Laura Seppäsen sähköpostiin kilahtelee viestejä tasaiseen tahtiin. Yksi niistä kiinnitti syyskuussa 2020 heti omaa L/S Design Agencya vetävän suunnittelijan huomion. Viesti tupsahti helsinkiläisestä Skannosta, vuonna 1946 perustetusta designliikkeestä, ja sisälsi kutsun tulla tapaamiseen. Toimitusjohtaja Pirkko Tahkolalla ja markkinointipäällikkö Hanna Kääriäisellä oli ehdotus projektista, josta he kertoisivat lisää vasta paikan päällä.

– Viesti oli niin mystinen, että oli pakko vastata kutsuun myöntävästi, Laura Seppänen kertoo.

Tapaamisessa selvisi, että Skanno on rakennuttamassa Espoon Kurttilaan kahta erillistaloa, jotka on tarkoitus sisustaa ja kalustaa siten, että niissä voidaan esitellä yrityksen edustamia sisustustuotteita aidossa ympäristössä.

Yksikerroksiset Skanno Homet oli suunnitellut arkkitehti SAFA Antti Heikkilä, ja kussakin tulisi olemaan 92 asuinneliötä.

Toisen talon sisustuksesta vastaisi suunnittelija Ulla Koskinen ja toisen saisi vastuulleen Laura Seppänen. Hän suostui heti.

Projekti alkoi lokakuussa 2020, ja se valmistui kokonaisuudessaan vuonna 2022.

– Soitin kyllä heti tapaamisen jälkeen Ullalle, koska pelkäsin hieman, että meillä on liian samankaltainen sisustusmaku. Pelko osoittautui turhaksi. Ulla sanoi ampuvansa väreillä, ja minä taas halusin ilotella materiaaleilla.

Laura Seppäsen suunnittelu- ja sisustustyyliä ruoditaan paljolti sen perusteella, millaisia valokuvia hän julkaisee Instagram-tilillään. Kuvat ovat useimmiten hänen suunnittelemistaan kohteista, joiden raamit, hengen ja budjetin asukkaat ovat määritelleet. Monien mielestä Seppäsen tyyli on leimallisen skandinaavinen.

– Tällä kertaa juuri mitkään raamit eivät rajoittaneet työtäni. Onkin ollut uskomaton tilaisuus saada lähes vapaat kädet suunnitella kokonainen sisustus pintamateriaaleja myöten ja sukeltaa Skannon valikoiman innostamana italialaiseen, ranskalaiseen ja muuhun eurooppalaiseen muotoiluun.

Seppänen pääsi jopa muuttamaan pohjaratkaisua sekä vaikuttamaan katon ja väliovien korkeuteen: kaksi ja puoli metriä korkeista ovista tuli juhlavat, avaruutta ja valoisuutta lisäävän korkeat.

Yhtä tyytyväinen hän on italialaiseen tammiparkettiin, joka peittää huoneiston lattioita. Listone Giordanon Biscuit-malli koostuu toisiinsa pehmeästi limittyvistä ja lomittuvista pyöreäpäisistä parkettisauvoista.

– Poikkeuksellinen muodon lisäksi minua puhuttelee mallin suunnittelija, espanjalainen Patricia Urquiola. Olen seurannut hänen uraansa pitkään ja inspiroitunut useasti hänen tavastaan muotoilla erilaisia tiloja ja kalusteita.

Toinen Laura Seppäsen varhainen idoli on niin ikään espanjalainen Jaime Hayon, jonka omaperäinen kädenjälki näkyy tässä sisustuksessa muun muassa eteisen kaapistossa, värikkäässä matossa ja monissa vekkuleissa posliiniesineissä.

Blaun toimittamassa keittiössä Laura Seppänen on todella ampunut materiaaleilla käyttämällä neljää erilaista pintamateriaalia: puuta, keraamista laattaa sekä kahta eri tavoin käsiteltyä metallia.

– Skandinaavisuus taitaa näkyä vain muutamana tammisena alakaappina.

Työtason ja taustaseinän sekä viereisen seinän syvennyksen laatoituksessa on ruosteisia sävyjä, samoja kuin Laura Seppäsen piirtämän ja olohuoneen kulmaukseen sijoittaman bioetanolitakan laatoissa. Sen raidoista erottuu myös tammiparketin vaaleutta.

Kodinkoneet on kätketty kaapistoon, jonka ovet näyttävät olevan rusehtavan mustaksi maalattua mdf-levyä mutta ovatkin mustattua messinkiä.

– Löysin materiaalin Milanon designmessuilta muutama vuosi sitten Elisa Ossinon ja Josephine Akvama Hoffmeyerin Perfect Darkness -asuntoinstal­laatiosta, ja se jäi muhimaan mieleeni. Kun nyt sain tilaisuuden kokeilla metallipintaa käytännössä, ensimmäinen vaikeus oli sopivan metallisepän löytäminen. Lopulta ovien pinnat toteutti meille Selki-asema.

Keittiön ja koko kodin yllätysmomentti on niemeke, jonka jokaiselta pinnalta voi peilata itseään. Pinta ei suinkaan ole lasia vaan päällystetty kauttaaltaan rikkoutumattomalla, ruostumattomasta teräksestä valmistetulla rst-peilillä.

– Kolme ihmistä varoitti minua käyttämästä tätä materiaalia ja epäili, että sitä on mahdoton pitää puhtaana ja on kauheaa, kun kaikki lika ja pöly näkyy. Tässä tapauksessa olen arvostanut vähän enemmän visuaalisuutta kuin pelkkää käytännöllisyyttä.

Eniten skandinaavisuutta aistii kylpy- ja wc-tiloissa. Eteisen vieressä olevan vessan jännittävä erikoisuus on käsienpesualtaan ylle sijoitettu kattojuoksuputki, jollaista Laura Seppänen ei ole vielä käyttänyt yhdessäkään suunnittelukohteessaan.

Vesi valuu katosta johdettua putkea pitkin suoraan Seppäsen piirtämään betonialtaaseen – joka taas sulautuu niin kalkkilaastilla käsiteltyyn kuin kalkki­kivilaatoilla päällystettyihin seiniin. Samalla laastilla on käsitelty myös yksi olohuoneen seinistä.

Saunassa suihku- ja löylytila sulautuvat visuaalisesti yhteen, vaikka lasiseinä ovineen erottaa ne toisistaan.

Vesikalusteissa Seppänen päätti suosia tanskalaisen Volan eleettömiä, mattavalkoisia vaihtoehtoja, koska ne korostavat tilan rauhoittavaa tunnelmaa vastapainoksi muiden huoneiden visuaaliselle tykitykselle.

Useimmissa Laura Seppäsen projekteissa kalustus tulee mukaan kuvaan vasta viimeisessä vaiheessa. Tässä projektissa se hiipi joihinkin huoneisiin mukaan jo alkuvaiheessa.

– Alusta asti tiesin, että käytän huonekaluja, jotka eivät ole tutuimmasta päästä. Joitakin käyttämiäni huonekaluja ei ole edes nähty ennen tätä Suomessa.

Laura Seppäsen oli ”ehdottomasti” saatava mukaan Urquiolan B&B Italialle suunnittelema Crinoline-tuoli, joka toimii yhtä hyvin sisä- kuin ulkotiloissa.

– Toinen must tai oikeastaan päähänpinttymä on Mario Bellinin 1970-luvulla suunnittelema Camaleonda-moduulisohva, josta voi muodostaa monenlaisia kokonaisuuksia, tai kuten minä olen tehnyt, yhdistää mustia osia valkoisiin.

Osin veistoksellisista kalustevalinnoista johtuen Seppänen on pitänyt huoneiston väriskaalan hillittynä lukuun ottamatta joitakin tiloja, joissa hän kumartaa 1920–30-lukujen ultramodernille Bauhaus-hengelle: makuuhuone on kuin hyppy meleeratun siniseen mereen, työhuonetta hallitsee punainen, ja ateljeessa maistuu lempeä sinappi.

– Yksi vahvuuteni suunnittelijana on, että olen hyvin perillä muotoilusta ja kulttuurin ilmiöistä. Tavallaan sisustuksesta tuli yhteentörmäys. Skandinaavisuus korostuu arkkitehtuurin suorissa linjoissa, vaaleahkoissa pinnoissa ja tammen käyttönä, kun taas kalustus ja yllättävät yhdistelmät vievät manner­eurooppalaiseen suuntaan.

Listaan voisi lisätä myös rennon luksuksen. Kalusteet ovat hienoja mutta eivät jäykällä tavalla. Tyylipuhtaus voisi olla tylsää, leikkimielisyys ei koskaan.