Uuteen kotiin muuttaminen voi olla monella tavalla hankalaa, kun pitää opetella talon tavoille. Varsinkin omakotitaloon tutustuminen saattaa olla työlästä. Opin tänä syksynä, että edes lamppujen helppo vaihtaminen ei ole mikään itsestäänselvyys.
Toin mukanani vanhasta kodista valaisinten polttimot, mutta ne eivät toimineetkaan uuden kodin himmentävien kytkinten kanssa. Siispä lähdin automarkettiin ostamaan polttimoita. Lampputulvasta häkeltyneenä tavasin hyllyrivistön tuotemerkkejä ja himmennysmerkintöjä. Kaappasin mukaani kolme dim-merkinnällä varustettua lamppua.
Kotona ruuvasin polttimon valaisimeen ja kiinnitin valaisimen kattoon. Seuraus: lamppu välkkyi kiivaasti, eikä himmennin toiminut. Kokeilin polttimoita jokaiseen valaisimeeni sekä useammassa huoneessa. Paikoissa, joissa ei ollut himmentävää kytkintä, lamput toimivat, mutta eivät himmentävän kytkimen kanssa.
Jätin polttimot muhimaan ja yritin kokkailla pelkkien tuttujen ja toimintavarmojen työtasoloisteputkien kajossa. Googletin, lähettelin viestejä ystäville, kavereille ja tutuille – he olivat yhtä ymmällään kuin minäkin ja tsemppasivat ihanasti.
Pian alkoi valjeta, että on monenlaista himmentävää kytkintä ja erilaisia himmentäviä led-järjestelmiä. Lähetin sähköpostia designvalaisimeni valmistajalle. Sieltä tuli varmistus, että valaisimen pitäisi toimia himmentimen kanssa sekä kehotus kokeilla toista polttimoa. Koko ajan mietin, miksi minun, puolihumanistin, täytyy edes perehtyä tällaisiin asioihin.
Tutkin tarkemmin ostamieni polttimoiden pakkausta ja huomasin tekstin, joka kehotti asentamaan mobiilisovelluksen – ostamani polttimot olivatkin älylamppuja ja vaativat toimiakseen mobiilisovelluksen! Luin lisää, asensin puhelimeeni sovelluksen ja sovelluksen avulla lampun. Asennukseen tarvittiin Wi-Fi-yhteys, ja lamppujen ohjaamiseen bluetooth-yhteys. Alun välkkyminen kuului vain normaaliin asennusprosessiin, mutta voilá – sain sen loppumaan. Tuntui siltä, että nyt olen nähnyt kaiken!
Asennusrupeaman jälkeen istuin huojentuneena keittiön pöydän ääressä ja ihmettelin uutta sovellustani. Valokatkaisin oli seinässä metrin päässä, eli yletyin katkaisimeen nostamatta takapuoltani tuolista. Seinän katkaisimesta lampun sai kyllä päälle ja pois mutta ei himmennettyä. Himmentämistä varten piti avata sovellus.
Tässä vaiheessa paikalle asteli teknisesti näppärä ja hoksaava 16-vuotias poikani, jolle kerroin prosessista. Hän totesi: ”Kyllä on lampun vaihtaminen mennyt vaikeaksi, eikö sitä nyt vaan voi ruuvata kiinni siihen lamppuun.” Olin erittäin samaa mieltä.
Viikkojen kuluessa olen yrittänyt tutustua älylamppujeni sielunelämään. Ne ovat alkaneet himmentyä myös seinän kytkimestä, mutta sovelluksen kirkkausasetuksen pitää olla 64 prosentissa. Jos se on 100 prosenttia, valo värisee sietämättömästi siten, että jos olisin epileptikko, en ehkä voisi elää lamppujeni kanssa. Siispä olemme tottuneet ruokailemaan melko himmeässä.
Toistin saman prosessin myös kahdelle muulle valaisimelle. Pöytävalaisimessani, joka on omalla johdollaan pistorasiassa ja jossa on vain tavallinen kytkin eikä himmentävää kytkintä, polttimo toimii moitteettomasti sovelluksella: voin säätää valon kirkkautta ja värilämpötilaa.
Sen sijaan keskimmäisen poikani huoneessa on joka päivä diskovaloilotulitus, kun älylamppu aloittaa oman elämänsä. Ehkä se ajattelee, että nyt on laitettava bileet pystyyn. (Ja valaisin siis on himmennykseen sopiva, toim. huom.) Kun disko käynnistyy, täytyy hiukan rämpätä mobiilisovellusta ja seinäkatkaisinta, jotta saa elää taas hetken rauhassa. Tämä ei aivan vastaa käsitystäni ihmiskunnan elämän helpottamisesta älytekniikalla.
Myöhemmin on käynyt ilmi, että myös keittiön valolla on oma elämänsä. Eilen lapset raportoivat, että lamppu vilkkuu sietämättömästi. Asensin lampun sovelluksen avulla uudestaan. Lasten kännyköissä ei ole sovellusta, jolla he voisivat valoa ohjata. Vaikka sovelluksen (ehkä) voisi heillekin asentaa, eivät he sitä halua puhelintensa muistia täyttämään.
Seuraavaksi yritän etsiä aivan tavallisia himmentäviä peruslamppuja, en älylamppuja. Haluan vain laittaa valon päälle ja pois katkaisimesta, en räplätä kännykkää, joka muutenkaan ei välttämättä aina ole lähistöllä. Jos peruslamput eivät toimi, seuraava askel on kutsua sähkömies ja vaihtaa katkaisimet ihan tavallisiin. Sitä harkitsen jo.
Toisaalta tässä kaikessa on hyvätkin puolensa. Halloween-bileissä lapsille on yläkerrassa valmiina diskovalo ja keittiössä vilkkuva ja värisevä valo tuo teemaan sopivaa kauhutunnelmaa.