Tervetuloa Villa Kanalaan! Maija ja Kalle kunnostivat sukutilan vanhasta kanalasta suloisen lomapesän

Maija ja Kalle Laine remontoivat perheelleen lomakodin Maijan suvun kesäpaikan entisestä kanalasta Eurajoella. Viidenkymmenen neliön tila jaettiin kahtia: toisella puolella kesää viettää Maijan perhe ja seinän takana hänen veljensä Markuksen perhe.

Maijan ja Kallen mökki on puolikas vuonna 1965 rakennetusta kanalasta. Toisella puolella kesää viettää Maijan veljen Markus perheineen.

Pihapiiristä ja rannasta voi poimia upeita kukkakimppuja. Vaasina toimii vanha Karhulan lasitölkki.

Tila on ollut suvullanne pitkään. Miten päädyitte remontoimaan kanalan?

Isänäitini vanhemmat lunastivat Leinon rantatilan itselleen 1900-luvun alussa. Silloin tämä oli pienviljelystila, jossa oli lehmiä, sikoja, kanoja ja hevosia. Minulla on ihania lapsuusmuistoja täällä vietetyistä kesälomapäivistä yhdessä veljen ja serkkujen kanssa. Pyöräilimme, pulikoimme meressä ja kuljimme paljain jaloin peräti kolmen kilometrin matkan kyläkauppaan irtokarkkeja ostamaan. Muistan vieläkin, miten kuuma asfaltti poltti jalkapohjia. Rantasaunan valmistuttua tulimme tänne joskus talvellakin. Paistoimme nakkeja lämmittimen päällä ja sulatimme lumesta pesuvettä.

Kalle rakensi mökin tyyliin sopivat keittiön alakaapit paikan päällä seinäpaneelista. Vetimet ja taso sekä lamput ovat Ikeasta.

Maija maalasi emännänkaapin pellavaöljymaalilla. Kaapissa säilytetään keittiötarvikkeita. Pöytä on huutokaupasta, ja tuolit on tehnyt Maijan isoisä. Opetustaulu on nettikirppikseltä ja lamppu Ikeasta.

Saatuani oman perheen vietimme aluksi kesiä päärakennuksessa, kunnes muutama vuosi sitten tila jaettiin kahtia isäni ja hänen veljensä kesken. Pihalla on useita ulkorakennuksia ja aloimme miettiä, voisiko niistä joku olla meidän oma kesäpaikkamme. Isäni oli jo tehnyt itselleen mökin entisestä kalamajasta. Kanala tuntui loistavalta paikalta meille.

Komeron ovet ovat Kallen lapsuudenkodista. Kun Maija rapsutteli maalia pois, esiin tuli juuri samaa viiriäisenmunansinistä, jota Maija oli ajatellut vastapäiselle seinälle. Taotut vetimet ovat Lundagårdista.

Seinällä olevan koristeen Maija teki pihalta löytyneestä vanhasta laudasta, narusta ja kesäkirppikseltä ostetuista näkinkengistä.

Millaisen remontin kanala vaati, jotta lapsiperhe saattoi majoittua sinne?

Isäni sisko oli muokannut kanalaa mökiksi ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla. Sen ajan remppatyyli oli niin suurpiirteinen, että päätimme kuoria kaiken vanhan pois ja aloittaa alusta. Jäljelle jäi vain ulkolaudoitus.

Lastulevypintojen alta löytyivät kanankakkaroiskeiset lautaseinät, ja kanojen kulkuluukutkin olivat vielä tallella. Seinät puhdistettiin, eristettiin ja levytettiin uudelleen. Välikatosta poistettiin purueristeet ja sisäkatto tehtiin aiempaa korkeammalle. Näin saatiin valoisuutta. Vanha betonilattia piikattiin pois, ja tilalle tehtiin tuulettuva rossipohja. Ikkunat olivat aiemmin lähes polvien korkeudella, joten ne uusittiin ja nostettiin. Sähköt ja ulkokatto uusittiin ja keskelle rakennettiin piippu kamiinaa varten.

Olimme ajatelleet tehdä vain pienen pintaremontin, mutta se kasvoi aikamoiseksi projektiksi. Välillä mietimme, että olisi ollut helpompaa rakentaa kokonaan uusi talo. Kun kesällä 2016 tuli valmista, olimme kuitenkin tyytyväisiä.

Hauska pyöreälinjainen allas löytyi pikkurahalla kotikylän huutokaupasta. Mökkiin ei tule vesijohtovesi, mutta seinän takana on kahdenkymmenen litran kanisteri, joten hanasta saadaan käsienpesuvettä. Juomavesi on kauniissa lasisäiliössä.

Kerrossänky on oivallinen valinta pieneen tilaan. Sänkyjen eteen voi tarvittaessa vetää verhon, jotta lapset eivät häiriinny vanhempien tv:n katselusta. Kapea ikkuna on joskus ollut Lapin entisessä kunnantalossa.

Hevosmuurahaiset olivat syöneet hirsiä. Tuliko muita yllätyksiä vastaan?

Kaikki meni pääpiirteittäin hyvin, mutta kyllähän meille sattui ja tapahtui kaikenlaista. Remontin alkuvaiheessa kanalan välikattoa tyhjennettiin puruista ja samalla huomattiin, että hevosmuurahaiset olivat syöneet paksuja hirsiä poikki naps vain. Uuden rossipohjan valmistuttua valelimme sen kalkilla ja tervalla toivoen, ettei uutta hyökkäystä tulisi. Hevosmuurahaisia ei onneksi ole näkynyt, mutta veljeni ryntää myrkkypurkkeineen paikalle heti, kun minkään näköisiä muurahaisia ilmestyy näköpiiriin.

Remontin loppusuoralla Kalle katkaisi klapikoneessa kaksi sormea. Hän oli juuri alkanut vetää mökkiin sähköjä, mutta ei antanut haaverin hidastaa tahtia. Loput sähkötyöt tehtiin loppuun kirjaimellisesti vasemmalla kädellä.

1970-luvun merikartta löytyi tilalta. Kartasta on hauska tutkia mökkirantaa ja sen ympäristöä. Sohva avataan yöksi vanhempien nukkumapaikaksi. Tyynyt Hannas, Jysk ja Kodinonni. Pitsipeitto on Maijan isänäidin Eevin virkkaama.

Tilaa on vain 25 neliötä. Miten se vaikutti sisustukseen?

Pienessä tilassa on tärkeää olla tarpeeksi säilytystilaa, jotta vaatteet ja astiat saa piiloon. Kun samassa huoneessa sekä nukutaan että oleskellaan, tavaramäärä täytyy pitää hallinnassa. Vaaleat pinnat tuovat tilan tuntua.

Emme halunneet tehdä mökistä hylättyjen huonekalujen vanhainkotia, mutta olemme käyttäneet paljon kierrätysmateriaaleja sekä rakennuksessa että sisustuksessa.

Perheen pienimmät, 3-vuotias Tyyne ja 1,5 vuoden ikäinen Taimi leikkivät leikkimökissä, joka saatiin Kallen siskolta. Pienen remontin ja maalauksen jälkeen tytöt serkkuineen ovat ottaneet mökin ahkeraan käyttöön.

Pihan ratashuoneen seinää vasten nojaavat muistot menneistä ajoista. Pyörät ovat tilalla olleista hevoskärryistä. Maitotonkka, heinäharava ja lapio ovat myös olleet tilalla käytössä.

Kanalan ovet vievät Maijan perheen ja Markuksen perheen puolille. Alkuperäisiin oviin tehtiin hauskat, merihenkiset ikkunat.

Mikä mökillä on parasta?

Meren läheisyys, sen tuoksut ja äänet, jotka ovat vastassa heti pihaan tullessa. Viime vuodet ovat kuluneet kanalan remontissa. Taidamme olla suku, jolla on aina jokin projekti menossa. Odottelen aikaa, jolloin voimme olla vain perheen kanssa tekemättä mitään erityistä. Päivisin touhuamme, mutta joka ilta lämmitämme saunan ja sen jälkeen ahtaudumme koko poppoo vanhempieni pikkumökkiin grillaamaan.

Perheen grillauspaikka on Mallenkari. Nimi syntyi, kun Maijan täti sekoitti Kallen ja Maijan nimet keskenään. Paikasta näkee upeat iltaruskot ja voi seurata veneliikennettä.

Kesähuveihin on jo sukupolvien ajan kuulunut rannassa polskiminen, mistä tykkää myös perheen Lulu-koira. Rantaa on ruopattu viitisen vuotta sitten, jotta mereltä kulkeutuneen mudan määrä vähenisi.