Lepakoista on puutarhassa hyötyä – asiantuntija kertoo, millaisissa pihoissa ne viihtyvät

Lepakot puutarhassa ovat ehdottomasti hyviksiä. Kaikki Suomen 13 lepakkolajia ovat hyönteissyöjiä. On laskettu, että lepakko voi syödä yön aikana 2 700 hyönteistä. Siinä menee kasapäin myös kasvituholaisia.

Lepakoihin liittyvät pelot ovat pitkälti tietämättömyyttä. Niillä on toki taudinaiheuttajia, mutta ne tarttuvat ihmiseen äärimmäisen harvoin. Esimerkiksi rabiestartunnan voi saada vain lepakon puremasta tai raapaisusta. Siksi sisälle eksynyttä lepakkoa auttaessa suositellaan käyttämään hanskoja.

Lepakon jätöksissä sen sijaan ei ole haitallisia taudinaiheuttajia Suomessa. Jos papanoita kuitenkin siivoaa sisätiloissa, kannattaa hanskat laittaa käteen varmuuden vuoksi. Maskinkaan käyttö ei ole huono idea, jos pölyäviä papanoita on paljon.

Lepakon papanoista ei ole vain vaivaa. Ne ovat maailmalla suosittu puutarhalannoite – bat guanoa myydään purkissa kuten kanankakkaa. Ehkä papanat voisi meilläkin haravoida tuoreeltaan kukkapenkkeihin ja peittää ohuella multakerroksella tai käyttää kompostoinnin jälkeen.

Jos haluaa houkutella lepakoita, kannattaa harrastaa sallivaa puutarhanhoitoa. Parasta on monimuotoinen piha, jossa kasvaa puita ja pensaita. Veden ääressä saalistavat lepakot kiittävät myös, jos pihalle tekee vesiaiheen. Lepakon kannalta huonoin vaihtoehto on pelkkä tasainen nurmikko. Siellä eivät viihdy hyönteiset, joita lepakko saalistaa ravinnokseen, eikä sieltä löydy päiväpiilopaikkoja.

Pesäpaikaksi lepakko valitsee pihapiirissä vanhan rakennuksen ullakon tai raon seinässä. Pesän voi tarjota myös nikkaroimalla tai ostamalla valmiin lepakkopöntön.

Lepakoita näkee harvoin. Paras hetki kohtaamiseen on kesäöisin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Tarkkailu saa aivan uuden vaihteen, jos ostaa lepakkodetektorin. Jo sadalla eurolla voi ostaa laitteen, joka tunnistaa lepakon ultraäänet, joita ihmiskorva ei kuule.”