Liputussäännöt – koska Suomessa saa liputtaa ja miten viiriä käytetään?
Liputussäännöt ovat Suomessa melko vapaat. Virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi lipun tai viirin saa nostaa salkoon aina halutessaan.
Komeasti pihassa liehuva Suomen lippu kruunaa juhlapäivän. Liputuspäivinä lipunnosto on varmasti luvallista. Mutta voiko yhtä hyvin teinin rippijuhlien tai isoisän 70-vuotispäivien kunniaksi laittaa lipun liehumaan mökillä?
Voi hyvinkin. Suomessa liputuskulttuuri on varsin salliva: liputtaa saa melkein minkä vain asian kunniaksi ja kun vain mieli tekee. Tiettyjä lipun käyttöön liittyviä asioita on kuitenkin linjattu laissa ja valtioneuvoston asetuksessa, jossa säädetään myös virallisista liputuspäivistä ja -ajoista.
Nostopuuhiin tulee yleensä ryhtyä aamukahdeksalta ja lipunlaskuun auringon laskiessa tai viimeistään iltayhdeksältä. Poikkeuksiakin löytyy: muun muassa juhannukseen ja vaalipäiviin liittyvät muihin päiviin verrattuna pidemmät liputusajat.
Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät
Lipunnoston taitoa pääsee harjoittamaan vähintään virallisina liputuspäivinä, joita Suomessa on seitsemän:
- 28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
- 1.5. vappu eli suomalaisen työn päivä
- Toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä
- 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- 20.–26.6. välinen lauantai eli juhannusaatto ja Suomen lipun päivä
- Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä
- 6.12. itsenäisyyspäivä.
Virallisiin liputuspäiviin kuuluvat myös vaalipäivät ja päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.
Virallisten liputuspäivien lisäksi niin sanottuja vakiintuneita liputuspäiviä on selvästi enemmän, yhteensä 15:
- 5.2. J. L. Runebergin päivä
- 19.3. Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä
- 9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä
- 27.4. kansallinen veteraanipäivä
- 9.5. Eurooppa-päivä
- 12.5. J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
- Toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
- 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
- Elokuun viimeinen lauantai, Suomen luonnon päivä
- 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
- 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
- 6.11. svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
- 20.11. lapsen oikeuksien päivä
- 8.12. Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä.
Hyvään tapaan kuuluu liputtaa sekä virallisina että vakiintuneita liputuspäivinä. Jos mökillä on tapana pitää salossa viiriä, tapaan kuuluu, että liputuspäivinä sen tilalle vaihdetaan siniristilippu.
Suruliputus
Myös harvemmin kohdalle osuvaan surujuhlaan liittyvät liputusohjeet on hyvä ottaa haltuun jo etukäteen. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin ylös ja lasketaan sitten kolmasosan verran tangonmittaa alaspäin niin, että lipun alareuna on tangon keskivaiheilla. Kun suruliputus lopetetaan, lippu nostetaan ensin huippuun ja vasta sitten alas.
Moni ei ehkä tiedä, että hautajaispäivänä lipun ei kuulu olla koko päivää puolitangossa. Suruliputus alkaa silloin aamukahdeksalta, jolloin lippu nostetaan puolitankoon. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan kuitenkin loppupäiväksi ylös.
Muut liput ja viirit
Salkoon saa nostaa muutakin kuin Suomen lipun. Hotellien ja messuhallien pihoissa näkee toisinaan liehumassa pitkän rivin eri maiden lippuja. Jos mökille tulee kesällä vaikkapa sukulaisia Ruotsista, onko luvallista nostaa Ruotsin lippu, jos sellainen jostain syystä olisi varastossa? On kyllä: vieraan valtion lipunkin saa Suomessa nostaa salkoon vaikkapa juuri ulkomaisen vieraan kunniaksi.
Lipun sijasta yleisempi näky kesäisessä mökkipihassa on salossa liehuva isännän- tai kotiseutuviiri. Viiriä on lupa käyttää lippuakin rennommin. Mikään ei estä pitämästä sitä salossa vaikka vuorokauden ympäri, eikä kukaan rajoita sen käyttöä.
Vanhan perinteen mukaan viiri viestii, että asukkaat ovat paikalla, ja pidemmäksi ajaksi poistuessa se lasketaan alas. Käytännössä viiri jää silti usein salkoon, vaikka mökiltä välillä lähdettäisiinkin kotiin.
Alkuaan tarjolla oli vain edelleen käytössä oleva siniristiviiri, mutta myöhemmin valikoimaan on tullut viirejä, joissa on maakunnan värit ja joissakin myös vaakuna. Monessa pihassa liehuukin mökin isännän entisen tai nykyisen kotiseudun viiri: liputtaja saa vapaasti valita, mitä viirillään painottaa. Vaikka viiriä kutsutaankin isännänviiriksi, sen käyttö ei liity sukupuoleen ja sellaista voi käyttää kuka tahansa mökissä asuva, vaikka ei mökkiä omistaisikaan.
Entä jos jonain juhannuksena tuleekin lähdettyä mökiltä kotiin kiireessä ja unohtaa laskea lipun salosta? Suomen lipusta annetussa laissa säädetään, ettei lippua tule käyttää epäkunnioittavasti ja että asetuksessa määrättyjä liputusaikoja tulee noudattaa.
Lipun unohtamisesta salkoon ei silti sakoteta – pitkällä liputuksella tulee lähinnä vain osoittaneeksi, ettei ihan hallitse liputussääntöjä. Eikä hätää: vaikka ei olisi mitenkään varma liputusohjeista, Suomessa on henkenä, että mieluummin on kuitenkin parempi liputtaa kuin jättää liputtamatta.
Enää pitäisi osata nostaa ja laskea lippu tai viiri salkoon. Jos taito on vielä hankkimatta, siihenkin löytää varmasti apua sukulaisilta, tuttavilta tai netin syövereistä.
Haluaisitko pihaan lipputangon?
- Perustuksen tekeminen betonivaluna on yleisin ja edullisin tapa, jos omalle työlle ei laske hintaa. Metrin syvyiseen betonivaluun asennetaan rautainen maajalusta. Jos pihaan tehdään isoja pihatöitä, kaivinkone voi nostaa sinne valmiin betonisen asennuselementin.
- Ilman betonivalua pärjätään, kun maahan asennetaan noin 1,5 metriä syvälle kierrettävä ruuvipaalu.
- Kallioon taas voidaan porata reiät, joihin liitetään kiinnitysraudat injektiomassalla.
- Tangon, perustuksen ja asennuksen hinta tilattuna pakettina liikkuu 1000 euron paikkeilla. Jos materiaalit hankkii ja perustuksen tekee itse, pääsee puolta halvemmalla.
Asiantuntijat: asiantuntija Aino Tuovinen, sisäministeriö, museologian emeritusprofessori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto ja toimitusjohtaja Tommi Sirén, Plastiset Oy.
Lähteinä myös: intermin.fi, kotiseutuliitto.fi.
