Unelmien Talo&Koti

Lastenkirjailija-kuvataiteilijan luova ja värikäs satumaailma

Lastenkirjailija-kuvataiteilijan luova ja värikäs satumaailma

Tässä kodissa hattu nakataan mallinuken päähän ja sadut luetaan olohuoneen suloisessa lepäilypesässä. Mutta miksi ihmeessä satavuotiaan sohvan nimi on Keihänen?
Teksti Ilona Pietiläinen
Kuvat Hanne Manelius
Mainos

Petra Heikkilä ja hänen puolisonsa Mikko Perkiö ovat asuneet 1900-luvun alussa rakennetussa talossa Tampereella jo liki kymmenen vuotta. Tämä on myös kouluikäisen Kuutin ja esikoulua käyvän Tuutikin synnyinkoti. Pariskunta haaveili vanhasta talosta keskustan tuntumassa. He ihastuivat oitis tunnelmalliseen puutaloon, jossa yhdistyvät kaupungin ja maalaiselämän parhaat puolet.

– Naapureista on tullut ystäviämme. Kesäisin istumme iltaa pihalla grillin ääressä ja parannamme maailmaa. Taloyhtiön pihasauna lämpiää monta kertaa viikossa, ja jos kaipaa villimpää menoa, keskustan riennot ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä, Petra kertoo.

Petra ja Mikko ovat asuneet yhdeksän vuotta puutalossa Tampereella. Suojainen sisäpiha on turvallinen leikkipaikka lapsille. Aikuisille plussaa on puulämmitteinen pihasauna. Hauska kirpputoriostos, kahden euron Hiesutie-kyltti, löysi paikkansa eteisestä, joka on luonnollisesti kodin hiekkaisin paikka. Mallinuken pää toimii lakki- ja aurinkolasitelineenä.

Petra on sekä lastenkirjailija että kuvataiteilija, ja hän myös opettaa kuvataiteita. Rakkaus väreihin näkyy kaikkialla kodissa. Sisustusratkaisut ovat luovia ja omaperäisiä.

Melkein kaikki huonekalut on ostettu käytettyinä tai saatu ystäviltä. Uutena pariskunta on hankkinut vain muutaman hyllyn ja valaisimen. Petra tunnustautuu perheen kirpparihaiksi, mutta välillä Mikkokin innostuu aarteita metsästämään.

– Kirpputoreissa kiehtoo niiden yllätyksellisyys. Koskaan ei tiedä, mitä tulee vastaan ja miten löytö vaikuttaa kodin tunnelmaan, Petra kertoo.

Olohuoneen lokoisa lepäilypesä on yksi Petran lempipaikoista. Siinä on mukava lukea satuja lapsille. Pesä on koottu runkopatjasta ja kahdesta sängynpäädystä, joista toinen on pehmustettu ja toinen rautaa. Petran isä ja sisko ovat tehneet yhdessä lystikkään lusikkavalaisimen vanhoista aterimista. Ruokapöytä on Petran mummolasta. Tuoleista rakkain on punaisella sametilla verhoiltu istuin, kirpparilöytö, jonka hänen isänsä korjasi. Keihäseksi nimetty sohva tarjoaa lisää istumapaikkoja. Petran maalaama koirataulu on nimeltään Fifty shades of May. Kehykset odottelevat taiteilijan tulevia maalauksia. Söpö astiakaappi on Tampereen Rakennustorilta. Petra tosin lisäsi tapetit lasioviin. Kaapin päällä on Mikon pyhimyskokoelma, jota hän kartuttaa ulkomaanmatkoilla. Petra on sekä kuvataiteilija että lastenkirjailija. Hänen maalauksiaan on ensi kesänä esillä Naivistit Iittalassa -näyttelyssä jo kahdettatoista kertaa.

Luovat sisustajat ovat taitavia keksimään tavaroille uusia käyttötarkoituksia. Shakkinappuloista tulee hyviä vetimiä ja kattilankansista seinälautasia. Elämän jäljet saavat näkyä esineissä. Pariskunta pitää antiikista ja vintagesta, ja heistä on hauskaa yhdistellä eri tyylisuuntia keskenään.

Yhteinen hupi on myös antaa rakkaille esineille nimiä, jotka viittaavat niiden menneisyyteen. Olohuoneen satavuotias sohva sai nimekseen Keihänen. Vanhantavarankauppias oli kertonut sohvaa tuodessaan, että kaluste on kuulunut Keihäsmatkojen perustajalle Kalevi Keihäselle.

– Keihäsen sylissä on vietetty monia hilpeitä hetkiä ystävien kanssa, Petra kertoo.

Petra nappasi keittiökaappien keltaisen sävyn seinällä olevista kala-pannunalusista, jotka on ostettu Englannista. Maaliostoksille hän meni kala kainalossa. Seinälautaset ovat oikeasti emalikulhojen kansia, ja kokoelma karttuu jatkuvasti. Hilpeässä keittiössä astianpesuaineellakin on veikeä pullo. Petra nappasi tuttipulloidean vuosia sitten Avotakasta. Laatoitettu välitila sai uuden iloisen ilmeen tarroilla.

Petra muuntelee sisustusta vaihtelemalla esineiden paikkaa keskenään. Tavoitteena on joko löytää harmoniaa tai jännittäviä kontrasteja – vähän millä mielellä sisustaja sattuu kulloinkin olemaan.

Muutama vuosi sitten hän alkoi maalata keittiökaapiston ovia lämpimän keltaisiksi. Parista ovesta tuli sininen, mutta vieläkin näytti laimealta. Hän lisäsi vähän purppuranpunaista, ja valmista tuli!

– Olen rohkea värien käyttäjä, mikä johtuu varmaan ammatistani. Sisustaminen muistuttaa hiukan maalaamista. Siinä tekee tavallaan muotokuvaa elämästään ja arvoistaan, taiteilija summaa.

Ikean Uldum-ruutumatto innostaa leikkimään. Kuutti on haastanut isän pehmopallomatsiin. Koko perhe nukkuu vierekkäin kellarikerroksen makuuhuoneessa. Perhepedin peitot on virkattu isoäidinneliöistä. Isoimman on tehnyt Petran sisko. Yläkerta on pyhitetty leikkimiselle. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus jakaa väliseinällä kahdeksi huoneeksi. Tuutikki on innokas piirtäjä. Pyykkinarulla roikkuu hänen taidettaan.

Lue lisää:

Viikon unelmakoti: auringonlaskun värejä ja kekseliäitä tapetteja

Tuo kevät kotiin pastelliväreillä

Äidin ja tyttären värikäs koti ei harmaata kaipaa

Julkaistu: 22.3.2017
Katso myös nämä