Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Espanjan auringon alla

Hassu autiotalo Andalusiassa vei tv:stä tutun Markuksen ja Kristianin sydämen

”Tässä on Pieni suklaapuoti -tunnelmaa ja yhdenlaista maalaisunelman täyttymistä.” Markus Aho ja Kristian Kaarna remontoivat oudosta maalaisrötisköstä Espanjan auringon alla designin ja taiteen täyttämän vuoristokeitaan.

28.12.2025

Rinnetalo valmistui aikoinaan kolmessa vaiheessa, ylin kerros 2007. Alaosa 1940-luvulta oli mantelivarasto. Markus ja Kristian ostivat talon 2017 ja remontti valmistui 2019 jouluna. ​​
Ilta-aurinkoon avautuvalla terassilla on kaksi neljästä Gerard van den Bergin Butterfly-­nojatuolista.

Oliiviöljystään tunnettu Riogordon kylä lepää kahden vuoriston sylissä. Valokuvataiteilija Kristian Kaarnan ja Unelma-asunto Espanjassa -ohjelmasta tutun kiinteistönvälittäjä Markus Ahon talo sijaitsee kylän korkeimmalla kukkulalla. Haukat liitelevät valkoiseksi kalkitun rinnetalon yllä, ja 50 mantelipuuta ja muutama oliivipuu kahisevat tuulessa. Tammi–helmikuussa mantelipuiden kukinta saa koko rinteen hehkumaan valkoisena ja vaaleanpunaisena.

Riogordo on vajaan 3 000 asukkaan maalaiskylä Espanjan Andalusiassa. Aurinkorannikko siintää vieressä, ja tunnettuun suomalaiskeskittymään Fuengirolaan on tunnin ajomatka. Markus ja Kristian löysivät onnensa pienestä andalusialaiskylästä vahingossa. Kumpikaan ei ollut edes käynyt siellä aiemmin.

– Elämä vie aina jonnekin suuntaan, ja tänne se meidät toi.

Eteläterassin pergolaa koristaa ihmeköynnös. Tuolit ovat paikalliselta kirppu­torilta, lasit ystäviltä ja Bohemia-kristalli­vaasi 1980-luvun Tšekkoslovakiasta.
Markus Aho ja Kristian Kaarna kestitsevät mielellään vieraita kodissaan. Poju-niminen seepra­patsas on kirpputorilöytö.

Vaikka ikkunoita ja ovia ei ollut ja linnut pesissään olivat autiotalon ainoat asukkaat, talonrötiskö ​​​​vei Markuksen ja Kristianin sydämen.

– Tämä oli ja on kai vieläkin outo ja hassu talo. Epäkäytännölliset portaat vievät itä–länsisuunnassa halki talon, mutta jollakin ihmeellisellä tavalla ne saavat talon hengittämään. Talolla on hyvät, puhtaat keuhkot. Kesällä on viileähköä ja talvella lämmintä, kun tuuli käy talon läpi, Markus sanoo.

Myös oviaukkojen perinteiset, kauniit holvikaaret jäivät molempien mieleen.

Terassihuoneen kalusteet on hankittu käytettyinä. Pöydällä on saviastioita, Iittalan ruusukultainen tarjoilualusta ja vihertävä lasivati Sevillasta.
Terassihuoneessa aurinko paistaa suurista ikkunoista lähes koko päivän. Lounge-tilan taustalla on neljä Kristianin valokuvaa Argentiinasta. Rottinkiset terassi­kalusteet on hankittu käytettyinä Marbellasta. Kahvipöytä löytyi paikalliselta kirpputorilta. Sen takana on Butterfly-tuolit, nurkassa 1970-luvun lattiavalaisin.

Kumpikaan ei ollut koskaan aiemmin asunut maalla eikä omakotitalossa. Pelolle ei ollut sijaa, innolle kyllä. Kristian kantoi päävastuun remontista ja teki paljon itse. Veden ja sähkön saaminen vuorelle asumattomaan taloon oli vaativa ja hidas prosessi, mutta Kristian kuvaa pari vuotta kestänyttä remonttia muutoin helpoksi. He muuttivat noin 245 neliön taloon joulukuussa 2019.

– Päivitimme pinnat ja rakensimme nykyaikaiset keittiön ja kylpytilat. Elämisen jälki ja historia saavat näkyä. Esimerkiksi päämakuuhuoneen jännittävin piirre on kalanruotomainen kattoparrurakenne, jota kunnostin pieteetillä toista kuukautta, Kristian kertoo.

Vieraskylpyhuoneeseen paistaa aamuaurinko. Jalallinen kylpyamme korvasi suihkun, jotta vieraat ottaisivat aikaa rauhalliseen aamukylpyyn. Kaikki kylpy- ja suihkuvedet kierrätetään ja niillä kastellaan sitruspuutarha. 1970-luvun valaisin on Staffin P105.

Andalusialaistalossa on vuoristoon päin kesäterassi ja etelän puolella talvipiha sekä viehättävä pergola kukkaköynnöksineen. Taide ulottuu myös ulos, missä on Kristianin tekemiä patsaita siellä täällä. Ilmankosteus ja lyhyet sadekaudet pitävät villin puutarhan vehreänä puolet vuodesta.

Talo jakaantuu kolmeen tasoon. Sisääntulossa on vanha mantelivarasto, josta tuli Markuksen työhuone. Seuraavalla tasanteella on vierasmakuuhuone ja Markuksen vaatehuone. Portaat vievät ylös päämakuuhuoneeseen, jossa on mielenkiintoinen yksityiskohta: koloon piilotettu, itään avautuva pieni ikkuna. He tajusivat sen merkityksen vasta ensimmäisenä aamuna, kun aamuaurinko toi sisään upean valon.

Samassa kerroksessa avautuu ateljeemainen kesä- ja tv-huone, jonka sisustus on ulko- ja sisäkalusteiden sekoitus. Ylimpänä on olohuone ja avokeittiö sekä Kristianin työhuone ja vaatehuone.

– Tässä on sellaista Pieni suklaapuoti -tunnelmaa ja yhdenlaista maalaisunelman täyttymistä. Aluksi ajattelimme, että talo olisi vain meidän kesämökkimme, Markus valottaa. – Mutta siten tuli pandemia ja maailma muuttui. Elämä maaseudulla osoittautui kauniiksi ja rauhalliseksi, ja huomaamattamme ihastuimme tähän elämäntapaan niin, että päätimme jäädä. Talo kypsyi kodiksemme, johon olemme juurtuneet.

Keittiö on tumman maskuliininen, mihin tuo maalaishenkisyyttä harmaa graniittitaso. Kaakeleita ei ole, Markus ja Kristian inhoavat niitä. Kristianin valokuvateoksessa näkyy Jyväskylän Syväjärvi. Kattovalaisin löytyi kirpputorilta kymmenellä eurolla. Eero Saarisen Tulppaani-pöydän äärellä on Rudolf Wolfin Meander Gamma -tuolit. Vaasissa on oman pihan mantelipuun oksia.
1970-luvun Tebe-pöydän parina on Le Corbusierin LC2-nahkasohva ja sen yllä Kristianin valokuva Argentiinasta. Valkoinen jänispatsas on vintagea.

Sisustus on Kristianin käsialaa. Hän on kerännyt rakastamiaan vintage-esineitä läpi aikuisikänsä. Design on vahvasti läsnä joka huoneessa, mutta eniten katse kiinnittyy kodin kymmeniin valokuvateoksiin, Kristianin luonto- ja muotikuviin.

– Haluan sisustuksen olevan selkeää ja suoralinjaista. Värikkäät taulut sävyttävät muuten aika klassista väripalettia. Ja huumorin pitää aina kukkia! Huone­kaluissa saa olla kulumaa ja elämän kolhuja.

Markus on oppinut Kristianilta, että huonekaluihin voi kiintyä, ja ne voivat kulkea mukana koko elämän – Espanjassa kun on usein tapana, että asunnot myydään kalusteineen.

– Olen metsästänyt designaarteita ympäri Eurooppaa. Tavaran hinta ei ole tärkeä, osa voi olla euron ja toinen tonnin. Kun ihastun johonkin esineeseen, pystyn heti kuvittelemaan, miltä se näyttää minun ympäristössäni. Minulle tärkein kausi on 1960–70-luku ja melko minimalistiset designesineet Italiasta, myös Hollannista ja Skandinaviasta, Kristian listaa.

Keittiön kaapissa on Limoges Chabrol et Poirier -posliiniastiasto 1920-luvulta ja Kaj Franckin Teemaa. Valaisin on Acrylic Lucite Chrome Eyeball.
Päämakuuhuoneessa on Yngve Ekströmin 1960-luvun nojatuoli ja yöpöytinä 1970-luvun italialaiset tarjoiluvaunut. Alumiinireliefi on Assi Madekiven.

Markus käy töissä pitkin rannikkoa, ja 18-vuo­tiaana Suomesta maailmalle lähtenyt Kristian sanoo olevansa nyt ensimmäistä kertaa osa kyläyhteisöä. Kristian teki töitä huippumallien kanssa 1990- ja 2000-luvuilla, matkusteli ympäri maailmaa ja asui metropoleissa, kuvasi mainoksia ja katalogeja.

– Maisemat ovat kokoaikainen inspiraation lähteeni. Tunnen, että voin nauttia elämästäni täällä joka päivä.

Riogordossa Kristian on pitänyt valokuvanäyttelyitä, järjestänyt valokuvakilpailuja ja osallistuu kylän kuuluisaan pääsiäisnäytelmään. Pariskunta on kunnostanut kaupunkitaloa, josta tulee taiteilijaresidenssi.

– Tämä kylä on nyt rakas kotimme, jonne haluamme jättää käden- ja jalanjälkemme, Kristian ja Markus sanovat.

Kristianin työhuoneessa on 1970-luvun Reggiani Lampadari -valaisin, Vico Magistrettin nojatuoli ja Cubobar-baarikärryllä 1950-luvun Iines-figuuri.
Kodin lattiat ovat yhdistelmä vanhaa, käsin tehtyä terrakottaa ja uutta, harmaata laattaa. Akryylinen kattovalaisin on 1970-luvulta, valokuva Kristianin.
Värilliset lasit pariskunta on saanut lahjaksi ystäviltä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeemme tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt