
Lavastajan rintamamiestalo on riemukas tavarataivas! ”Minimalismi ei ole minun juttuni”
Kuvausjärjestäjä Meku Kauhasen tunnelmallinen rintamamiestalo herää loppuvuodesta eloon. Koko koti ja pihamaa täyttyvät valoista, ja kynttilät palavat jokaisella pöydällä. ”Puuhaan koko ajan jotain – heilutan maalipensseliä, tapetoin, maalaan jonkin huonekalun tai poistan seinän”, Meku sanoo.
Kuvausjärjestäjä Meku Kauhasen koti on kuin rekvisiittavarasto. Mainoskuvauksia työkseen järjestävä Meku on sisustanut kotinsa edullisilla kierrätyslöydöillä sekä kuvauksista ajautuneilla aarteilla.
Koti: Vuonna 1954 rakennettu rintamamiestalo Paloheinässä, Helsingissä. 7h + k kolmessa kerroksessa, 170 m².
Täällä asuvat: Meku Kauhanen, lapset Fiinu, 17, ja Pietari, 15, sekä kissat Riemu ja Muru. Esikoinen Alex asuu jo omillaan.



”Kun lapset olivat pieniä, asuimme Käpylässä 63- neliöisessä kolmiossa, joka kävi viisihenkiselle perheellemme auttamatta ahtaaksi. Toivoimme saavamme kodista toimivan remontilla. Eräänä päivänä soitin veljelleni pyytääkseni häntä meille remonttihommiin. Hän oli juuri silloin kyläilemässä Paloheinässä ja kuulin, kun luuriin huudeltiin: älkää ruvetko remontoimaan, täällä on talo myynnissä!
Paloheinässä oli todellakin talo, jonka asukkaat olivat hiljattain päättäneet, että nyt saavat lumityöt riittää. Tunsin asukkaat vuosien takaa, ja lähdimme katsomaan taloa. Maisema oli talven jäljiltä karu, mutta sisällä paloivat kynttilät ja tunnelma oli ihana. Päätimme siltä seisomalta ostaa talon.




Jouduimme muuttamaan remontin keskelle. Siirsimme keittiön, purimme seinän, poistimme kipsilevyjä, maalasimme ja tapetoimme ja vaihdoimme kaikki sisäkatot.
Olohuoneessa oli alun perin tavallinen ikkuna. Vuonna 2018 päätin korvata sen lattiasta kattoon ulottuvalla ikkunalla ja pihalle aukeavalla lasiovella. Aiemmin jouduimme kiertämään pihalle ulko-oven kautta, mutta nyt pääsemme sinne suoraan olohuoneesta. Katettu ulkokeittiö on käytössä ympäri vuoden – grillaamme talvisinkin, valonauhojen alla. Esimerkiksi joulukala savustuu pihalla.
”Sisällä paloivat kynttilät ja tunnelma oli ihana. Päätimme siltä seisomalta ostaa talon.”
Kotimme on aivan erinäköinen kuin tänne muuttaessamme. Meillä oli silloin kaikki vitivalkoista – seinät, lattiat, katot ja kaikki kalusteet. Sitä on ehkä vaikea kuvitella, mutta olen varsin vaihtelunhaluinen sisustaja ja pidän monista erilaisista tyyleistä. Puuhaan koko ajan jotain – heilutan maalipensseliä, tapetoin, maalaan jonkin huonekalun tai poistan seinän. Kalusteet vaihtavat paikkoja ja seilaavat huoneesta ja kerroksesta toiseen.




En koskaan hanki kotiin mitään hirveän arvokasta. Valtaosa tavaroista on edullisia kierrätyslöytöjä tai dyykattu roskalavoilta. Meillä on ollut vuosien varrella ties kuinka monta sohvaa, en edes muista niiden tarkkaa lukumäärää. Tämänhetkinen sohvamme löytyi ilmaiseksi Facebookin kierrätysryhmästä. Pidän siitä, että kun hankin kalusteet halvalla tai jopa ilmaiseksi, pystyn vaihtamaan kodin tunnelmaa helposti ja nopeasti.
”Meillä on kieltämättä paljon tavaraa.”
Suuri osa kotimme esineistöstä toimii myös työvälineinäni. Pyöritän Peanutsia, toimistoa, joka tuottaa lähinnä mainoselokuvien ja -kuvausten kuvausjärjestelyjä. Etsimme lokaatioita, teemme lavastuksia ja puvustuksia, roolitamme ja järjestämme tarvittaessa kaiken, mitä kuvauksissa tarvitaan. Kun kuvauksiin kaivataan rekvisiittaa, tutkin ensin omat kaappini. Pidän erityisesti ruokakuvien rekvisitoinnista, ja keittiössämme onkin valtava määrä ruokakuviin sopivia astioita ja tarvikkeita. En oikein raaski heittää mitään pois, koska saattaa käydä niin, että tarvitaan juuri sitä pois heitettyä esinettä. Kuvauksistakin on tarttunut mukaani yhtä ja toista.



Meillä on kieltämättä paljon tavaraa. Kun käyn kylässä kavereillani, ihastelen aina sitä, miten vähän esineitä heillä on. Kotiin tullessani kauhistelen tavaramäärääni ja yritän karsia sitä, mutta sitten huomaan, että en oikein osaa olla ilman sitä.
Sisustustyylini on runsas ja lämminhenkinen. Kauhistukseni on valkoinen korkeakiiltoinen taso, jonka päällä ei ole mitään. Olen avoin erilaisille tyyleille, mutta minimalismi ei ole minun juttuni.”









