Avotakka

Mitä pöllömpi, sitä parempi! Oiva Toikan linnut nostavat arvoaan – tunnistatko harvinaisuudet?



Mitä pöllömpi, sitä parempi! Oiva Toikan linnut nostavat arvoaan – tunnistatko harvinaisuudet?

Oiva Toikka antoi lasille siivet yli 40 vuotta sitten. Linnut olivat lapsuudenkotien vakiokoristeita, joita hingumme nyt ennakkoperintönä itsellemme. Osa linnuista kiinnostaa keräilijöitä Japania ja Etelä-Koreaa myöten.
Teksti Miia Kauhanen

Oiva Toikan lasilinnut ovat kansan kestosuosikkeja, joiden siipien alla on nyt erityistä nostetta. Mitä erikoisempi tai pöllömpi, sitä kuumempi tipu se on nyt markkinoilla.

Oletko sinäkin kasvanut Toikan lintujen keskellä ja erehtynyt pitämään niitä suorastaan itsestäänselvyytenä? Ikääntyvän maestron linnut ovat nousseet taas arvoonsa myös nuorten aikuisten silmissä. Japanilaiset ja eteläkorealaisetkaan eivät ole suotta niihin hullaantuneet. Vuosien varrella Toikan linnut ovat menestyneet myös haastavilla Yhdysvaltain-markkinoilla.

Testaa jutun lopussa, tunnistatko linnut!

Klassikko

Oiva Toikan lasilinnut, joita Nuutajärven lasitehdas valmisti yli 40 vuotta. Kun tämä 220 vuotta toiminut Suomen vanhin lasitehdas lopetettiin vuonna 2013, siirtyi lintujen tuotanto Iittalan lasitehtaaseen.

Suunnittelija Oiva Toikka

Aikamme arvostetuimpiin lasitaiteilijoihin lukeutuva Oiva Toikka (s. 1931) tunnetaan paitsi lasilinnuistaan myös Kastehelmi-, Flora- ja Fauna-astioistaan. Vaikka hän on kansan silmissä etenkin lasin mestari, työskenteli keraamikoksi valmistunut Toikka ensin Arabialle ja suunnitteli sittemmin muun muassa painokuoseja Marimekolle, lavastuksia Kansallisoopperaan ja muoviesineitä italialaiselle Magikselle.

Oiva Toikka. Tutustu myös Designmuseon verkkonäyttelyyn Toikan monipuolisesta tuotannosta: toikka.kokoelma.fi.

Vuosi

Oiva Toikka aloitti pitkä uransa lasin parissa, kun hänestä tuli Nuutajärven Lasin suunnittelija vuonna 1963. Ensimmäiset linnut, Siepot, Toikka suunnitteli vuonna 1972. Uusimpia tulokkaita ovat vuosilintu 2018, Luotsi.

Värit

Oiva Toikan lintuja on kaikissa sateenkaaren väreissä, metallinhohtoisenakin. Jo ensimmäisiä Sieppoja tehtiin sen mukaan, minkä väristä lasimassaa oli kulloinkin tarjolla. Nuutajärven lasitehtaalla oli Kaj Franckin ansiosta 1950-luvulta alkaen poikkeuksellista värilasiosaamista, joka inspiroi Toikkaa vangitsemaan lintujen sulavia muotoja lasiin.

Testaa jutun lopussa, tunnistatko linnut!

Koot

Muutaman sentin korkuisista pikkulinnuista kolmisenkymmentä senttiä korkeisiin Kiikkureihin, Villijoutseniin ja Kotkiin.

Valmistus

Jokainen lasilintu on suupuhallettu. Niitä on tehty viimeisten 45 vuoden aikana yli 400 erilaista.

Suosion salaisuus

Monet muistavat Toikan linnut jo lapsuudestaan, joten niihin liittyy nostalgiaa ja tunteita esteettisten arvojen lisäksi. Oiva Toikan valloittava mielikuvituksellisuus ja lasilintujen värimaailma ovat vieneet suomalaisten sydämet. Nimetyt linnut ovat persoonia, joista jokainen voi valita itselleen mieleisen värisen ja luonteisen. Parvina niistä saa hienoja asetelmia.

Tätä ei moni tiedä

Liikkeellä on myös kakkoslaatuisia (merkintä II) lintuja, joita ei ole syytä väheksyä, sillä mestari itse on kertonut pitävänsä niitä vain persoonallisina. Jokainen käsityönä puhallettu lintu on joka tapauksessa hieman omanlaisensa.

Saatavuus

Toikan lasilintuja on valmistettu pitkään ja yhä vain, joten niitä on paljon saatavilla. Nosteessa on erityisesti varhaistuotanto, kuten Laulurastaat ja Siepot. Pöllöt menevät vintagekaupoissa kuumille kiville. Keräilijöitä Japania ja Etelä-Koreaa myöten kiinnostavat erikoiserät, kuten vuosilinnut ja firmoille valmistetut yrityslahjat. Harvinaisuuksia ovat esimerkiksi Siepon deodyyni versio ja suuret yksilöt, kuten Kukko, Villihanhi ja Kiikkuri.

Mikä maksaa

Arvoon vaikuttavat iän, koon, kunnon ja harvinaisuuden lisäksi esteettiset seikat: muotokieli, värit, hauskuuskin. Osa linnuista, kuten kookas Villihanhi, on myös ollut erityisen haasteellinen toteuttaa. Mitä suurempi ja harvinaisempi yksilö, sitä kalliimpi se on. Käännä lintu: pohjassa oleva signeeraus takaa aitouden ja tarrat tai kirjainlyhennelmät voivat viitata yrityksille liikelahjoiksi tehtyihin erikoiseriin. Joskus signeeraus kuitenkin puuttuu aidostakin linnusta.

Hinta

Suurin osa Toikan linnuista mahtuu haitariin 50–300 euroa. Kalleimmat maksavat tuhansia. Arvokkaimpaan parveen kuuluvat varhaiset lasilinnut, kuten 1970-luvun alussa suunnitellut Sieppari ja Sieppo: pienestä koosta huolimatta niiden arvo on 500 euron tienoilla. Kiikkurista on maksettu huutokaupassa jopa 5 000 euroa.

Testaa, tunnistatko Oiva Toikan linnut!

Lähteet: Tuulikki Räikkönen, Astiataivas ja Birds by Toikka – Toikan linnut (WSOY). Kuvalähteet: A-lehtien kuva-arkisto, Bukowskis ja Iittala.

Julkaistu: 27.6.2018