
Loma-asunto jugendlinnassa! Riikka ja Jari viettävät viikonloput Munkkiniemessä kuin hotellilomalla
Opettaja Riikka Pitkälä ja yrittäjä Jari Pitkälä haaveilivat 20 vuotta asumisesta Eliel Saarisen piirtämässä jugendtalossa, Helsingin Munkkiniemen Kadetissa. Perhe suuntaa viikonloppuisin maalta kaupunkiin, sillä nyt siellä on heidän kakkoskotinsa. ”Ihmettelemme usein ääneen, että meillä on koti jugendlinnassa”, Riikka kertoo.

Kun muut ihmiset lähtevät viikonloppuisin mökille, lähtee Pitkälän perhe omakotitalostaan Nurmijärveltä kaupunkikotiinsa Helsinkiin. Perillä he juovat ensi töikseen kahvit.
– Sitten ihmettelemme ääneen, että meillä on koti jugendlinnassa, Riikka Pitkälä sanoo.
Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1918 valmistunut valtava jugendrakennus on todella vaikuttava näky. Jari ja Riikka kävivät ihailemassa Kadettikouluna tunnettua rakennusta iltalenkillään jo 20 vuotta sitten.
– Ensimmäinen yhteinen kotimme oli Munkkiniemessä, ja uimarannan vieressä sijaitseva jugendlinna oli jotain aivan ihmeellistä, Jari Pitkälä muistelee.

Sunnuntaiaamuna kaksi vuotta sitten Jari oli tyypilliseen tapaansa hakemassa aamun lehteä postilaatikolta. Ennen kuin hän ehti edes sisälle, hänen verkkokalvoilleen piirtyi Helsingin Sanomien etusivulla komeileva mainos saneeratusta jugendlinnasta Munkkiniemessä.
– Olimme Riikan kanssa asunnosta niin innoissamme, että toistelimme ääneen, miten on mahdollista, että tämä on mahdollista, Jari kertoo.
Uudistettuihin huoneistoihin kuljetaan kahden kerroksen korkuisesta, suojellusta aulatilasta, joka on vielä kalustamattomanakin aivan kuin Hercule Poirot -elokuvien vaikuttavista hotellimiljöistä. Sen erikoisuus on alkuperäinen, koristeellinen jugendriippuvalaisin sekä tummanpunainen takka.
Aulaan on suunnitteilla asukkaiden yhteinen oleskelutila.
– Yhteistilassa on helppo tutustua naapureihin, ja aulassa voi järjestää vaikka juhlia tai työskennellä, Jari kertoo.

Arkkitehti Eliel Saarinen piirsi vuonna 1918 valmistuneen jugendlinnan alun perin täysihoitolaksi ja suunnitteli myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet.
Vuonna 1919 alkanut kieltolaki ja pensionaatin etäinen sijainti Helsingin keskustasta vaikuttivat osaltaan hoitolaitoksen ajautumiseen konkurssiin. Vuodesta 1924 rakennuksessa toimi Kadettikoulu, sen jälkeen Ilmavoimien esikunta, ja vuodesta 1974 rakennus oli valtion koulutustalona.
Vuonna 2004 tiloissa aloitti Tullikoulu, ja vuonna 2019 rakennuksen osti Aalto-ympäristönkehitys, joka toteutti historiallisen rakennuksen mittavan saneerauksen.

Pitkälöiden kaupunkiresidenssissä on seitsemän ikkunan rivistö, joka alkaa ruokailutilasta ja loppuu olohuoneen päätyyn. Avaran tilan keskellä on avokeittiö ja kolme metriä leveä saareke.
Jos huonetilan alkuperäiset pylväät olisivat paikoillaan, saareke seisoisi niiden välissä.
– Pylväät piti valitettavasti purkaa asbestin takia, Jari toteaa.
Avoimen oleskelutilan lisäksi kodissa on kaksi makuuhuonetta. Keittiön sekä kylpytilat ja kiintokalusteet on suunnitellut arkkitehti Polo Sarpaneva. Ajattoman skandityylinen kalustus on sisustussuunnittelija Helena Karihtalan suunnittelema.
– Pitkulainen, yli kolme metriä korkea tila on haastava kalustaa. En olisi osannut valita tänne riittävän isoja mattoja ja mittasuhteiltaan sopivia kalusteita. Valaisimien riittävän määrän ja koon päättäminen on myös todella vaikeaa ilman ammattilaisen apua, Riikka kertoo.


”Kun koti on kerralla kunnolla sisustettu, en juuri muuttele sitä.”
Kaupunkikodin vaalea väritys ja klassinen sisustus ovat samanhenkisiä kuin perheen omakotitalossa Nurmijärvellä. Pohjan muodostavat laadukkaista materiaaleista valmistetut kotimaiset ja eurooppalaiset huonekalut, jotka kestävät sukupolvelta toiselle.
– Kun koti on kerralla kunnolla sisustettu, en juuri muuttele sitä. Meidän maalaiskodissamme on yhä suunnilleen samat kalusteet kuin viisitoista vuotta sitten, Riikka sanoo.
Astioita lukuun ottamatta kodissa on vain vähän tavaroita. Jari ja Riikka päättivät, että kaupunkikoti pysyy ilmavana paikkana, jossa voi ottaa rennosti – ihan kuin hotellissa. Ja siivoamistakin helpottaa, kun nurkat eivät ole täynnä tavaroita.
– Pakko myöntää, että minulla on kiusaus tuoda tänne lisää esineitä, mutta toistaiseksi olen pysynyt sopimuksessamme. Taidetta aion kyllä ripustaa seinille, mutta teen sen ajan kanssa, Riikka sanoo.


Perheellä on tapana kutsua ystäviä viikonloppuisin yökylään. Kodissa on periaatteena, että vieraat saavat nukkua aina makuuhuoneissa, ja isäntäväki yöpyy olohuoneessa kätevissä vuodetuoleissa, joista saa avattua lattialle muhkeat patjat.
Aamulla Pitkälät ja vieraat voivat nauttia taloyhtiön saunan löylyistä ja pulahtaa uima-altaassa. Talossa on asukkaiden käytössä myös kuntosali ja yhteinen viinikellari.
Perheen opiskelijatytär Amalia, 20, saa välillä viettää viikonlopun ystäviensä kanssa perheen kaupunkikodissa, ja Ulpukka-tyttärellä, 13, on usein ystäviä yökylässä. Vaikka käytössä on iso keittiö, vanhemmille on selvinnyt, että nuoret tilaavat lähinnä noutoruokaa.
– Meidän kotimme on tavallaan monitoimitila. Järjestän täällä viikolla myös työpalavereja, ja samalla on mukava käydä salilla treenaamassa, Jari kertoo.


