Oma hiekkaranta vartin päässä Helsingin keskustasta! Elämä 70-luvun terassitalossa on harvinaisen luonnonläheistä

Terassitalo on valmistunut vuonna 1972.

Asunto-osakeyhtiö Revonpoukama on aikakautensa ylväs maamerkki Helsingin Laajasalossa. Männyt, heinikko ja istutukset pehmentävät valtavaa mereen rajautuvaa rinnetonttia, jossa 1970-luvulle saakka sijaitsi Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema Villa Sievers. Vuonna 1972 valmistuneen terassitalon on suunnitellut arkkitehti Olli Kivinen.

Malla Tirkkonen, 55, ja Ville-Matti Hokkanen, 48, muuttivat muutamia vuosia sitten 116 neliön kolmioon Laajasalon ulkoilumaastojen, meren ja rauhallisuuden perässä. Mallalle alue oli entuudestaan tuttu ja siksi niin kotoisa.

– Tämä koti on tarjonnut mahdollisuuden kaupunkiolosuhteissa harvinaisen luonnonläheiseen elämäntapaan. Meidän kotimme ei ole vain asunto, vaan siihen kuuluvat piha-alueet ja ympäröivä luonto ovat myös tärkeä osa kotia, Malla kertoo.

Taloyhtiön suurella tontilla on oma hiekkaranta, venelaituri ja asukkaiden yhteinen nuotiopaikka. Aamu-uinti ja kesäisin aamukahvit omalla laiturilla ovat paras tapa aloittaa päivä.

Vastapäisessä Vartiosaaressa voi käydä sienessä, marjassa tai kävelyllä. Ulkoilumaastot, merellisyys ja rauhallisuus ovat Laajasalon Yliskylän valtteja.

Miten kuvailisitte kotianne?

Malla: Täällä elellään luonnon äärellä, kaikessa rauhassa ja mukavan maanläheisesti. Taloyhtiö on hyvällä tavalla yhteisöllinen, ja tänne oli helppo kotiutua. Suuret piha-alueet, venelaituri, rannan grilli­paikka ja uima-allas lenkkisaunavuoroineen saavat asukkaat kohtaamaan ja tutustumaan toisiinsa.

Ville-Matti: Avaruus ja arkkitehtuurin yksinkertaisuus sekä hieno valo ja maisemat ovat minulle tämän kodin juttuja. Tässä ollaan luonnon taiteen äärellä koko ajan. Suihkussa käydessä voi kylpyhuoneen ikkunasta katsella auringonnousua tai lokkien lentoa.

Taloyhtiön uima-allas on alkuperäisessä asussaan. Saunaosasto on parille tärkeä paikka, sillä siellä on ystävystytty naapureiden kanssa ja parannettu maailmaa viikoittain.

Tilavan kylpyhuoneen valtteja ovat ikkunat ja runsas luonnonvalo. Kylpyhuone on edellisten asukkaiden remontoima. Tyttären puuseppäpoikaystävä päällysti tason paksulla tammiviilulla.

Mitä kotisi kertoo sinusta?

Malla: Sen, että haluan säilyttää vanhaa mahdollisimman paljon, muun muassa vanhat tammiset kynnyslaudat. Kun toinen remontintekijöistämme sanoi, että ainakin väliovet pitäisi vaihtaa, mietin, pitäisikö vaihtaa remontintekijä, sillä ne ovat mielestäni todella olennainen osa tätä asuntoa. Meille kodinvaihto ei tarkoita kaiken uusiksi laittamista, vaan tärkeät asiat kulkevat mukana vuosikymmeniä, ja niistä pidetään huolta. Tykkään murretuista sävyistä ja haluan kotiin rauhoittavia elementtejä aktiivisen elämän vastapainoksi.

Ville-Matti: Minulle luksusta asumisessa ovat merellisyys ja se, että voi katsoa kauas, enkä todellakaan pidä niitä itsestäänselvyyksinä. Vesi on tärkeä elementti, ja tilan tuntu rauhoittaa. Tämä koti ja se elämisen tapa, jonka tämä mahdollistaa, on arvokasta. Tykkään siitä, että täällä eläminen on vaivatonta ja vailla pönötystä.

Malla ei halua muuttaa mitään toimivaa, ellei siinä ole suurta viihtyvyyttä tai toimivuutta haittaavaa ristiriitaa. Makuuhuoneen tekstiilit ovat kauniin luonnon­läheisiä. Sängynpääty on Ikeasta.

Työhuone on sisustettu vintagekalusteilla. Artekin pöytä löytyi Torista, samoin tuoli ja senkki ovat kierrätyslöytöjä. Pöytävalaisin on vanhaa Ornoa.

Suurelta parvekkeelta on huikeat näkymät merelliseen Itä-Helsinkiin.

Mistä pidät tässä asunnossa erityisesti?

Malla: Pidän kodin hengestä, upeista taivas-, luonto- ja merinäkymistä, poikkeuksellisen suuresta olohuoneesta ja ikkunallisesta kylpyhuoneesta. Täällä on paljon seinäpinta-alaa ja tilaa meille tärkeille tauluille. Myös kolmesta ilmansuunnasta huoneistoon tuleva luonnonvalo on vaikuttava ympäri vuoden.

Ville-Matti: Avoin tila ja valo ovat minulle tärkeitä. Myös fiksu ja avara pohjaratkaisu miellyttää. Meillä on eniten neliöitä juuri niissä tiloissa, joissa oleskellaan. Toki sekin on mahtavaa, että asumme vartin päässä keskustasta ja voimme lähteä veneilemään tai suppailemaan omasta rannasta milloin tahansa.

Kerrostaloasunnossa on rivitalon tuntua: olohuone ja iso parveke meren suuntaan kutsuvat nauttimaan Reposalmeen ja Vartio­saareen avautuvasta näkymästä. Ikkunalaudan valaisimet, pöytä ja divaani ovat kierrätyslöytöjä.

Mitkä asiat helpottavat arkea?

Malla: Toimiva pohja ja se, että asioille on paikat niin kodin sisällä, varastossa kuin autotallissakin.

Ville-Matti: Tilava vaatehuone ja ylipäätään reilut säilytystilat, sillä tavaraa ja tärkeitä esineitä on paljon. Myös taloyhtiön kuivaushuone on hyvä juttu.

Makuuhuoneessa on tilaa myös kirjahyllylle. Yöpöytien messinkivalaisimet ovat Orivedeltä hankittuja kierrätyslöytöjä.

Mitkä on rakkaimpia tavaroitanne?

Malla: Minulle ovat tärkeitä suuri vanha loimukoivu­inen kaappi, jonka ostin kirpputorilta noin 20 vuotta sitten, sekä muutamat valokuvat, veistokset, taulut ja valaisimet. Ja vanhat, osin perityt ja saadut, lasiesineet. Kaikkiin liittyy muistoja eri elämänvaiheista.

Ville-Matti: Mummultani tullut, jo lapsena ihailemani Ilmari Tapiovaaran Maija Mehiläinen -valaisin on minulle tärkeä, ja vanhoista rulokaapeista pidän paljon. Mallan ex tempore hankkimaan Marjo Kiviniemen Voi tytöt -teokseen olen myös tykästynyt.

Adean sohva on kulkenut mukana vuosikymmeniä, ja sitä on välillä uusittu. Taulu on Marjo Kiviniemen Voi tytöt.

Mitä kodissanne ei koskaan tulla näkemään?

Malla: Meidän aikanamme ei ainakaan valkoisia ikkunanpuitteita eikä uusia valkoisia väliovia.

Ville-Matti: Verhoja, asunnon läpi valaisevia katto­valaisimia tai tapetteja.

Malla rakastaa luonnonmateriaaleja. Kuluneisuus ja elämän jäljet pinnoissa eivät haittaa. ”Rento ja riittävän siisti koti on itseni ja läheisteni arvostamista”, Malla sanoo.

Keittiö on muokattu Mallan ja Ville-Matin käyttöön ja asunnon henkeen istuvaksi. Kaapit ja kaunis kivitaso ovat edellisten asukkaiden valitsemat.

Mikä on kotinne epäkäytännöllisin tavara?

Malla: Vanhaa suomalaista lasia on kyllä liikaa. Pianoa emme kumpikaan soita, mutta siinä se yhä on tyttärien soittoja odottamassa.

Ville-Matti: Isäni etuvetoinen polkumopo, joka on autotallissa. Sitä ei tule ajettua, mutta onhan se upea.

Malla ja Ville-Matti eivät raaski luopua pianosta, jota tyttäret ovat soittaneet.

Milloin olet täällä onnellisimmillasi?

Malla: Onnellisimmillani olen, kun nautimme yhdessä lämpimistä kesäaamuista aamu-uinnin jälkeen laiturilla kahvikupin kera. Ja silloin, kun tyttäret kumppaneineen ovat meillä illallisella ja vietämme yhteistä aikaa. Myös rauhallinen illanvietto rannan grillipaikalla ja höpöttely naapureiden kanssa on mukavaa.

Ville-Matti: Nautin, kun iso oleskelutila täyttyy meille tärkeistä ihmisistä ja on aikaa jutella sekä syödä kaikessa rauhassa yhdessä.

Fritz Hansenin Superellipsi-ruokapöytä on kulkenut Mallan mukana vuosikymmeniä. Kaappi on kirpputorilta Laajasalosta, ja myös Tapiovaaran Aslak-tuolit ja suuri villamatto ovat kierrätyslöytöjä. Ruskea Askon 60-luvun Export-tuoli on löytynyt Kaapelitehtaan designmarkkinoilta.

Terassitalossa sijaitsevassa asunnossa on 116 neliötä.