tiilitalon kanssa. Veden puolella se kääntyy katsomaan saaren ja niemen välistä näkyvää Näsijärven ulappaa.
Ratkaisu vaati hirsitalon katkaisemista kahteen osaan. Pienemmän ja isomman hirsitalon väliin syntyi viuhkamainen terassi.
– Se on nivel, joka yhdistää talon molemmat osat.
Päätalossa asutaan ja pienemmässä sivutalossa on Juhan arkkitehtitoimisto.
Juha näyttää pohjapiirustuksesta, miten päätalon pohja muodostuu kolmesta peräkkäisestä samankokoisesta neliöstä.
– Tilat noudattavat kultaisen leikkauksen suhteita, Juha avaa.
Siirtymisen “neliöstä” toiseen huomaa talon sisäkatossa, jonka laudoitus vaihtuu pitkittäisestä poikittaiseen. Lisää neliöitä on olohuoneen nurkissa, jotka pullistuvat sisäänpäin.
– Isot ikkunat ovat hirsitalossa haastavat. Nurkissa olevat hirsitornit tekevät rakenteesta lujan, vaikka ikkuna-aukot ovat suuret.
Ikkunoiden puitteet on upotettu rakenteisiin.
– Katossa ikkunan puite on sisäkattolaudoituksen sisässä. Seinässä se on piilotettu siirtämällä hirsitornin ulkonemaa ikkunakarmin verran.
Minimalistinen idea haastoi suunnittelijaa ja oli rakennusvaiheessa työläs toteuttaa. Lopputulos hivelee silmiä.
Energiatehokakkaan talon runko tehtiin 22 senttiä korkeasta ja 7 senttiä paksusta kuusihirrestä.
– On helpompi löytää isoja kuusi- kuin mäntytukkeja. Kuusi myös kellastuu mäntyä vähemmän.
Talon ulkoseinien rakenne muodostuu kahdesta hirsiseinästä, joiden välissä on 26 senttiä paksu eristekerros. Seinien väliin ja yläpohjaan puhallettiin selluvillaa, jonka seassa on savijauhoa.
– Halusimme mahdollisimman kemikaalittoman talon. Eristeissä on yleensä seassa palonsuojakemikaaleja, jotka voisi korvata palamattomalla savella.
100-neliöinen talo lämpiää maalämmöllä. Lattian suunnitteluvaiheessa Juha kiinnitti huomiota betonin ja lattialämmitysputkien käyttöikiin.
– Tavallisesti betonin käyttöikä on 80 vuotta, mutta lattialämmitysputkilla se on vain 30 vuotta.
”Yleensä arkkitehti vain suunnittelee, mutta itse tekemällä oppii tosi paljon.”
Talon lattialämmitysputket onkin upotettu savilattiaan.
– Lattiassa on alimmaisena 10 senttiä paksu betonilaatta, jonka päällä on 10 senttiä juntattua savea.
Lattiamassa tehtiin savesta, jonka sekaan lisättiin soraa. Lattialämmitysputket peitettiin käsin savi kerroksen sisään ennen varsinaisen lattiamassan levittämistä. Lopuksi lattia täryytettiin tiiviiksi. Lattian pinta on suojattu likaa ja kosteutta hylkiväksi vahalla.
Talon rakentaminen oli lopulta neljän vuoden projekti. Juha laskee rakentaneensa taloa yhteensä kahdeksan kuukautta.
– Rakentaminen aloitettiin 2015. Olin täällä rakentamassa lomilla. Pisin yhtenäinen jakso työmaalla oli syyskuusta 2016 tammikuuhun 2017.
Juha sanoo oppineensa prosessissa tietynlaista nöyryyttä.
– Yleensä arkkitehti vain suunnittelee, mutta itse tekemällä oppii tosi paljon. Esimerkiksi sen, että kaikkea ei voi suunnitella ja että työmaalla pitää osata improvisoida. Ja tietysti myös se, miten tärkeää on ammattilaisen työnjälki.
Rakentamisen vaiheita:
