Meidän Talo

Lattialämmitys parantaa kodin asumismukavuutta monin tavoin – nämä 10 asiaa jokaisen lattialämmitystä harkitsevan on hyvä ottaa huomioon


Lattialämmitys on yksi tapa parantaa asumismukavuutta. Lämmityksen asennus onnistuu niin vanhoihin kuin uusiin taloihin. Kerromme kymmenen asiaa, jotka kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon.
Kuvat iStock

Lattilämmityksen suunnittelu ja asennus: 10 asiaa, jotka kannattaa huomioida

1. Vettä vai sähköä?

Vesikiertoinen lattialämmitys on mukava, turvallinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen. Sähkövastuksilla toteutettu lattialämmitys on puolestaan asennettaessa halvempi, ja saneerauskohteissa vastuslämmitys saattaa tehdä lämmitysremontin mahdolliseksi ilman kynnysten ja ovien korottamista.

Vesikiertoisen lattialämmityksen putket ja rakenteet nostavat lattiaa vähintään 15 millimetriä, sähkölattian ylimääräinen nousu on alle 10 millimetriä.

Lattioita auki piikanneet remontoijat ovat saattaneet löytää valun keskeltä vanhoja kuparisia lattialämmitysputkia, jotka on vuotavina jätetty pois käytöstä aikaa sitten. Liitoksistaan ajan saatossa vuotavien kupariputkien upottaminen suoraan valuun ei ollut hyvä idea. Nykyisin käytetään muovia ja komposiittia, joiden on – liitoksineen – laskettu kestävän valun sisällä ainakin 50 vuotta.

2. Muovia vai komposiittia?

Lattialämmitysputkistoon päässyt happi panee alkuun järjestelmän metallien syöpymisen. Siksi on tärkeää, että lämmitysputki on paitsi vesitiivis myös täydellisen kaasutiivis. Puhutaan happidiffuusiosuojatusta putkesta. Tällainen on esimerkiksi niin sanottu komposiittiputki. Siinä muovikerrosten välissä on alumiinivaippa, jonka läpi kaasut eivät pääse.

Lattialämmityskäyttöön myydään myös muoviputkia, mutta itse asiassa nekin ovat komposiittia. Niissä muovikerrosten välissä on diffuusiosuojana etyylivinyylialkoholivaippa, jonka usein käytetty lyhenne on EVOH.

Diffuusiosuojausta alettiin käyttää laajemmin vasta 1980-luvun loppupuolella, joten tätä vanhemmat muoviputket saattavat olla täynnä ruosteista mönjää, vaikka ne päältä katsoen vaikuttaisivat aivan ehjiltä. Täysin kunnossa olevia suojaamattomia putkiakin toki löytyy. Tutkimatta niitä ei kuitenkaan kannata vaihtaa.

3. Lämpöä parketin alta

Betoni johtaa ja varastoi hyvin lämpöä, samoin kivi tai keraaminen laatta. Betonivalun ja laattalattian yhdistelmä on lattialämmityksen kannalta ihanteellinen. Mutta parketti tai laminaatti on oleskelutiloissa paljon kivilattiaa yleisempi. Onneksi puulattiankin alle voi asentaa lämmitysputkiston.

Jos parketti asennetaan valetun lattian tai ontelolaatan päälle, rakenteen tueksi on laitettava teräsristikko, joka valetaan betoniin yhdessä lämmitysputkien kanssa. Vaikka välissä on vielä askeläänieriste, lämpö leviää betoniin ja nousee sieltä tasaisesti koko lattian alalta.

Puurunkoisessa talossa lämmitysputket asennetaan lattiavasojen tai harvalaudoituksen väleihin. Lisäksi käytetään alumiinisia tai sinkittyjä lämmöntasauslevyjä.

Jakotukki ohjaa tasaisen lämmintä vettä eri lattialämmityspiireihin.

4. Lattialämmitys uuteen vai vanhaan kotiin?

Kun lattialämmitys asennetaan uuteen taloon, homma hoituu näppärästi. Kun lämmitysputkiston aiheuttama lattian korotus voidaan ottaa ennalta huomioon, käytetään paksumpia putkia kuin saneerauskohteissa.

Uudisrakennuksissa lattialämmitysputken halkaisija on yleensä 17 millimetriä. Vanhaa taloa remontoidessa käytetään useimmiten 12 millimetrin putkea. Tällöin ovia ja kynnyksiä ei välttämättä tarvitse korottaa.

5. Mikä lämmönlähteeksi?

Jos valitsee sähkövastuksilla toimivan lattialämmityksen, sen jälkeen on siltä osin sidottu suoraan sähkölämmitykseen. Vesikiertoisen lattialämmityksen valinneella sitä vastoin on energialähteen suhteen hyvin valinnanvaraa.

Lämpöä voi tuottaa öljykattila, kaukolämpö, maalämpöpumppu tai vesi-ilmalämpöpumppu.

Maalämpöpumppu on täydellinen partneri lattialämmitysjärjestelmälle. Maalämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan silloin, kun lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötila on alle 40 astetta. Lattialämmityksessä ei tarvita korkeampia lämpötiloja, koska lämmittävä pinta-ala on patterilämmitykseen verrattuna todella suuri. Toki maalämpöpumppukin joutuu välillä tekemään selvästi lämpimämpää vettä käyttövesivaraajaan.

6. Lattialämmitys on osiensa summa

Jokaisella vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän osalla on tärkeä osuus kokonaisuuden kannalta.

  • Lämmönlähde ja lämminvesivaraaja.
  • Lämmitysputkisto.
  • Jakotukki jakaa lämpimän veden kiertämään useaan lämmityspiiriin. Koska lattialämmitys reagoi muutoksiin hitaasti, virtauksen määrä säädetään kierron paluupuolelta.
  • Toimilaite avaa jakotukin venttiilin, jolloin putkipiiri täyttyy lämpimällä vedellä. Kun lämpötila on noussut asetettuun arvoon, toimilaite sulkeutuu.
  • Kolmitieventtiili eli shuntti säätää lämmityspiireihin johdettavan veden lämpötilaa kierrättämällä vettä suoraan tai varaajan kautta.
  • Ohjausyksiköstä hoidetaan lämmitysjärjestelmän toimintoja.

7. Helpoin asennus

Helppoa lämmitysremonttia suunnitteleva voi käyttää saneerauslevyä, josta käytetään myös nimitystä lattialämmityslevy. Se on alumiinikalvolla päällystetty EPS-levy, johon on valmiiksi muotoiltu urat lämmitysputkille. Kelluvan parketin voi asentaa suoraan saneerauslevyn päälle. Laattalattia asennetaan kiinnityslaastilla.

Vanhan lattiavalun päälle lattialämmitysputket voidaan asentaa myös urittamalla erityisellä urituskoneella.

Vesikiertoisen lattialämmityksen putket ja rakenteet nostavat lattiaa vähintään 15 millimetriä, sähkölattian ylimääräinen nousu on alle 10 millimetriä.

8. Shuntilla lämmöt jakoon

Lattialämmityksen ihanuuden huomaa eritoten kylpyhuoneen laattalattian miellyttävästä lämmöstä paljaan jalan alla. Mutta kun kesällä lämmitys käytännössä sulkeutuu tai menee jopa viilennyksen puolelle, kylpyhuoneen lattia ei enää tunnukaan niin mukavalta.

Ennakkoon suunnittelemalla tähän pulmaan löytyy ratkaisu. Kun märkätilojen lämmityspiirit kytketään omaan jakotukkiinsa, lämmönlähteelle voidaan tehdä oma shunttaus märkätiloille. Silloin järjestelmä tuottaa kesällä märkätiloille lämpimämpää vettä kuin talon muihin lämmityspiireihin.

9. Lukuja lattialämmityksen suunnittelun pohjaksi

Keskikokoisen omakotitalon lämmitysjärjestelmään tarvitaan lattialämmitysputkea jopa kilometrin verran. Kuulostaa paljolta, mutta putki on melko edullista tavaraa ja asennettavissa varsin nopeasti. Summittaisen putkimenekin voi laskea näin: 20 mm putkelle 4 m/m², 17 mm putkelle 6 m/m² ja 12 mm putkelle 8,2 m/m².

Lämmityspiirien enimmäispituus riippuu käytettävästä putkikoosta. 20 mm putkea käytettäessä pituus saa olla korkeintaan 100 m, 17 mm putkella 90 m ja 12 mm putkella 60 m.

Jakotukeille tulevien meno- ja paluuputkien yhteydessä on usein lämpömittareita, jokaiselle piirille omansa. Niistä voi seurata järjestelmän toimintaa ja havaita nopeasti, jos johonkin lämmityspiiriin tulee vika. Lämpötilat saattavat vaihdella huomattavasti erilaisten rakennusten välillä.

10. Viilentävä lattia

Suomalaisetkin ovat vihdoin suostuneet myöntämään, että kuumina kesäpäivinä ilmastointi tekee olosta hieman vähemmän tukalan. Suurimman ansion tästä saa ilmalämpöpumppu, jollainen on jo yli puolessa miljoonassa suomalaiskodissa. Maailmallahan ilmalämpöpumppua käytetään pääsääntöisesti viilennykseen.

Mutta saa lattialämmityksenkin viilentämään, ja kun viileyttä nostetaan maalämpöpumpun energiakaivosta, se on lähes ilmaista. Se vaatii vain erillisen pumppuryhmän, jonka lämmönvaihdin käyttää keruunesteen viileyttä suoraan lattialämmitysputkistossa virtaavan veden viilentämiseen. Kustannuksia tulee vain kiertovesipumpun sähkönkulutuksesta.

Asiantuntija: professori emeritus Kai Sirén, Aalto-yliopisto

Julkaistu: 13.11.2019