Meidän Talo

Inspiraationa taiteilijahuvila! Sanna ja Jussi rakensivat Nuuksioon modernin hirsitalon kansallisromantiikan hengessä

Inspiraationa taiteilijahuvila! Sanna ja Jussi rakensivat Nuuksioon modernin hirsitalon kansallisromantiikan hengessä
Viitasen perheen uusi hirsitalo on saanut innoituksensa taiteilijahuviloista. Hirsi ja jyhkeä kansallisromantiikka antoivat visuaaliset raamit talon suunnitteluun.
Julkaistu: 22.3.2022

Sanna Viitanen ottaa kahvikupin saarekkeelta ja astuu ulos keittiön pariovista terassille.

– Paras kahvittelunurkkaus tähän aikaan päivästä on tuolla nurkan takana olevalla seinustalla. Talon moneen suuntaan avautuvat terassit tarjoavat aina lämpimän tai viileän paikan istuskella, Sanna iloitsee.

Jyhkeistä kelopölkyistä tehdyt jakkarat ja leveä lankkupöytä ovat hieno pari tumman hirsiseinän kanssa. Auringon lämmittämä hirsiseinä on selkää vasten mukavan lämmin.

– Parhaita juttuja tässä talossa on se, että koti on juuri omanoloinen. Tänne on aina kiva palata.

Faberin veistosmainen liesituuletin on sijoitettu keskelle saareketta. Sen etäisyyttä lieteen voi säätää napin painalluksella. Keittiöstä on käynti talon päädyssä olevalle terassille, josta pääsee saunarakennukseen.
Keittiön kaapistot hankittiin Ikeasta. Ovet on hiottu ja maalattu itse metsän­vihreiksi. Työtaso on betonia ja sen päässä on sopiva syvennys kahvikoneelle ja keitto­kirjoille. Kupariset seinä­valai­simet on alun perin suunniteltu ulkokäyttöön.
Ruokapöytä on alun perin ollut kylä­koulussa Kalla­veden länsirannalla. Riihen ylisiltä löydetty pöytä puhdistettiin ja puu­osat siistittiin. Kauniit jugend­tyyliset tuolit istuvat talon henkeen.

Viitasen perheen neljä vuotta sitten valmistuneessa hirsitalossa on jotain hyvin tutunoloista.

– Pidämme molemmat, mieheni Jussi ja minä, kansallisromantiikasta ja jugendista. Haimme taloon vähän sellaista Hvitträskin ja Kalelan henkeä.

Jyhkeä hirsitalo onkin täysosuma Nuuksion tuhatvuotisten kallioiden ja naavaisten kuusien keskellä. Hirsitalon ekologisuus, kestävyys ja selkeys miellyt­tivät Sannaa ja Jussia.

– Hirrellä on paljon hyviä ominaisuuksia. Se ei tarvitse erillistä eristekerrosta ja on materiaalina selkeä ja yksinkertainen. Näihin hirsiseiniin on sidottu pitkäksi aikaa paljon hiiltä, Sanna sanoo.

Kuistin nurkkauksessa on mukava paikka ilta­päivä­kahville. Terassin kalusteet on tehty itse rakentamisen jämälaudoista.
Sannan ja Jussin koti on vuonna 2018 valmistunut lamellihirsitalo Espoon Nuuksiossa. Konesaumattu peltikatto sopii talon tyyliin hienosti. Ikkunoiden valkoiset pokat keventävät julkisivua.

Elettiin kevättä 2016. Barcelonassa asuva pariskunta tutki Helsingin ympäristössä myynnissä olevia tontteja. Tarjontaa oli niin paljon, että heidän oli pakko keksiä keino rajata hakua.

– Aloimme miettiä, mitkä paikat olisivat sellaisia, joita ei tulevaisuudessakaan rakenneta täyteen. Keksimme kansallispuistot, Sanna kertoo.

Satelliittikuvista löytyi kaksi vihreää vyöhykettä, joiden ympäristöstä pari otti seurantaan myyntiin tulevat tontit.

– Matkustin kesäkuussa Suomeen katsomaan tontteja. Olin sopinut samalle päivälle kolme näyttöä ja tulin tänne ensimmäiseksi. Ihastuin tonttiin. Menin kuitenkin myös toiseen näyttöön velvollisuudentunnosta, mutta kolmannen jo peruin.

Talon paikkaa mietittiin tarkkaan. Suunnittelijoiksi valitut arkkitehdit Heikki Lamusuo ja Jaana Partanen kävivät tontilla useamman kerran.

– Sanna ja Jussi olivat rapsuttaneet kalliota puhtaaksi kasvillisuudesta. Mietimme, mikä olisi luontevin paikka sijoittaa rakennukset. Kalliossa on eri kokoisia, isojakin painaumia, joita yritimme kiertää mahdollisuuksien mukaan, Heikki kertoo.

Myös tontilla olevaa puustoa pyrittiin säästämään. Rakennuspaikka kallion laella oli herkullinen.

– Jaana ja Heikki ehdottivat toisen kerroksen lisäämistä taloon. Näin saisimme nauttia kalliolta aukeavista maisemasta yli puiden latvojen, Sanna kertoo.

Tontin raivaustyöt aloitettiin toukokuussa 2017. Tontilla oli aikoinaan sijainnut pieni kesämökki, mutta se oli purettu.

Suunnitteluprosessi sujui helposti. Sanna ja Jussi olivat koonneet kuvia mieleisistä taloista ja piirtäneet valmiiksi pohjaa.

– Ei talosta tai pohjasta lopulta tullut lainkaan sellainen kuin olimme alussa miettineet, tai no avo­keittiö ja erillinen pihasauna ovat nyt täällä, Sanna nauraa.

Hirsi ja jyhkeä kansallisromantiikka antoivat suunnittelulle visuaaliset raamit.

– Tunnemme Sannan ja Jussin entuudestaan. Olemme oppineet, että usein vasta talon suunnittelun yhteydessä perheenjäsenet sanovat ääneen millaisia unelmia heillä on uudelle kodille, Jaana toteaa.

– Meille tärkeinä suunnittelun lähtökohtina olivat luonnonvalo ja tontilta aukeavat hienot maisemat, Heikki sanoo.

Maanrakennustyöt saatiin nopeasti valmiiksi. Talojen perustusten valut tehtiin myös toukokuussa.
Alakerta oli yhtä suurta tilaa ennen kevyiden väliseinien pystytystä. Vasemmassa nurkassa näkyy tuleva kirjastohuone ja oikealla vanhempien makuuhuone.
Talon kivijalat verhoiltiin liuskekivellä viime syksynä. Projekti jatkuu tulevana kesänä pihatöillä.

Suunnitteljoiden ehdottamat lattiasta kattoon olevat ikkunat mietityttivät Sannaa aluksi.

– Olin päässäni jo asentamassa lämpöpattereita ikkunoiden alle ja mietin, miten se nyt onnistuisi. Ratkaisu oli lattialämmitys.

Rakennuslupa saatiin keväällä 2017. Toukokuussa tehtiin maanrakennustyöt ja saman kuun lopulla valettiin perustukset.

– Heinäkuussa tuli pystytysporukka ja talo kohosi silmissä, Sanna kertaa.

Heinäkuussa tontilla oltiin jo näin pitkällä. Taloa kulmittain on erillinen sauna- ja varastorakennus. Autokatos on tienreunassa rajaamassa näkymää pihalle.

Kun runko, katto ja ikkunat olivat valmiit, projekti siirtyi Sannan ja Jussin käsiin.

– Aloitimme sisätyöt kesälomalla piharakennuksesta, jossa on sauna, saunatupa ja varastoja. Ajatuksena oli tehdä tilasta toimiva tukikohta rakentamiselle, Sanna muistelee.

Syksyllä työmaata edistivät Sanna ja timpurit, sillä Jussin työt jatkuivat Barcelonassa. Välillät työt seisahtuivat kokonaan, kun sovittu työporukka ei päässytkään töihin.

– Onneksi lvi- ja sähkötyöt tulivat samasta firmasta, se selkeytti tekemistä, Sanna toteaa.

Saunarakennus valmistui vuonna 2018, jonka jälkeen sisätyöt siirtyivät talon puolelle. Timpurit nakuttivat kattopaneelit ja väliseinien rungot. Sanna ja Jussi asensivat parketin sekä paneloivat ja maalasivat seinät.

– Jos jotain tekisimme toisin, niin alakerran väliseinät voisivat olla hirttä. Nyt ne ovat rankarunkoisia, ja niiden pinnassa on hirsipaneeli. Seinien rakentaminen vei paljon aikaa, joten jälkikäteen ajateltuna kustannussäästöä tuskin syntyi paljoakaan, Sanna miettii.

Ulko-ovelta avautuu upea näkymä talon läpi ulos luontoon. Olohuoneen ja eteisen välissä on tyylikkäät liukuovet. Ulkovaatteille rakennettiin kaunis kaapisto ja lisää säilytys­tilaa tehtiin portaiden alle.
Olohuoneen sohvalta ei katsella televisiota vaan Nuuksion kansallispuiston hienoja maisemia. Alakerran huonekorkeus on lähes kolme metriä. 100-vuotias keinutuoli on saatu Sannan vanhemmilta.
Valkoinen katto ja lattia heijastavat kauniisti valoa ja toimivat vasta­parina tummille puu­pinnoille. Yläaulan sohvalle löytyi mukava sopukka lappeen alta.
Alakerran lattiat ovat maalattua lankkuparkettia. Olohuoneen keski­piste on Swedesen valmistama pehmeä­linjainen sohva. Itämaiset matot istuvat moderniin taitelija­huvilaan.

Kiintokalusteita hankittaessa pyrittiin löytämään edullisia, mutta hyviä ratkaisuja. Keittiön työtasot pari halusi tehdä yhtenä kappaleena joko puusta tai kivestä.

– Työtaso on 4,5 metriä pitkä. En löytänyt firmaa, joka olisi pystynyt toimittamaan niin pitkää tasoa.

“Pidämme molemmat kansallisromantiikasta ja jugendista.”

Ratkaisuksi keksittiin valaa tasot betonista paikan päällä. Projekti vaati tarkkaa suunnittelua.

– Keittiön allas on suoraan ikkunan alla. Ikkunoiden keskelle jäävä hanan paikka oli säädettävä paikalleen tarkasti, jotta ikkunat saisi myös jatkossa auki.

Keittiön kaapistot hankittiin Ikeasta. Kaapinovien teollinen ilme haihtui, kun ne hiottiin ja maalattiin uudelleen.

Yläkerrassa nukutaan vinojen kattojen alla. Puinen sänky on Emma-tyttären lapsuuden sänky, joka on nyt sohvana.
Päästä vedettävä sänky sai uuden elämän parivuoteen päätynä. Auringonkukkamaalauksen on tehnyt Emma koulussa Mosambikissa.

Talo suunniteltiin Sannan ja Jussin loppuelämän kodiksi. Alakerrasta tehtiin esteetön.

– Arkkitehtien yksi parhaita ideoita oli suunnitella yläkerta niin, että siitä voi tehdä erillisen vuokra-­asunnon, Sanna kertoo.

Vanhat kalusteet istuvat talon arkkitehtuuriin upeasti.

Yläkerran aulaan tehtiin rakennusvaiheessa varauk­set keittiön vesi- ja viemäriputkille.

– Yläkerran erottamisessa oli myös se idea, että jos me päätämme lähteä vielä ulkomaankomennukselle, talo ei jäisi kokonaan tyhjäksi.

Viitasen perheessä lasikuisti on lunastanut paikkansa mukavana oleskelu­paikkana silloin, kun ei halua mennä ulos asti.

Viitasten talo rakennettiin lamellihirrestä.

– Painumatonta hirttä käytettiin vain talon pääty­kolmioissa, mikä helpotti kattorakenteiden tekemistä, Sanna kertoo.

Painumisen vuoksi ikkunoiden, ovien ja levy­raken­teisten väliseinien päälle on jätetty seitsemän sentin painumisvara.

– Hirsirunko on nyt viidessä vuodessa painunut viisi senttiä. Painumisen huomaa esimerkiksi keittiön korkeiden kaapistojen päädystä, johon on jätetty painumisvara.

Muutaman vuoden asumisen jälkeen talo on alkanut tehdä taikoja myös sen asukkaille.

– Nyt kirjastoerkkeri ja eteisaula ovat viherkasvien paratiisi. Minusta on tullut täällä aloitteleva kasvi-­intoilija, Sanna sanoo.

Talossa on 209 neliötä: avokeittiö, olohuone, kirjasto, kolme makuuhuonetta, kaksi wc:tä sekä erillinen saunarakennus, jossa löyly- ja pesuhuone, wc, tupa sekä varasto.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
7 kommenttia