Ulkona käy kolea viima, mutta Marika Puiston kotona Karkkilan Korpikujalla on sopivan lämmintä. Tilava puolitoistakerroksinen puutalo on rakennettu 50-luvulla, mutta sitä on remontoitu paljon. Tuuli ei puhalla sisään nurkista eikä ikkunankarmien vierestä.
Marika perheineen on asunut täällä puolisentoista vuotta. Aivan vieressä on Marikan lapsuudenkoti, jossa hänen vanhempansa asuvat yhä.
Perheen nykyinen kotitalo jäi tyhjilleen vuonna 2016, kun vanha omistajapariskunta kuoli. Marika seurasi tilannetta vieraillessaan vanhempiensa luona. Siinä olisi hyvä talo, ja lastenhoitoapua heti aidan toisella puolella. Kuusihenkinen perhe asui silloin toisella puolella Karkkilaa 66 neliön rivitalokaksiossa.
Syksyllä 2017 Marika, hänen miehensä Necmettin Aladas ja lapset Nooa, Nebi, Jasmin ja Sofia muuttivat kaksiostaan 200 neliön omakotitaloon. Tilan tunne oli juhlava.
– Vanhassa kodissa kaikki nukkuivat samassa makuuhuoneessa. Nyt jokaiselle oli oma soppi.
Talon kunto osoittautui hyväksi, ja oli sitä tutkittukin. Lämmityskustannusten suuruus sen sijaan yllätti. Ensimmäisen vuoden aikana polttoöljyä kului yli 6 000 litraa.
– Se tuntui tosi isolta määrältä, ja tulihan se kalliiksikin. Lämmitysöljy maksaa vähän yli euron litralta, Marika sanoo.
Maalämpö suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti
Pariskunta alkoi pian suunnitella lämmitysjärjestelmän uusimista. Vaihtoehtoja olivat öljykattilan uusiminen, ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö. Öljy pudotettiin kuvioista melkein heti. Lämpöpumppujen välisiä eroja tuli setvimään tuttavan suosittelema urakoitsija, vihtiläinen Pekka Havantola.
– Perustamiskustannuksiltaan maalämpö on noista kahdesta jonkin verran kalliimpi, mutta se tuottaa tasaisesti ympäri vuoden, jolloin lisäsähköä tarvitaan hyvin vähän, Havantola selittää.
Aina ei haluta ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikköä talon seinustalle. Havantolan mukaan ulkoyksikön kondenssivesille ei myöskään ollut tässä tapauksessa reittiä, sillä talon perustuksia ei ole salaojitettu.
Niinpä Havantola suositteli maalämpöjärjestelmää. Pihaan tehtäisiin riittävän syvä lämpökaivo ja sieltä johdettaisiin putket talon tekniseen tilaan. Vanhan öljykattilan paikalle asennettaisiin maalämpöpumppu ja viereen isolle perheelle riittävä lämminvesivaraaja.
Pumpuksi Havantola tarjosi NIBEn invertteriohjattua mallia F1155.
– NIBE on sekä meille että asiakkaille tuttu merkki. Myös takuuasiat vaikuttavat, sekä laatu, luotettava jälkihuolto ja helppokäyttöisyys, Havantola luettelee.
Havantola laski, että isoon taloon tarvitaan F1155:n järein versio, jonka suurin teho on 16 kW. Pumpun takana on vielä 170 litran työsäiliö, joka pitää patteriverkostossa kiertävän veden tasalämpöisenä myös silloin, kun pumppu lämmittää käyttövettä. Lämminvesivaraajan tilavuus on kunnioitettavat 500 litraa.
Havantolan suosituksesta laitteeseen asennettiin valmius viilennystä varten. Mikäli viilennys halutaan joskus ottaa käyttöön, tarvitaan enää erillinen puhallinkonvektori.
Rahaa säästyy ja ympäristö kiittää
Urakka alkoi viime vuoden syyskuussa. Öljykattilan ja -säiliön purkaminen kesti suunnilleen yhden työpäivän, toinen päivä meni maalämpöjärjestelmän asentamiseen.
Lopputulos on hyvä, ja kaivo tuottaa lämpöä lasketulla tavalla. Talon energiakustannukset ovat pudonneet noin puoleen aikaisemmasta.
Maalämpöjärjestelmä maksoi reilut 20 000 euroa. Koska vanhan öljylämmityksen kulutus oli niin huima, takaisinmaksuajaksi voidaan arvioida noin seitsemän vuotta. Sen jälkeen silkkaa säästöä tulee noin 3 000 euroa vuodessa. Haitallisten päästöjen vähennys on suhteessa vielä huomattavasti suurempi.
Pariskunta ei ole monitoroinut lämmitysjärjestelmänsä toimintaa sen tarkemmin.
– Ei ole ollut tarvetta tarkkailla sitä. Kun systeemi on säädetty kohdalleen, se pärjää siellä ihan itsekseen.
