Meidän Talo

Essi ja Walter kunnostivat 70-luvun talosta kauniin kodin huone kerrallaan – ”Helpompaa olisi ollut purkaa vanha pois ja rakentaa tilalle uusi”

Kuopiolaisille Essi ja Walter Sundmanille asuminen 1970-luvulla rakennetussa omakotitalossa ja sen vaiheittainen remontoiminen ovat elämäntapa, josta he nauttivat ruuhkavuosien keskellä.
Kuvat Heikki Rautio

Essi ja Walter Sundmanin perheen kodissa meno on vauhdikasta kaikilla rintamilla. Samalla, kun nuorempi pojista, Oliver, pelaa rullaluistimilla jääkiekkoa alakerran olohuoneessa, 4-vuotias Rasmus kinuaa isäänsä antamaan vauhtia yläkerran leikkihuoneen keinussa.

Perheen arjen pyörittäminen on melkoista rumbaa, jossa kalenteriin on soviteltava yrittäjänä työskentelevän Essin ja obduktiokoordinaattorina toimivan Walterin työt, lasten kiekkoharjoitukset, poikien viemiset päiväkotiin ja kauppareissut.

Ruuhkavuosien keskellä Walter on silti remontoinut vähitellen 70-luvulla rakennetun omakotitalon lattiasta kattoon. Hän on uusinut kodissa melkein kaiken. Myös sähköt ja osa putkista on päivitetty.

– Helpompaa olisi ollut purkaa vanha talo pois ja rakentaa tilalle uusi. Vanhan talon ostaminen ja remontointi on kuitenkin meille elämäntapa, Essi ja Walter toteavat.

Kun pariskunta kävi ensimmäisen kerran katsomassa ryteikköisellä rantatontilla sijaitsevaa, kasarityyliin remontoitua rakennusta, paikka ei viehättänyt varsinkaan Essiä. Kaksikerroksisessa talossa ei ollut säilytystilaa juuri nimeksikään. Sauna, kodinhoitohuone sekä kylpyhuone olivat sokkeloiset ja epäkäytännölliset. Myös kaikki pinnat kaipasivat päivitystä takkaa myöten.

Rasmus (vas.) ja Oliver pitävät Essi ja Walter Sundmanin kiireisinä. Liikenevä vapaa-aika kuluu usein remonttipuuhissa.
Ruokailutilan seinälle asennettiin samaa kaapistoa kuin keittiössä, jotta säilytystilaa saatiin riittävästi. Alakerran kaikissa tiloissa on vinyylikorkkilattia. Se kestää lasten leikit ja Luca-koiran kynnet.

Remonttitaitoinen Walter on kuitenkin rohkea tarttumaan isoihinkin haasteisiin. Hän näki talossa ja tontissa potentiaalia. Ostopäätöstä vahvisti se, että pienen lammen rannalla sijaitseva paikka oli rauhallinen, ja matkaa Kuopion keskustaan oli vain kuusi kilometriä. Nyt Sundmanit ovat asuneet talossaan jo yhdeksän vuotta.

– Osa pinnoista on uusittu jo toiseen kertaan sitä mukaa, kun maku on vaihtunut. Myös huonejärjestys on vaihtunut jo useasti, Walter kertoo.

Ensimmäiseksi Walter maalasi alakerran makuuhuoneen seinät ja rakensi vaatekaapit. Eteiseen hän teki uuden väliseinän, jonka taakse saatiin lisätilaa kylpyhuoneeseen. Myös keittiö uusittiin ensitöinä. Walter purki keskelle keittiötä sijoitetun L-muotoisen kaapiston, jolloin tilasta tuli avarampi ja helpompi kulkea.

Viimeksi 1980-luvulla uusitun keittiön kaappien rungot olivat kunnossa, ja Sundmanit teettivät niihin mittatilauksena vain uudet ovet. Vanha puuhella säilytettiin, jotta sitä voi käyttää lämmityksessä. Alakerran remontissa kaikkialle asennettiin lapsi- ja koiraperheeseen sopiva vinyylikorkkilattia.

Tältä keittiö näytti ennen remonttia.
Keittiö oli remontoitu edellisen kerran 1980-luvulla. Kaapistojen rungot olivat hyvässä kunnossa, joten lopulta vain ovet ja kodinkoneet vaihdettiin. Kaappien koivuiset vetimet sopivat retrotalon tyyliin.
Vanha puuhella sopii paremmin keittiöön, kun Walter maalasi sen mustaksi kuumuutta kestävällä maalilla.

Walter pitää käsillä tekemisestä. Rakennustyöt ovatkin hänelle kuin terapiaa näyttöpäätetyön ohella. Mieheltä tosin vaaditaan aimo annos kärsivällisyyttä, sillä usein isällä on mukana kaksi pikkutimpuria, joiden sormet ehtivät joka paikkaan. Pojilla on jo omat työkalupakit, ja he hakkaavat innolla vasaralla nauloja omaan harjoituslautaan. Walter on oppinut remonttitaitonsa itse tekemällä ja konsultoimalla rakennusalan kavereitaan.

– Piirrän aina kaikissa muutostöissä useita suunnitelmapiirroksia. Samalla käyn läpi eri työvaiheita, ja huomaan usein jo etukäteen niiden ongelmat. Itse tekemällä myös säästää. Jos olisimme palkanneet ammattilaisia, paljon olisi jäänyt tekemättä, hän kertoo.

Remonttitaitoinen Walter on rohkea tarttumaan isoihinkin haasteisiin.
Makuuhuone ennen remonttia.
Vanhempien makuuhuoneen seinällä on tilaa elävöittävät vanerisisustuslevyt. Paneelikatto on maalattu valkoiseksi.

Hänen suurimpia urakoitaan oli kodinhoitohuoneen remontti sekä entisen saunan ja kylpyhuoneen muuttaminen hemmotteluun sopivaksi kylpyhuoneeksi sadesuihkuineen ja kylpyammeineen. Ennen remonttia kodinhoitohuoneen keskellä oli raput kylmälle vintille. Walter purki ne ja teki uudet kokoontaitettavat rappuset eteisen kattoon luukun taakse. Nyt ne ovat näkymättömissä, mutta avautuvat aina tarvittaessa alas.

Walter purki talon puulämmitteisen saunan ja osan hormista, sillä hän oli jo tehnyt rannan tuntumaan viihtyisän ja modernin saunatuvan vuonna 2013. Uuden kylppärin poreammeen kaarevareunainen, laatoitettu seinämä aiheutti päänvaivaa. Siihen hän sai apua rakennusalan ammattilaiselta, kaveriltaan Kari Pääkköseltä. Tämä auttoi myös kylpyhuoneen laatoituksessa.

– Ammeen reunassa on Wedi-rakennuslevyä, johon teimme sirkkelillä kymmeniä uria. Näin levy taipui kaarevaksi. Levy ruuvattiin kiinni filmivanerisiin tukikaariin, ja laatoitimme sen päälle saneerauslaastilla mosaiikkikaakelit, Walter kertoo.

Leikkihuoneessa on kaikki, mitä päiväkoti-ikäiset Rasmus (kuvassa) ja Oliver voivat toivoa. Pojat ovat innolla mukana myös isän remonttipuuhissa opettelemassa kädentaitoja.
Poikien leikkihuoneeseen rakennettiin väliseinä, jossa voi nyt kiipeillä. Seinän takana on kaksi pikkuhuonetta, joista toisessa on sohva konsolipelejä varten.

Ilman takaiskuja Sundmanit eivät ole remonteistaan selvinneet, sillä talon rakenteista on löytynyt puutteita. Kun pojille tehtiin pari vuotta sitten alakertaan nukkumahuone, heillä alkoi jatkuva korvatulehduskierre. Talossa käytettiin homekoiraa, ja lopulta Essin epäilyt huoneen kosteusongelmista osoittautuivat todeksi.

– Paljastui, että huoneen kohdalla ei ollut alapohjassa routalevyjä, ja seiniin oli noussut kosteutta. Huoneen lattia oli purettava perustuksiin asti, jonka jälkeen betonilaattaa kuivatettiin kaksi kuukautta. Samalla tehtiin höyrynsulku tiiviiksi.

Toinen pulma löytyi vanhan puolen ja vuonna 2004 tehdyn laajennusosan yhtymäkohdasta. Uudisosan seinään ei oltu rakennusvaiheessa laitettu höyrysulkumuovia, ja seinien yhtymäkohdasta löytyi kosteusvaurio. Kari Pääkkönen asensi jälkeenpäin seinään höyrysulun. Olkkarin pintarempassa taas tapettikerrokset olivat toisissaan kiinni kuin liima, ja tapetit irtosivat postimerkin kokoisina palasina. Homma alkoi luistaa, kun Walter keksi irrottaa seinien Gyproc-levystä ensimmäisen pahvikerroksen, jonka mukana irtosivat myös tapetit.

Poreammeen kaarevan seinämän ja ammeen välissä on paksu silikonikerros. Silikonin jousto estää sen, ettei vettä täynnä olevan ammeen paino riko sen kaakeloitua ulkoseinämää.

Sundmanit ovat vaihtaneet kotinsa huonejärjestystä ja niiden käyttötarkoitusta aina tarpeen mukaan. Yläkerran tilava huone oli ensin vaatehuoneena. Kun pojat olivat vauvaiässä, koko perhe nukkui yläkerrassa. Lasten kasvaessa Walter teki liikkuvaisille ja aktiivisille pojille samaan tilaan oman puuhapaikan, jossa he saavat purkaa energiaansa puolapuissa ja voimistelurenkaissa tai kokeilla rajojaan kiipeilyseinässä.

Walterin remppainto ei hiivu tekemällä. Talvet ovat yleensä remonttivapaata aikaa, mutta keväällä miehen sormia alkaa syyhyttää, ja pian paperille alkaa syntyä jotain uutta.

– Seuraavaksi olen suunnitellut poistaa takasta kielekkeet ja tasoittaa pinnan uudelleen.

Sundmanien talo sijaitsee luonnonkauniin lammen rannalla. Walter pitää talvisin avantoa auki, jotta pääsee pulahtamaan sinne saunasta. Vuonna 1979 valmistuneen talon on suunnitellut Oiva Pohjolainen. Lisäosa rakennettiin vuonna 2004. Tontilla on lisäksi saunatupa ja varasto.
Julkaistu: 24.2.2020
2 kommenttia