Avotakka

Loft-asunto Kellokosken ruukissa on valokuvaajaparin unelma – huonekorkeus viisi metriä, valtavat ikkunat ja tiiliseinien rosoa!


Kellokoskeen ruukkimiljöön arkkitehtuuri ja rosoisuus miellyttävät Johanna Karttusta ja Sami Tirkkosta. Suuret ikkunat ja avaruus takaavat, että studiossa ja kodissa riittää valoa yllin kyllin.
Kuvat Johanna Karttunen
Tehtaan tulipalot tuhosivat vanhoja rakennuksia 1800-luvulla. Johannan, Samin ja Jaffa-koiran koti on 1930-luvulla rakennettujen uudisrakennusten punatiilien suojissa.

Joskus kannattaa sanoa haaveensa ääneen, sillä silloin ne saattavat toteutua. Valokuvaaja Johanna Karttunen mainitsi ystävälleen, että olisi hauskaa asua ruukkimiljöössä, ja tovin päästä hän kantoikin tavaransa sisään korkeaan loft-asuntoon. Ystävä oli käynyt kampaajalla Kellokosken ruukin alueella ja huomasi, että Johannalle ja hänen valokuvaajamiehelleen Sami Tirkkoselle sopiva asunto olisi vapaana ja remontoitavana.

Kuvien perusteella pari ei vielä innostunut, mutta kun he kuukauden päästä menivät katsomaan 150-neliöistä asuntoa, kaikki oli selvää.

– Olimme myytyjä. Pian pääsimmekin muuttamaan sisään, Johanna kertoo.

Tv-huoneessa rentoudutaan. Taulu on seinälainassa ystävältä, ja sen on maalannut Jukka Huhtala.
Tv-huoneessa verhot pehmentävät paljasta tilaa. Johanna pitää erityisesti pikkupöydän ja suuren tilan kontrastista.

Mikä ruukin alueessa viehättää?

Johanna: Täällä on sopivan yhteisöllistä. Vieressä ovat kaipaamamme palvelut, tapahtumia ja lämmin fiilis. Ovestamme pääsee melkein suoraan idylliseen sisustusputiikkiin tai lounaalle. Sekin kiehtoo, että tämä ei ole tyypillinen suomalainen asuinpaikka kaupungin laidalla.

Sami: Katson mielelläni ikkunasta punaista tiiliseinää, eikä se välttämättä ole kaikkien juttu. Alueen arkkitehtuuri ja rosoisuus ovat meidän mieleemme. Lähellä on myös hyvät ulkoilumaastot.

Millaista oli muuttaa kerrostalosta loftiin?

Johanna: Täytyy myöntää, että alussa oli hieman kolkko tunnelma. Heitimme vanhan kaksiomme tavarat ovesta sisään, ja ne kaikki näyttivät yhtäkkiä kovin pieniltä ja asunto valtavalta. Minulla meni jonkin aikaa, että sain inspiraation sisustamiseen. Lopulta esineet alkoivat löytää paikkansa, ja asunto alkoi tuntua kodilta.

Sami: Valoisuus oli juuri sitä, mitä kotistudiolta haimme. Ero entiseen kotiimme on huikea, sillä esimerkiksi makuuhuone on viisi metriä korkea. Suuria ikkunoita on paljon. Olemme myös huomanneet talven lähestyessä, että täällä on aika kylmä. Siihen etsimme ratkaisua.

Suurin osa edellisen kodin huonekaluista pääsi mukaan loft-elämään, ja ne istuvat sinne hyvin. Helppo siirreltävyys mahdollistaa näppärästi studiotilan raivaamisen suuremmaksi.
Ruokapöytä on kulkenut Johannan mukana jo vuosia. Taso on rakennettu vanhoista lattialankuista. Sami löysi tuolit kierrätyskeskuksesta.

Miten loftmaisuus on vaikuttanut sisustukseen?

Johanna: Koska alussa näimme vain valon mahdollisuudet työnteossa, unohdimme kokonaan käytännön asiat, kuten esimerkiksi kaappitilan. Siitä on pulaa. Olemme tehneet erilaisia ratkaisuja tavaran säilyttämiseksi. Makuuhuoneen nurkassa oli syvennys, johon saimme hyllyjen ja verhon avulla koottua vaatekaapin. Tämä on vuokra-asunto, joten massiivisia muutoksia emme ole tehneet.

Millaisia hankintoja olette tehneet?

Kodissamme on paljon galleriamaista vaaleutta. Hankintalistalla on useampi iso elementti, kuten mielenkiintoinen taideteos, ryijy tai iso matto, joka täyttäisi tilaa ja toisi pehmeyttä. Valtavat ikkunat asettivat haasteita verhoille. Koska tekstiilit kuitenkin vähentävät kaikua ja tuovat lämpöä, päädyimme hankkimaan verhot osaan huoneista ja olemme tyytyväisiä.

Harkitsimme suuria tehdasvalaisimia keittiönpöydän ylle. Meille olivat kuitenkin mieluisammat kevyet Tapio Wirkkalan lasivalaisimet. Emme halunneet sisustaa väkisin kliseisillä tehdasmiljöön esineillä, vaikka ne hienoja ovatkin. Suurin osa vanhoista huonekaluistamme toimii täälläkin.

Keittiö on rakennettu nurkkaukseen ulko-oven viereen. Johannan haave isosta ikkunasta keittiössä täyttyi tässä kodissa. Pieni ompelupöytä on Johannan löytö paikallisesta putiikista.
Pariskunta ihastui Tapio Wirkkalan valaisinten muotokieleen. Ne ovat uudistuotantoa Airamilta.
Asetelmien teko kirpputorilöydöistä, perintöesineistä ja kukista on Johannan mielipuuhaa. Aurinkopullo on äidiltä saatu aarre.

Millaisia sisustajia olette?

Sami: Teemme hankintoja yleensä tarpeen mukaan, ja ensin pitää vähän miettiä esineitä ja niiden paikkoja. Kierrämme kirpputoreja ja vanhan tavaran liikkeitä. Tällä hetkellä etsin suurta ja erikoista nahkatuolia työhuoneeseeni. Emme vaadi designia vaan meille sopivaa.

Johanna: Tyylimme on eklektinen ja boheemi. Pidän kuitenkin selkeästä harmoniasta, vaikka onkin ihanaa katsella kuvia runsaista ja täyteläisistä sisustuksista. Teen mielelläni asetelmia esineistä ja kukista. Sisustus on yhteinen juttumme, vaikkakin joskus Samin tultua työkeikalta kotiin hän huomaa, että olen saattanut muuttaa huoneiden järjestystä.

Millaisiin hetkiin ja elämäntyyliin olette halunneet sisustaa kotinne?

Johanna: Vaikka koti on myös työpaikkamme, meillä on paljon paikkoja, joissa rentoutua. Tupakeittiömme on saanut nimekseen juhlahuone. Huoneessa on myös seinäsyvennys, johon olemme tehneet lukupesän. Olohuonettamme kutsumme tv-huoneeksi, ja se on molempien lempipaikka. Olen onnellisimmillani pienen pöydän ääressä ikkunan vieressä nauttimassa pitkää aamupalaa tai makoillessani sohvalla perheen kanssa. Meillä käy paljon ystäviä vierailulla ja yökylässä. Ruukin alueella on paljon kivaa nähtävää ja ohjelmaa, kuten taannoin kahvilan ja kuntosalin yhdessä järjestämä joogabrunssi.

Pariskunta halusi makuuhuoneeseen seesteistä rantatalomaista tunnelmaa, joka on toteutettu turkoosin ja hiekan sävyillä sekä rottingilla.
Makuuhuoneen rottinkituolit toimivat tulevaisuudessa iltasadun lukupaikkana. Viereiset rappuset vievät pariovien kautta parvekkeelle.
Makuuhuoneen pariovesta pääsee suoraan parvekkeelle.

Miten teiltä onnistuu kotona työskentely?

Johanna: Meillä oli suuret odotukset ikkunoista ja niiden suomasta valosta, ja nämä tosiaan ovat täyttäneet tehtävänsä. Käytämme kotia paljon kuvauksiin. Tilan käyttö on helppoa, koska se on muunneltavissa ja avara. Itse saatan tehdä kuvankäsittelyä milloin missäkin huoneessa. Samilla taas on työhuone.

Sami: En oikeastaan erota vapaa-aikaa ja työaikaa. Teen jonkin aikaa töitä, soittelen välillä kitaraa ja jatkan taas työntekoa. Käymme usein ulkona lounaalla. Joskus saatan kaivata juttukaveria, mutta onneksi Helsinkiin on melko lyhyt matka.

Johanna: Meillä on myös kesämökki 40 minuutin matkan päässä. Sinne voi lähteä kesällä vaikka hetken mielijohteesta, jos siltä tuntuu.

Teille syntyy pian vauva. Vaikuttaako se työskentelyynne kotona?

Sami: Olen onnekas, kun voin päättää itse työaikani. Voin osallistua samalla lapsenhoitoon. Ehkä teen jonkin aikaa töitä, käyn vaihtamassa vaipan ja jatkan taas työntekoa.

Johanna: Huonejärjestys saattaa muuttua vauvan myötä. Sitten kun vauva kasvaa, koti muuntautuu elämäntilanteen mukana.

Syvennys houkuttelee lepohetkeen. Huoneen on nimennyt juhlahuoneeksi kolmevuotias sukulaispoika, joka vaikuttui näkemästään.
Samin työhuoneessa korostuu tehdasmaisuus. Seinänvierustaso on kiinteä kaluste työhuoneessa, makuuhuoneessa ja tv-huoneessa.
Sisäänkäynnin yhteydessä on terassi. Punatiilet ja rosoisuus ovat parin mieleen.

Kellokosken ruukki

Kellokosken ruukki on perustettu vuonna 1795. Ensimmäisten sadan vuoden aikana ruukissa tuotettiin kankirautaa, josta voi takoa erilaisia esineitä. Tulipalot, omistajanvaihdokset ja konkurssit leimasivat ruukin eloa 1800-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla ruukki nousi kukoistukseen Carlanderin veljesten omistuksessa. Tulipalojen tuhoja korjattiin, ja alueelle nousi uusia rakennuksia.

Tehtaan modernisoinnin jälkeen 1930-luvulla alueelle valmistui uusi meijeriastiatehdas. Maitotonkkien ohella tunnetuimpia tuotteita olivat Kello-alumiiniveneet.

Kellokosken tehdas siirtyi Fiskarsin omistukseen 1960-luvulla, ja teollisuustuotanto lopetettiin 1980-luvulla. Nyt vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii pienyrityksiä, jotka elävöittävät historiallista miljöötä. Tehdas kiinnostaa alueella kävijöitä arkkitehtuurin lisäksi myös putiikkien, kahvilan ja tapahtumien ansiosta. Entisestä Kellokosken kartanosta puistoalueineen tuli vuonna 1915 Kellokosken sairaala, joka on yhä toiminnassa.

Julkaistu: 24.1.2019