Meidän Talo

Historia juna-asemana näkyy Sallan ja Matin kodin persoonallisissa yksityiskohdissa – ”Talossa ei ole muuta viivasuoraa kuin viereinen rautatie”

Historia juna-asemana näkyy Sallan ja Matin kodin persoonallisissa yksityiskohdissa – ”Talossa ei ole muuta viivasuoraa kuin viereinen rautatie”
Liedon vanhan rautatieaseman ohi kiitävän junan matkustajilla ei taida olla aavistustakaan, miten ihastuttavan kodin he juuri ohittivat. Nykyään siellä asuu Salla ja Matti Lehtosen viisihenkinen perhe.
Julkaistu: 11.3.2022
Vuonna 1876 rakennettu Liedon juna-asema elää nyt uudenlaista aikakautta viisihenkisen lapsiperheen värikkäänä ja omaperäisenä kotina.

Vain reilun vartin ajomatkan päässä Turusta sijaitsevan Liedon kirkonkylän historia ulottuu aina vuoteen 1331. Kulttuurihistoriallisesti arvokas seutu on säilyttänyt maalaismaisen tunnelmansa näihin päiviin asti.

Kirkonkylän pohjoispuolelle sijoittuvan Aseman­kulman alueella on hiljaista. Mutkainen tie päättyy pihapiiriin, jossa seisoo kunnioitusta herättävän kokoinen puutalo, Liedon vanha juna-asema. Se on nykyään Salla ja Matti Lehtosen ja kolmen lapsen koti.

Eteisen istuimena toimii Rauman postin penkki, joka on Matin iso­äidin peruja. Vanhat matka­laukut eivät ole lähdössä minnekään vaan toimivat säilytyskalusteina.
Aiemmin pariovet olivat ruskeat ja eteisen seinät keltaiset.

Hulppeankokoisessa asemarakennuksessa on noin 250 neliötä. Pihapiiriin kuuluu myös neljä muuta rakennusta. Vuonna 1878 ratatyöläisille valmistunut, alun perin kahden perheen asuintalo, on noin 70-neliöinen. Siinä perhe majoittaa vieraansa. Lisäksi tontilla seisovat navetta, pihasauna ja VR:n käytöstä poistunut tavaramakasiini, jossa on nykyään Matin polkupyöräverstas ja varastotilaa.

– Tämä on meidän unelmaelämäämme. Olemme molemmat kiinnostuneita historiasta ja haluamme säästää ja vaalia vanhaa, niin rakennuksia kuin esineitäkin. Asemalla on lisäksi aikojen saatossa tapahtunut paljon yhteiskuntahistoriallisesti tärkeitä ja kiinnostavia asioita. Se tekee kodistamme meille entistäkin sykähdyttävämmän, Salla sanoo.

Pariskunta kokee, että vapaa-ajalla talon kunnostaminen ja omilla käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa työlle, suorastaan terapeuttista.

– Teemme molemmat päivätyönämme jotain aivan muuta, muun muassa puhumme, kirjoitamme ja ajattelemme paljon, Salla jatkaa.

Matti työskentelee Turun tienoo -paikallis­lehden päätoimittajana. Salla on ylitarkastajana toimiva yhteiskuntatieteilijä. Lisäksi hän yllä­pitää asemalla asumisen arjesta kertovaa hauskaa @juna_meni_jo-tiliä Instagramissa.

Entiseen asemahalliin on rakennettu tupakeittiö, joka on runsaat 40 neliötä.
Matin ja Sallan taitavissa käsissä entiseen asema­halliin valmistui persoonallinen tupakeittiö. Vaaleanpunaisen välieteisen kautta kuljetaan olohuoneeseen ja teinien valtakuntaan, entisiin asemapäällikön asuintiloihin.
Ennen perheen muuttoa asemalla toimi vanhan tavaran kauppa.

Knut Nylanderin suunnittelema Liedon asema valmistui vuonna 1876, ja se on yksi Toijala–Turku-radan alkuperäisistä asemarakennuksista. Tuohon aikaan asema-alueiden rakennukset rakennettiin pääasiassa tyyppipiirrustusten mukaan, joissa huonetilojen jäsentely noudatti luokitusta tai virkahierarkiaa.

– Asemat jaettiin liikennemäärien ja sijainnin mukaan I–V luokkiin. Tämä meidän kotiasemamme kuuluu luokkaan IV. Aseman rakenteet ovat tsaarin aikaiset, ja se on ulkopuolelta Museoviraston suojelema, Matti avaa talon komeaa historiaa.

Ajan saatossa moottoritie Turkuun muodostui rataa merkittävämmäksi liikenneyhteydeksi. Liedon aseman toiminta hiipui asteittain, ja matkustajaliikennöinti lopetettiin kokonaan vuonna 1991. Sen jälkeen asema toimi muun muassa kunnan vuokra-asuntoina.

Olohuoneen vihreä värimaailma on napattu talosta löytyneestä vanhasta tapetista. Matto löytyi vintiltä, ja myös pöytä on talon peruja. Seinällä on maalausta harrastavan Sallan työ.
Herkulliset pastelli­värit ja vanhat esineet muodos­tavat ihastuttavia koko­naisuuksia Sallan pettämät­tömän värisilmän avulla.

Salla ja Matti ostivat paikan 2015. Vähän vahingossa kylläkin. He asuivat aikaisemmin Raunistulan puutaloalueella, lähellä Turun keskustaa, ja etsivät isompaa asuntoa samalta alueelta.

– Tämä tuli kyllä vähän puskista. Matti huomasi myynti-ilmoituksen, ja kun saavuimme perille, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ehkä myös hulluuttakin, Salla kertoo.

Aseman puolella oli toiminut vuosia vanhan tavaran kauppa. Tiloja ei oikeastaan edes nähnyt valtavan tavarapaljouden alta. Sitä oli lattiasta kattoon.

– Ostopäästöstä tehdessämme emme siis sisä­puolelta edes nähneet mitä oikein olimme ostamassa. Toki kaikki rakenteet alapohjasta katolle esitarkastettiin huolellisesti, Salla sanoo.

”Oli hienoa huomata, että taloa ei oltu vuosien saatossa menty pilaamaan.”
Matti Lehtonen
Olohuone ennen kunnostusta.
Yksi talon kuudesta tulisijasta lämmittää olohuoneen nurkassa. Upeat listat on teetetty vintiltä löytyneen vanhan jämäpalan mukaan höyläämö Tecdomassa. Talon peruja olevassa kulta­kalassa säilytetään hiilihankoa.

Asemaa on vuosien varrella kunnostettu pieteetillä ja kaikessa rauhassa. Perhe on asuttanut taloa remonttien ajan. Matti sai mentorikseen paikallisen perinnerakentajan, ja kaikki rakenteet on käyty huolellisesti läpi. Asemarakennukset tunnetaan hyvästä suunnittelustaan, laadukkaista rakennusaineista ja erinomaisesta käsityötaidosta. Niiden piti kestää käyttöä ja aikaa. Ja useimmiten ne ovat kestäneetkin.

– Myös tämä yksilö oli hyvässä kunnossa. Oli hienoa huomata, että taloa ei oltu vuosien saatossa menty pilaamaan, Matti kertoo.

Vain yksi piipuista on aikoinaan muurattu uudestaan, kaikki muut tulisijat ovat täysin kunnossa ja talvi­aikaan päivittäisessä käytössä.

Salla ja Matti ovat tehneet remonttia kahdestaan. Vain putki- ja sähkötyöt on annettu ammattilaisten vastuulle.

– Emme kumpikaan ole alan ihmisiä, mutta tietoa on saatavilla ja tekemällä oppii. Vanhan talon kunnostamisessa tärkeintä on valita oikeanlaiset materiaalit ja korjaustapa, Matti kertoo.

Aikuisten makuu­huoneessa on Sallan pitkään haaveilema Svensk Tennin Paratiisi-tapetti. Aiemmin lipunmyynti- ja postitoimistona ollessa huoneessa on tilaa myös pianolle. Salla ja Matti ovat jo tottuneet Ikkunan takaa kulkevien junien kolkkeeseen.
Rautateihin liittyvät esineet muistuttavat hauskasti talon historiasta. VR:n makuuvaunumainos on löytänyt paikkansa makuuhuoneesta, totta kai!

Puutalo koostuu asematiloista ja entisestä asemapäällikön asuinhuoneistosta. Entiseen asemahalliin on remontoitu avara tupakeittiö, joka on runsaat 40 neliötä. Tilan korkeus kipuaa lähes neljään metriin. Täyspuiset keittiönkaapit ostettiin Turun juutalaisen seurakunnan seurakuntatalosta ennen kuin se purettiin. Matti tuunasi niistä tupaan täydellisesti istuvat seinäkaapit ja rakensi ylijääneistä alakaapeista massiivisen saarekkeen.

– Meidät tunnetaan jo sen verran hyvin elämän­tavastamme, että saamme aina välillä loistavia vinkkejä purettavista tai saneerattavista tiloista. Pelastamme mielellämme käyttökelpoista tavaraa, Salla sanoo.

Salla ja Matti ovat ylpeitä epätavallisesta kodistaan, syystäkin. Lipunmyyntiluukulla on edelleen monia tärkeitä tehtäviä. Viimeksi se toimi kuopuksen synttärijuhlissa hodari- ja karkki­kioskina.

Tupakeittiön vieressä sijaitseva vanhempien makuuhuone on entinen lipunmyynti- ja posti­toimisto. Siellä on perinteisempien sisustus­esineiden sijaan esimerkiksi aseman entinen puhelinkeskus, josta aikoinaan kulkivat puhelinjohdot edelliselle ja seuraavalle asemalle. Makuuhuoneen seinää koris­tavat Svensk Tennin upean Paratiisi-tapetin lisäksi lennätinjohdoista jääneet reiät. Vieressä sijaitseva kuopuksen huone oli aikoinaan naisten odotushuone. Lipunmyyntiluukku on edelleen omalla paikallaan tupakeittiön ja makuuhuoneen välisessä seinässä. Siitä on ollut hupia niin lasten kioskileikeissä kuin aikuisten juhlissakin.

– Mielestämme talon historia saa ja pitää näkyä. Asemapäällikkö Riston kaapista löytyneet junan­lähettäjän kesä- ja talvilakit laitoimme seinälle kunnia­paikalle. Sisustuksessa olemme käyttäneet talosta löytyneiden tavaroiden lisäksi vuosien mittaan meille kertyneitä vanhoja esineitä ja meitä puhuttelevia kirpputori- ja roskalavalöytöjä, Salla kertoo.

Asemapäällikön entinen asuinhuoneisto sijoittuu tupakeittiön toiselle puolelle. Olohuone toimii edelleen olohuoneena. Sen jatkeena on lasten oleskeluhuone, joka on päivisin Sallan työhuone.

Entinen keittiö on nykyään balettia harrastavan 15-vuotiaan tyttären huone. Neliöitä on niin mukavasti, että kaiken tarpeellisen jälkeen sinne mahtuvat myös harjoitustanko ja tilaa tehdä piruetteja. Eikä seinän toisella puolellakaan ole ahdasta. 17-vuotiaan teinipojan huone on suurempi kuin moni yksiö.

Opetustaulut sopivat mainiosti yhteis­kunta­tieteilijä-Sallan tyyliin. Vanhem­pien makuuhuoneesta on kulku kuopuksen huoneeseen. Entisessä naisten odotushuoneessa leikkii nykyään pieni miehenalku.
Entiseen keittiöön remontoitiin huone balettia harrastavalle tyttärelle. Romanttisesti sisustetussa huoneessa on tilaa harjoitella.

Junat eivät ole pysähtyneet Liedon asemalla enää yli 30 vuoteen, mutta ohi ne ajavat edelleen. Matin laskujen mukaan noin 20 kertaa päivässä. Ne kuuluvat ja myös tuntuvat pienenä tärinänä, sillä junarata kulkee vain muutaman metrin päässä talosta.

– Kaikkeen tottuu, juniinkin. Meistä on yksin­kertaisesti niin hienoa, että olemme voineet pelastaa näin uniikin rakennuksen. Olen kolmannen polven lietolainen ja siksi minulla on tässä myös paljon tunteita pelissä, Matti sanoo.

Pariskunta on yhtä mieltä siitä, että isossa ja vanhassa talossa täytyy oppia sietämään, että mikään ei ole täydellistä – muuta viivasuoraa ei ole kuin tuo junarata.

– Kaltaiselleni eksentrikolle tämä sopii hyvin, Matti naurahtaa.

Asema kodiksi -projektista on tullut elämäntapa, jossa kiireelle ei anneta sijaa.

– Emme halua pilata mitään, emme rahan- tai ajansäästön vuoksi. Teemme sitä mukaan, kun pystymme, niin taloudellisten resurssien kuin työn ja perheen pyörittämisen vaatiman ajankin kannalta. Keskeneräisyyttä täytyy vain oppia sietämään. Olemme kai siinä aika hyviä, Salla toteaa ja Matti nyökkää hyväksyvästi.

Sinisiksi maalatut pari­ovet toivottavat vieraat terve­tulleiksi.
Asema on elänyt lähes 150 vuoden aikana niin monen eri aikakauden läpi, ettei autenttiseen 1800-luvun alkuperäisasuun ole edes yritetty pyrkiä.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
Kommentoi »