Onneksi loma on ohi – loppuu se olemisen sietämätön vaikeus!
Millainen olisi täydellinen lomapäivä? Osalle on yllättävän vaikeaa olla vain kotona ja nauttia siitä. Kumpaan leiriin kuulut, kysyy Avotakan toimituspäällikkö Miia Kauhanen.
Olipahan säätöä! On tavallaan helpotus, että kesä on ohi – jos oikein positiivisen kautta ajattelee. Enää ei tarvitse ihmetellä ja vatvoa, mitäs tänään tehtäisiin vai ollaanko tekemättä.
Kesälomalla kun aamurutiineihin kuului epämääräinen vellominen aamiaispöydässä, jossa perheeni yritti saada aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävän kokonaisratkaisun päivän ohjelmasta. Se oli välillä vaikeaa, vaikka meillä oli oikein ajatuskarttakin kesän menoideoista.
Toisille juuri parasta lomailua on se, ettei tarvitse tehdä mitään eikä mennä minnekään.
Haasteeksi muodostui se, että kun perheessä on viisi eri-ikäistä jäsentä, toiveet olivat usein ristiriidassa. Kuopus olisi vain halunnut jäädä chillailemaan huoneistolle, vaikka ulkopuolella odotti Pariisi. Esikoinen ei missään nimessä halunnut tylsistyä koko päivää provencelaisella villalla, vaikka pikkuveli ei olisi muuta tehnytkään kuin polskinut sen uima-altaalla. Onneksi keskimmäinen on synnynnäinen diplomaatti, hänelle käy kaikki.
Käsitys täydellisestä lomapäivän viettotavasta tuntuu jakavan ihmiset kahteen leiriin, menijöihin ja olijoihin. Osalle on yllättävän vaikeaa olla vain kotona ja nauttia siitä. Koska kesä on tuolla ulkona! Toisille juuri parasta lomailua on se, ettei tarvitse tehdä mitään eikä mennä minnekään.
Työkaverini kertoi leppoisasta lomastaan: hän vain oli mökillä ja käväisi kerran kahvilassa ja kaupassa, kestitsi välillä vieraita. Toinen kollega pakeni muihin maisemiin puutarhansa työmaata ja kotona ollessaan remontoi kylppäriä.
Tasapainottelen: kun saan hetken joutilaisuutta, olen taas valmis lähtöön.
Itse taidan olla hybridilomailija. Kaipaan kivoja menoja ja elämyksiä – kotona kun on aina tarttumista odottavia askareita. Toisaalta yritän opetella sulkemaan kotihommilta edes välillä silmäni, sillä haluan nauttia vaivalla rakentamastani omasta maailmastani. Rehevä terassipihamme on kuulemma kuin pala Balia, joten miksi lähteä sieltä koko ajan pois?
Alkavassa syksyssä on se hyvä puoli, että voi jäädä levollisin mielin kotiin, ilman pelkoa, että paras vuodenaika menee jossain toisaalla ohi.
Onni on koti, jossa on kaikki, mitä tarvitsen mukavaan oleiluun.
