Emilia ja Jussi rakennuttivat paritalon yhdessä ystäväpariskunnan kanssa – näin projekti sujui ilman rakennuskokemusta

Luovuus ja leikkisyys kilpailevat raahelaisen paritalon pinnoilla kauniiden puupintojen kanssa. Emilia ja Jussi Hintsalan kodissa kaikki on viimeisen päälle harkittua. Rakennusmatkalla ei tingitty ideoista, vaan niitä pohdittiin joka kantilta, jotta lopputuloksesta tuli persoonallinen, juuri omaan kotiin sopiva.

Emilialla ja Jussilla ei ollut lainkaan kokemusta rakentamisesta, mutta taidot karttuivat nopeasti tehdessä ja sen myötä he innostuivat toteuttamaan rohkeitakin ideoita.

Vielä neljä vuotta sitten Hintsalat asuivat opiskelukaupungissaan Raumalla, lähes 500 kilometrin päässä lapsuudenmaisemistaan. Oman talon rakentaminen oli kutkutellut Emilian ja Jussin mielessä jo jonkin aikaa, mutta siihen yhtälöön ei kuulunut paluu lapsuusmaisemiin Oulun seudulle ennen kuin he saivat esikoisensa. Vasta silloin vanha kotiseutu alkoi tuntua houkuttelevalta.

– Oulun seudulla asuvat meidän molempien vanhemmat, joten lastenkin kannalta on tärkeää, että lähipiiri on lähellä, Emilia kertoo.

Hintsaloiden talo rakennettiin paikan päällä tehdyistä puuelementeistä ja lukkosaumakatosta, jotka pystytettiin nosturin avulla.

Varsinainen rakennusprojekti nytkähti liikkeelle useamman yhteensattuman siivittämänä. Jussi sai mielenkiintoisen työtarjouksen Oulun läheltä Raahesta, ja hyvät ystävät Venla ja Joonas innostuivat ideasta rakentaa yhdessä paritalo. Kuin tilauksesta Raahen Ruottalonlahden alueelle oli rakentumassa uusi omakotitaloalue, jossa oli vielä tontteja vapaana. Päätös palata kotiseudulle oli lopulta helppo, kun kaikki palaset loksahtivat kohdilleen. Alkoi armoton suunnittelu, sillä rakentamaan lähtevällä nelikolla ei ollut aiempaa kokemusta.

– Oli hienoa opetella rakennusmaailman saloja yhdessä ja jakaa osittain myös taloudellista puolta, kun esimerkiksi tilasimme materiaaleja yhdessä, Emilia kertoo.

– Meillä jokaisella oli omat vahvuutemme ja verkostomme, joista oli rakentamisen aikana hyötyä, Jussi jatkaa.

Olohuoneen seinät tehtiin 135 millimetriä leveistä kuusipaneeleista. Seiniin ei haluttu poikittaissaumoja, joten pisimmät paneelit ovat yli viisimetrisiä. Puupinnat käsiteltiin Tremaxilla ja Colorian öljy­vahalla, jota sävytettiin valkoisella.

Alhaalta ylös nousevat Visorin läpikuultavat vekkikaihtimet antavat yksityisyyttä, kun ikkunapinta on lattiasta kattoon.

Oman talon suunnittelua helpotti se, että Jussi on ollut kiinnostunut arkkitehtuurista jo nuorena ja piirtänyt veljensä kanssa tietokoneen suunnittelu­ohjelmalla unelmataloja.

– Suunniteltiin, piirrettiin ja kritisoitiin porukalla. Tässäkin saatiin säästöä, kun taloon tuli kaksi huoneistoa samalla pohjakuvalla ja valvonnalla, Jussi kertoo yhteisprojektin hyödyistä.

Kun kaikki rakentajanelikon toiveet oli saatu paperille, paikallisen Insinööritoimisto Raksa­inssien Paavo Pasanen teki talopiirustukset. Urakoitsijaksi valittiin Pyhäjoen Rakennus, joka teki seinäelementit paikan päällä ja pystytti talon. Yritys huolehti myös suurimman osan lopuista ulkotöistä.

– Vaikka emme rakentaneet taloa niin sanotusti pitkästä puusta, oli raksa-aika todella intensiivistä. Olimme tontilla päivittäin ja tietoisia koko ajan siitä, mitä siellä tapahtuu, Emilia kertoo.

Ennen sisätöiden aloittamista pariskunnan piti kiireisenä työmaan siivoaminen, materiaalien ostaminen ja tarjouspyyntöjen lähettäminen sekä tavaran kantaminen tontilla, jotta projekti eteni toivotussa aikataulussa.

Emilia ja Jussi suunnittelivat ja tekivät puuportaikon itse. Kaide tilattiin mittojen mukaan paikalliselta hitsaajalta.

Kun mieluisia viilupintaisia kaapistoja ei löytynyt keittiötoimittajien mallistoista, paikallinen puuseppä teki kaappien ovet. Rungot mekanismeineen tilattiin Omega-Keittiöiltä. Työ­tasoksi valittiin musta kompakti­laminaatti.

Paikallinen puuseppä valmisti keittiön kaappien ovet ja laatikoiden etusarjat saarniviilusta.

Kun talo oli pystyssä, oli Emilian ja Jussin vuoro kääriä hihat.

– Sisätilojen näkyvät pinnat ovat meidän käsi­alaamme. Lvi- ja sähkötyöt hoitivat ammattilaiset, Jussi kertoo.

Hintsalat valitsivat sisäpinnoille paljon puuta.

– Siitä tulee hyvä tuoksu sekä levollinen ja lämmin fiilis. Tutkimustenkin mukaan tilat, joissa on puupintaa, vähentävät stressiä, Emilia sanoo.

Sisäseiniin laitettiin kuusipaneelit, joiden asentaminen osoittautui työläämmäksi kuin mitä pari oli kuvitellut.

– Paneelien asennus oli vaikeaa, sillä niitä jouduttiin kuivattamaan vielä raksalla. Paneelit olivat kosteampia kuin mitä tilasimme. Lisäksi ne alkoivat vähän elää kuivuessaan, Jussi kertoo.

Lopputulos on kuitenkin onnistunut, ja parhaimmillaan lähes viiteen metriin kohoavat seinät onnistuttiin paneloimaan ilman poikittaissaumoja.

Hintsalat suunnittelivat ja toteuttivat myös puiset portaat itse. Tietoa etsittiin huolellisesti niin mitoituksista kuin kantavuudesta.

– Kaikki tarvittava tieto löytyi netistä etsimällä, koska portaissa on käytetty lujuusluokiteltua liimapuuta. Mitoitukseenkin saimme ohjeet ja säännöt eli millaiset portaat menevät tarkastuksesta läpi, Jussi avaa portaikon tekoprosessia.

Lähes lattiasta kattoon puuta olevan kodin toteutus on tyylitelty viimeistä yksityiskohtaa myöten. Puun rinnalla on käytetty myös hartsipinnoitetta, jonka asentamista varten Jussi kävi kurssin. Saumatonta ja likaa hylkivää hartsipinnoitetta on muun muassa märkätilojen seinissä ja keittiön lattiassa.

Ilmava työpiste on koottu Ikean Ivar-­säilytys­järjes­telmän osista ja itse tehdystä pöytälevystä. Käsittelyyn käytettiin valkoisella sävytettyä Supi-saunavahaa.

Jussi on nikkaroinut kodinhoitohuoneen kalusteiden rungon vanerista. Laatikostot hankittiin Ikeasta ja niihin tehtiin etusarjat Rema-monikerroslevystä. Taso on laminaattipinnoitettua koivuvaneria.

Olohuoneen katto kipuaa korkeimmalta kohdalta yli viiteen metriin. Kertopuusta tehdyn rimakaton alla on musta maisemointikangas, joka pilkistää rimojen väliin jätetyistä yhdeksän millimetriä leveistä raoista.

Yläkerran lattiamateriaaliksi valikoitui edullinen korkki, joka on pehmeä ja helppo pitää puhtaana.

Puolitoista vuotta kestäneen rakentamisurakan aikana perheen lapsiluku ehti kasvaa kahdesta kolmeen. Muuttamista ensimmäiseen omaan kotiin, jonka suunnittelu saattoi tosiasiassa alkaa jo Jussin ollessa nuori poika, odotettiin malttamattomina. Kuopus oli puolivuotias, kun Talo Ruottalossa vietettiin vihdoin ensimmäinen yö.

Lasten muistot raksa-ajasta saattavat olla katoavia, mutta Emilian ja Jussin mielessä päällimmäisenä tunteena on onnistuminen ja ylpeys siitä, että ensimmäisestä projektista selvittiin.

– Vaikka kerran esikoinen kysyikin, kuinka monta vuotta iskä on oikein tätä taloa jo rakentanut? Emilia naurahtaa.

Tässä vaiheessa lattiaan on asennettu koolaus­puiden päälle lämmönluovutuslevyt. Seuraavaksi kannetaan suomalaiset kuusi­lankut sisään.

Portaat päätettiin suunnitella ja toteuttaa itse. Tässä odotellaan vielä mittatilaustyönä teetettyä kaidetta.

Rimakatto toteutettiin kolmeen osaan halkaistuista kertopuutolpista. Nyt ei ole pelkoa rimojen vääntymisestä.

Emilia ja Jussi Hintsalan puuparitalon puolikas valmistui vuonna 2021. Talossa on 118 neliömetriä ja siihen kuuluu keittiö, olohuone, neljä makuuhuonetta, kaksi wc:tä, kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna.

Terassi on tehty 48 milli­metriä paksuista ja eri levyisistä kuusilankuista. Ne ladottiin satunnaisessa järjestyksessä, joten ilme on uniikki. Talon musta verhoilu on käsitelty Teknoksen Pilke-kuullotteella, joka on sävytetty Tikkurilan ulkovärikartan sävyssä Piki.