
Millainen historia talolla on?
Vanhempani ostivat talon sen rakentaneen miehen leskeltä. Talo oli hyvin tehty.
Piha voitti joskus edellisen asukkaan aikana Hyvinkään kauneimman puutarhan palkinnon. Se on kaunis vieläkin. Puuistutuksia on kyllä jouduttu vähän karsimaan, jotta on saatu tilaa autotallille.
Mitä muistat asuinalueesta?
Lähellä oli pienkoneiden lentokenttä ja paljon metsää, jossa leikimme sotaa. Kaivoimme korsuja, ja lentokoneet olivat vastustajia. Pelasin SM-tasolla pesäpalloa. Iltaisin hioin viereisellä urheilukentällä lyöntejä isän ja veljen kanssa. Talvisin pelasimme kentällä lätkää.
Millainen oma huoneesi oli?
Se oli sellainen viihtyisä nuoren miehen huone, jossa kävin vain nukkumassa. Nykyään se toimii askarteluhuoneena. Halusin jostain syystä juuri tuon huoneen, joten pikkuveljelle jäi isompi makkari.
Mitä talolle kuuluu nyt?
Vanhempani asuvat siinä edelleen. Mummolasta on ollut paljon iloa omillekin lapsille. Käymme siellä noin kerran kuussa ja jäämme yleensä vähintään yhdeksi yöksi.
Mikä oli kivointa tekemistä pihalla?
Pihan grillikatoksessa savustettiin ja grillattiin avotulella. Tulta oli kiva katsella sekä istua ja jutella sen ääressä vanhempien ja veljen kanssa. Tykkään edelleen grillata ja savustaa, kun olemme käymässä lapsuudenkodissani. Avotulesta tulee oma makunsa ruokaan.
Mitä lapsuudenkotisi opetti sinulle?
Söimme aina perheenä yhdessä ennen harrastuksiin hajaantumista. Se oli tärkeä hetki. Pyrin samaan omankin perheeni kanssa. Meillä on valokuvaajavaimoni kanssa erilaiset työajat, mutta yritämme syödä yhdessä aina jossain kohtaa – edes aamiaisen.