Muusikko Mikko Pykärin musta talo on vaikuttava näky lumista maisemaa vasten. Rakennus näyttää joka kulmalta hieman erilaiselta ollen kuin kiehtova veistos. Dramaattinen ulkokuori kätkee kuitenkin sisäänsä lämminhenkisen kodin.

Vuonna 2017 elämä heitti Mikon eteen tilaisuuden tutun tontin lunastamiseen Helsingissä. Hän oli jo pidemmän aikaa katsellut maata ”sillä silmällä” ja hahmotellut mielessään, mitä paikkaan voisi rakentaa.

– Asuminen ja arkkitehtuuri ovat kiinnostaneet minua aina. Viimeiset kymmenen vuotta olen vuosittain jopa kiertänyt asuntomessut yksin. On kiehtovaa, miten tilat vaikuttavat ihmisiin ja tunteisiin, Mikko sanoo.

Kestävä, hengittävä ja eleetön. Näihin sanoihin voisi kiteyttää vision, jonka pohjalta suunnittelu­työ lähti pikkuhiljaa etenemään. Kokemus vanhan puutalon peruskorjaamisesta oli vahvistanut Mikon ajatuksia siitä, että uusi talo ei kaipaa muovia tai muita turhia rakennusmateriaaleja. CLT-talo tuntui heti alkuun kaikin puolin sopivalta vaihtoehdolta. Lyhen­ne CLT tulee sanoista Cross Laminated Timber eli ristiin­liimattu massiivipuu.

– Kohtasin sattumalta arkkitehti Marko Casagranden, ja huomasin heti, että meillä menevät näkemykset hyvin yhteen. Marco lupasi piirtää talon, Mikko kertoo.

Suunnitteluvaihe venähti lopulta miltei kahden vuoden mittaiseksi, mutta Mikko kertoo ajalla olleen keskeinen merkitys onnistuneeseen loppu­tulokseen. Huolellisesti hiomalla neliöiden sijoittelu, huone­järjestys ja pienetkin yksityiskohdat loksahtivat kohdilleen. Mikon nuoruudenystävä, sisustusarkkitehti Marianna Sorsan näkemyksestä oli suurta hyötyä. Hän auttoi suunnitelmien ja materiaalivalintojen kanssa sekä kävi suunnitteluvaiheessa piirustuksia läpi.

– Kun alkuun varaa runsaasti aikaa, ehtii matkan varrella huomata monia asioita. Uskon, että onnistuminen talon rakentamisessa on ensisijaisesti kiinni ideoista ja suunnittelusta eikä siitä, onko kivitaso tuotu Italiasta, Mikko pohtii.

Ensimmäisen etapin jälkeen Mikko lähestyi CLT-talosuunnitelmansa kanssa useita eri talotoimittajia. Yllätykseksi yksikään niistä ei pystynyt toimittamaan toiveiden mukaista kokonaisuutta. Talo on tyyliltään yksinkertainen, mutta erikoinen erkkeri-­ikkuna, kulmiin sijoitetut ikkunat ja olohuoneen kaksi­tasoinen lattiarakenne eivät taipuneet valmiisiin malleihin. Mikko päätyi tilaamaan CLT-rungon pystytettynä Celtiltä, ja työt tontilla alkoivat keväällä 2019.

LVIS-töistä kokonaisuudessaan vastasi urakoitsija. Suunnitelmat käytiin ennen töiden aloitusta huolellisesti läpi jokainen putki ja pistorasia kerrallaan.

– Minulle maallikkona oli tärkeintä, miltä asiat näyttävät, kun taas ammattitekijät menevät usein tekniikka edellä. Ehdotinkin rohkeasti erilaisia ratkaisuja niin kantaviin rakenteisiin kuin LVI-putkien reitteihinkin. Huomasin, että asioita pitää vain osata pyytää ja ehdottaa, Mikko sanoo.

Projektin suurimmat haasteet ja yllätykset osuivat heti ensimetreille. Tontilta piti hakea 50 rekka-­autollista maa-ainesta pois ennen kuin päästiin räjäyttämään kalliota. Lisäksi maahan piti rakentaa vaativia tukimuureja.

– Tontti on jyrkkyydessään upea, ja korkeuseroa on jopa kahdeksan metriä. Maarakennustyöt olivat kuitenkin järjettömän kalliita ja tästä johtuen kokonaisbudjetti ylittyi reippaasti. Rakennusprojektin loppupäässä jouduin sitten tinkimään hankinnoista, Mikko kertoo.

Itse seinäelementit olivat pystyssä vain kahdessa päivässä. Kaikki osat loksahtivat yhteen kuin unelma, mikä ei aina ole itsestäänselvyys CLT-taloissa.

– Rakensin itse keittiön, ja isäni asensi kolmen kilometrin verran kuusipaneelia talon sisäseiniin. Hän auttoi myös terassin kanssa ja oli muutenkin todella isona tukena ja konsulttina ongelmatilanteissa. Oli mukavaa tehdä töitä yhdessä, Mikko sanoo.

Muuttopäivä koitti helmikuussa 2020. Ensimmäinen yö uudessa kodissa muistuu Mikon mieleen kaoottisena. Talossa oli 16 astetta lämmintä ja tilat täynnä rakennusajan rompetta.

– Nukuin täällä jätteiden seassa. Kului vuoden päivät ennen kuin sain loputkin työt, kuten listat ja muut pienet yksityiskohdat, valmiiksi, Mikko naurahtaa.

Talon eteisestä katse suuntaa vaistomaisesti kohti olohuoneen valtavia ikkunoita. Näkymään liittyy hauska yksityiskohta, joka ei välttämättä avaudu ensisilmäyksellä. Vastakkainen viisto seinä, ylöspäin viettävä katto ja olohuoneen madallettu lattia luovat yhdessä Mikon sanoin ”positiivisen hämmennyksen” katsojan aivoissa. Tämä on juuri niitä mainioita oivalluksia ja kiinnostuksen herättäjiä, joita arkkitehti Marco Casagrande ujutti suunnitelmiin.

Kaikki kodin puupinnat on käsitelty Osmo-puu­vahalla. Puulattian sijaan Mikko valitsi lämpimän terrakotan väriset laatat.

– Minusta tuntuisi hassulta, jos kuutiomaisen kodin pinnat olisivat kaikki samaa materiaalia.

Kodin keskiössä on keittiön ja madalletun olohuoneen muodostama valoisa tila. Samassa kerroksessa on lisäksi kylpyhuone, sauna ja kolme makuuhuonetta. Alakertaan johtavat jyrkät puuportaat, ja sinne sijoittuvat työhuone, vierashuone, kylpyhuone, kodinhoitohuone ja autotalli sekä keittiövaraus. Talo on suunniteltu siten, että alakerta toimii tarvittaessa omana erillisenä asuntonaan.

Mikko kuvailee taloa simppeliksi. Yksi tavoitteista oli, että se rentouttaa asukasta. Siksi täällä ei ole mitään turhaa, kuten vaikkapa ylimääräisiä materiaaleja tai älytoimintoja. Automaation sijaan Mikolle riittävät puun tuoksu, luonnonvalo, hyvä sisäilma ja kiinnostava arkkitehtuuri.

– Tuntuu käsittämättömältä, miten monimutkaisia talot usein ovat. Jo pelkästään rakennuksen eristäminen muovivaahdolla tuntuu intuitiivisesti ihan väärältä. Mielestäni ekologisinta on ennen kaikkea rakentaa taloja, jotka ovat paitsi kestäviä ja terveitä myös monikäyttöisiä, Mikko miettii.

Talossa on kaksi paikkaa, joihin hän on erityisen kiintynyt: Makuuhuoneen sängyn päällä makoillessa voi katsella maisemaa, joka ulottuu satojen metrien päähän yli kattojen ja puiden latvojen. Ajatukset rauhoittuvat myös olohuoneen sohvalla, takkatulen loimussa.

– Tätä voisi kuvailla hygge-taloksi, joka on parhaimmillaan iltahämärässä, Mikko pohtii.