Liisan ja Jonin viisilapsinen perhe muutti vuokrakaksiosta uuteen CLT-puutaloon: ”Tila, avaruus ja valoisuus tuntuivat aika luksukselta”
”Meillä on aina aika siistiä.” Sisustussuunnittelija, suurperheen äiti Liisa Takkunen mietti kaikille tavaroille paikat, fiksusti pyörivän vaatehuollon ja ajattoman sisustuksen. Kaikilla on myös omaa tilaa rauhoittua.
Vuonna 2022 Liisa ja Joni Takkusen perheessä huokaistiin helpotuksesta, kun uusi omakotitalo oli vihdoin muuttovalmis. He olivat myyneet edellisen talonsa pari vuotta aiemmin ja sen jälkeen asuneet viiden lapsensa kanssa vuokrakaksiossa. Asuintilaa oli vain kymmenen neliötä perheenjäsentä kohti, joten muutto yli tuplasti suurempaan uuteen kotiin näkyi arjessa.
– Alkuun tuntui, että ketään ei näkynyt missään, kun kaikki olivat hajallaan. Tila, avaruus ja valoisuus tuntuivat aika luksukselta, Liisa Takkunen muistelee.
asukkaat Sisustussuunnittelija Liisa Takkunen, 38, ja työkoneenkuljettaja Joni Takkunen, 37, sekä lapset Linne, 15, Luka, 13, Neela, 11, Jooa, 9, ja Jare, 5. Instagram: @liisatak.
koti Arkkitehtitoimisto Tapani Takkusen suunnittelema CLT-omakotitalo Alavieskassa. Neliöitä on 150.
CLT-massiivipuuelementeistä rakennettu moderni, kaksikerroksinen omakotitalo on Jonin veljen, arkkitehti Tapani Takkusen suunnittelema. Sen sydän on alakerrassa sijaitseva olokeittiö, jonne koko perhe mahtuu yhdessä aikaa viettämään.
Toisaalta niin lapsille kuin aikuisille mieluisia ovat myös rauhalliset, kiireettömät aamut, jolloin kotona on mahdollisuus hetken yksinoloon. Liisa nauttii isoista ikkunoista näkyvistä peltomaisemista, jotka muuttuvat luonnonkierrossa.
– Näkymä on vaikuttava, kun aamuaurinko nousee usvan tai sumun seasta, hän kertoo.
Oliko Jonin veli, arkkitehti Tapani Takkunen itsestään selvä valinta talo suunnittelijaksi?
Joni: Kyllä hän oli. Olemme tykänneet Tapanin selkeälinjaisesta tyylistä alusta lähtien. Hän on myös perehtynyt CLT:hen, joka kiinnosti meitä. Projektia oli helppo lähteä edistämään hänen kanssaan.
Liisa: Tapanilla on taito miettiä tilojen mittasuhteita. Siellä, missä vietetään eniten aikaa, on avaruutta, tilavuutta ja valoisuutta. Matkan varrella ekologisuudesta tuli meille yhä tärkeämpää. CLT-rakentamisessa käytetään mahdollisimman vähän myrkkyjä ja muovia.
Joni: Meillä ei käytännössä ole turhaa tilaa, vaan kaikki neliöt on hyödynnetty. Kun kokonaisuus on kompakti, kustannuksetkaan eivät nouse turhaan. Aina ei tarvita isoa, jotta kaiken saa hyvin mahtumaan.
Asutte Pohjois-Pohjanmaalla Alavieskassa. Miten moderni arkkitehtuuri sopii maaseudulle?
Liisa: Pidämme Jonin kanssa aika samantyyppisistä asioista, ja tyylimme on kehittynyt vuosien aikana. Olemme vieneet sitä eteenpäin välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Koti on meille rauhoittumisen paikka, jossa voimme olla vapaasti omia itsejämme.
Joni: On herättänyt ihmetystä, miksi emme tehneet sellaista taloa kuin täällä on tapana. Miksi emme laittaneet räystäitä tai maalanneet taloa? Kyselyt eivät meitä häiritse. Talo on juuri sellainen kuin halusimme.
Liisa: Lyhyet räystäät ovat ensisijaisesti esteettinen valinta. Ulkovuoraus harmaantuu kauniisti. Myrskypelti otsalaudan takana estää sadeveden pääsyn rakenteisiin. Olemme saaneet paljon myös positiivisia kommentteja. Osallistuimme Suomen kaunein koti -kilpailuun ja saimme tuomareilta loistavat kommentit ja pisteet. Olin niistä tosi ylpeä.
”Jokaisella on oma huone, jossa on tilaa rauhoittumiseen ja hengittämiseen.”
Millainen työnjako teillä on sisustamisessa?
Liisa: Yleensä se menee niin, että minä suunnittelen ja Joni tekee. Hän osaa tehdä metalli- ja puutöitä sekä kaikkea muuta mahdollista. Minulla on aina joku idea, jonka hän toteuttaa.
Joni: Mukavahan niitä on tehdä. Mieluiten hitsaan metallista. Se on mielestäni helpompaa kuin puusta tekeminen. Pojille pitäisi kiinnittää parvisänky. Mutta koska teemme kaiken itse, pitää tehdä pikkuhiljaa.
Teillä on viisi lasta. Pysyykö koti aina näin siistinä kuin kuvauspäivänä?
Liisa: Moni kysyy tuota. Kyllä meillä on aina aika siistiä. Pidän siitä, että tavarat ovat paikoillaan, ja olemme panostaneet säilytystiloihin. Siisteys vaikuttaa hyvinvointiin, ja jos säilytystilojen käytännöllisyydellä voi vähentää kaaosta ja ylimääräistä kuormitusta, niin se on sen arvoista.
En toisaalta ole mikään keräilijäluonnekaan. Pyrin esimerkiksi pääsemään eroon pieniksi jääneistä vaatteista aina puolivuosittain. Haluan myös välttää kertakäyttökulttuuria. Olemme tehneet tosi paljon kalusteita itse ja bonganneet pitkäaikaisia haaveita kirpputoreilta.
Miten suunnittelitte kodinhoito- ja säilytystilat?
Liisa: Keittiö ja olohuone ovat yhtä yhtenäistä tilaa, mutta yleisilme säilyy siistinä, kun kodinkoneet ovat piilossa korkeissa kaapeissa. Arkieteinen, lasten vaatesäilytys ja pyykkihuolto sijaitsevat parin metrin säteellä toisistaan. Näin ylimääräinen vaatepöly pysyy poissa makuuhuoneista.
Joni: Jos vaatteita pitäisi kuskata kaikkien lasten omiin huoneisiin, siinä olisi valtava työ, joka jäisi tekemättä. Näin vaatteet tulee laitettua paikoilleen.
”Kun säilytystila on lähellä, sitä tulee käytettyä.”
Miten vetäytyminen omiin oloihin onnistuu isossa perheessä?
Liisa: Jokaisella on oma huone, jossa on tilaa rauhoittumiseen ja hengittämiseen. Minun lempipaikkani on ulkosauna. Toinen tärkeä paikka on luonto. Käyn pitkillä kävelyillä lähimetsässä ja pelloilla.
Onko koti nyt valmis?
Liisa: Emme ole varmaan koskaan valmiita. Meillä on aina projekteja ja omakotitalossa on puuhaa. Haluaisin saada kasvimaan laitettua paremmin. Pieni puutarhavaja oli itse asiassa ensimmäinen rakennus, jonka pystytimme. Kaikki muu rakentui sen ympärille.
