Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia

Suosittelemme

Urheilujuhlan tunnelmaa

Marjaana neuloi hiihtokatsomoon riemastuttavan viitan, josta voi bongata Suomi-aiheiset kuviot: ”Kiirehän siinä tuli”

Ampumahiihtoa seuraava Marjaana Pitkänen-Pääkkönen, 56, keksi neuloa katsomoon lämmikkeeksi villaisen kisa-asun. Ohjeen hän kehitteli itse jokaista kuviota myöten.

5.2.2026

Seuraavan kerran Marjaana pääsee ampumahiihdon maailmancupin kevätkisoihin Kontiolahdelle 7.–8. maaliskuuta. ”Joskus minulla ja ystävälläni on ollut ajatus, että lähdemme Keski-Eurooppaankin kisareissulle, mutta siinä olisi järjestelyä jo aika paljon enemmän.” Kuva on Kontiolahdelta joulukuussa 2024.

Siilinjärveläisen Marjaana Pitkänen-Pääkkösen suosikkilajissa ampumahiihdossa tapahtuu niin paljon, että katsomossa ei ole koskaan tylsää. Villainen kisa-asu antaa lisälämpöä ja tuo hyvää mieltä myös muille.

Marjaana, miten sait idean neulottuun viittaan?

Olin ystäväni kanssa seuraamassa Kontiolahdella ampumahiihdon maailmancupin kilpailuja maaliskuussa 2022, kun näin yhdellä katsojalla ponchoviitan takin päällä. Sain siitä ajatuksen neuloa kisa-asun. Aloitin neulomisen keväällä, koska seuraavat kisat olivat jo saman vuoden joulukuussa.

Millainen neuloja olet?

Varsinkin lukiovuosina neuloin paljon. Vain enkuntunneilla neulominen oli kiellettyä, muuten puikot kilisivät. Sitten neulominen kuitenkin jäi pitkäksi aikaa.

Muutama vuosi sitten toivuin kotona polvivammasta ja keksin neuloa pitkävartiset villasukat. Neulominen oli parantavaa ja auttoi ihan konkreettisesti kipuihin, kun sai vain keskittyä rivi kerrallaan. Tein sen jälkeen myös islantilaispuseron.

En ole ikinä neulonut suoraan ohjeista, vaan olen vähintäänkin muokannut ohjeita paremmin istuviksi. Se tarkoittaa, että välillä joudun purkamaan ja aloittamaan neuletyön alusta. Nautin siitä, että neulominen on luovaa.

Paloista tuli kooltaan 18 × 18 senttiä. Joukossa on laulujoutsen, mustikka, kantele, kielo, Maamme-laulu ja punainen tupa.
Marjaana teki viittaa pari kuukautta keväällä ja saman verran syksyllä. Kuvassa viitta on ensi kertaa käytössä Kontiolahdella joulukuussa 2022. Viitan napit ovat 60-luvun minimekosta, jonka Marjaana hankki kirpparilta juuri upeiden nappien takia.

Miten Suomi-viitta syntyi?

Viitan ohjeen kehitin kokonaan itse. Aloitin neulomisen takakappaleesta, joka tuli valmiiksi jo keväällä.

Etukappaleen jätin syksylle, ja kiirehän siinä tuli! Tein siihen 40 neliöpalaa. Suunnittelin Suomi-aiheiset kuviot omasta päästä ja piirsin kaaviot pieniruutuiselle paperille 33 × 42 ruutukokoon. Paloista tuli kooltaan 18 × 18 senttiä. Joukossa on laulujoutsen, mustikka, kantele, kielo, Maamme-laulu ja punainen tupa.

Jos aikaa olisi ollut, niin suunnittelua olisi voinut jatkaa pidemmällekin. Mutta on lopulta niinkin, että mikä on riittävän hyvä, on hyvä.

Kappaleiden yhdistämiseen etsin netistä virkkausohjeen. Vaikka en ole virkannut juuri ollenkaan, on tulos mielestäni onnistunut. Helmaan virkkasin pitsireunuksen.

Tein viittaa pari kuukautta keväällä ja vielä pari kuukautta syksyllä. Valitsin langaksi Novitan 7 veljestä, jossa on paljon värivaihtoehtoja. Viitan leveys on 145 senttiä ja pituus 90 senttiä. Viitalla on painoa 1,4 kiloa, mutta se myös lämmittää ihanasti. Vain ihan vesisateeseen en sitä laittaisi.

Kisa-asuun kuuluvat myös itse tehdyt lapaset.
Lapaset Marjaana mitoitti niin, että lämpimät rukkaset mahtuvat niiden alle.
Hiihtäjistäkin huomaa, miten tärkeitä kannustus ja taputukset ovat.

Millaisia reaktioita viitta on saanut katsomossa?

On siellä hämmästelty kun on tajuttu, että se on neulomalla tehty. Moni on kysellyt, olisiko jossain siihen ohjetta. Myös Kontiolahden kisajärjestäjät ovat bonganneet minut katsomosta ja jakaneet luvallani kuvan someen.

Ampumahiihdon maailmancupin katsomoon olen päässyt jo kolme kertaa. Olen ulkoiluttanut viittaa myös taitoluistelun EM-hallikisoissa Espoossa 2023.

Innostuin katsomaan ampumahiihtoa Kaisa Mäkäräisen aikaan, kun suomalaiset menestyivät niin hyvin. Aloin käydä kisoissa koronavuosien jälkeen. Oli valtavan hienoa, kun yleisö sai taas tulla paikalle. Hiihtäjistäkin huomaa, miten tärkeitä kannustus ja taputukset ovat. Viime vuosina on ollut ilo seurata suomalaisten ampumahiihtäjien, sekä miesten että erityisesti naisten onnistumisia.

Kommentit

Ei kommentteja vielä

Katso myös nämä

Uusimmat

Tilaa uutiskirjeemme tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt