Kuukaudeksi reissuun! Lapsiperhe teki interrailin keskellä talvea: ”Kokemus oli niin hieno, että hinta tuntui kohtuulliselta”

Voisiko todella olla niin, että junalla on jo mukavampi matkustaa kuin lentokoneella? Tätä mietti reilu vuosi sitten espoolainen Halavan perhe: Ilkka, 60, Heli, 45, ja Hannes, 12.

– Päätimme, että tätä pitää testata itse. Junalla pääsee suoraan kaupunkien keskustoihin ja säästää lentokenttien turvamuodollisuuksiin, matkalaukkujen odottamiseen ja taksijonossa seisomiseen kuluvan ajan, Ilkka sanoo.

Perhe teki vuosi sitten talvella kuukauden mittaisen interrailin Eurooppaan.

Pari päivää ennen joulua he matkustivat laivalla Tukholmaan, sieltä jouluksi Saksaan, uudeksivuodeksi Pariisiin, seuraavaksi Lyonin kautta Roomaan ja lopuksi Itävallan, Tšekin ja Saksan kautta takaisin Ruotsiin.

Idean interrailista keksi Heli. Hän oli huomannut, että reilauksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi liput saisi puoleen hintaan.

– Sanoin, että nyt mennään! Heli kertoo.

”Askarrutti, miten kaikki toimisi”

Ensin Ilkka ja Hannes vähän aprikoivat. Kenelläkään perheestä ei ollut aiempaa kokemusta reilaamisesta.

– Olen parikymmentä vuotta sitten mennyt Torinossa junaan, joka lähti oikeaan aikaan oikealta laiturilta, ja päätynyt varikolle. Askarrutti, miten kaikki toimisi, Ilkka sanoo.

Innostus ja uteliaisuus kasvoivat vähitellen.

– Olen ammatiltani tulevaisuustutkija ja pitkään seurannut, kuinka lentomatkailulle pitää tehdä jotakin, Ilkka jatkaa.

– Maata pitkin matkustamiseen on investoitu manner-Euroopassa valtavasti. Oli kiinnostavaa kokea itse, miten satsaus käytännössä näkyy.

Reissun suunnitteluun perhe käytti paljon aikaa. Ensin jokainen sai kertoa paikkoja, joissa haluaisi käydä: Hannes halusi nähdä Pariisin, Ilkka Espanjan ja Heli Alpit.

Koska matka osui juhlakauteen, päätettiin reitti suunnitella ja majoitukset varata etukäteen uuteenvuoteen saakka.

Pariisissa vietetyn vuodenvaihteen jälkeen perhe eteni fiiliksen mukaan. Seuraava kohde lyötiin lukkoon vasta, kun tehtiin lähtöä edellisestä.

– Päätimme pitää päivämatkat 2–4 tunnin mittaisina, jotta matka säilyy mukavana. Siksi emme lähteneet Espanjaan asti, vaan suuntasimme Italiaan. Ja lopulta Alpitkin jäivät näkemättä, koska matkustimme Roomasta Wieniin yöjunalla, Heli kertoo.

Perhe lähti Suomesta matkaan pakkassäässä, ja Roomassa lämpötila oli yli 20 astetta plussalla. Kerrospukeutuminen auttoi pitämään tavaramäärän kohtuullisena.

– Yllättävän vähällä pärjää kuukauden. Mihin olemme aina ennen tarvinneet lyhyelläkin matkalla isoja matkalaukkuja? Heli pohtii.

”Junamatkat olivat kuin retriittejä”

Hannes huomasi koiraa kävelyttävän pojan junan käytävällä ja lähti perään. Myöhemmin Heli löysi hänet toisesta vaunusta juttelemassa samanikäisen norjalaispojan kanssa. Loppumatka sujui rattoisasti.

Matkalta jäi muistoksi muitakin hienoja kohtaamisia toisten matkailijoiden sekä paikallisten kanssa.

– Pariisissa mikään ruokapaikka ei ollut uutenavuotena auki. Löysimme lopulta avoinna olleen, pienen kurdikahvilan ja päätimme, että nyt lapsi saa syödä herkkuja ruoaksi. Omistajat olivat kauhuissaan, että pärjäämmekö varmasti, ja tekivät meille pizzaa, Heli kertoo.

Aika junassa kului usein ikkunasta ulos katsellen.

– Siinä näkee yllättävän paljon: vuoria, hienoja linnoja ja vaikka mitä. Jo matka on osa reissun hienoutta. Hannes teki junassa koulutehtäviä, mutta välillä läksyt meinasivat unohtua, kun jäimme tuijottelemaan ulos, Heli toteaa.

Jokaiselle etapille perhe varasi kunnon eväät.

– Italiasta ostettiin pienestä kojusta pizzaleivät, Tanskasta kanavartaita ja Saksasta sellaisia karkkeja, joita ei Suomesta löydy, Hannes muistelee.

Siirtymät kaupunkien väleillä olivat kuin retriittejä. Matkan aikana stressitasot laskivat.

– Sai rauhassa makustella kivoja asioita, joita tuli vastaan edellisessä kohteessa ja valmistautua seuraavaan. Uuteen paikkaan saapuessa oli aina levännyt olo. Se oli hieno, yllättävä bonus, Ilkka sanoo.

– Matkustaminen junalla Euroopassa oli mukavampaa kuin Suomessa. Suomalaisissa junissa en koskaan saa nukuttua, mutta matkalla sain – maasta ja junayhtiöstä riippumatta.

Osassa kaupungeista perhe vietti vain yhden yön. Silti aikaa jäi hyvin myös näiden kohteiden tutkimiseen.

– Emme koskaan rynnänneet aamun ensimmäiseen junaan, vaan söimme kaikessa rauhassa aamupalan. Silti olimme uudessa paikassa jo alkuiltapäivästä, ja jäi koko loppupäivä aikaa tutustua kaupunkiin, Heli kuvailee.

Vaikka reitille osui suosittuja matkailukaupunkeja, kuten Pariisi ja Rooma, jäivät Halavat muistelemaan lämmöllä erityisesti astetta pienempiä paikkoja, kuten Ranskan Lyonia ja Italian Torinoa.

– Näitä ei matkatoimistojen hehkutuslistoilta löydy. Uteliaille matkailijoille ne ovat kuitenkin ihan helmiä, Ilkka sanoo.

Kaikkien tuntemien nähtävyyksien sijaan Halavat pyrkivät etsimään muuta koettavaa. Esimerkiksi Pariisissa he kävivät Amazing Race -tv-ohjelmasta bongaamassaan tivolimuseossa, Musée des Arts Forainsissa.

Perhe harrastaa geokätköilyä ja etsi jokaisesta kohteesta vähintään yhden kätkön.

– Sillä tavoin tulee vastaan paikkoja ja tarinoita, jotka muuten olisivat löytämättömissä. Yhtäkkiä huomaat, että olet juuri parvekkeen alla, joka on joskus kuulunut kuninkaalle, Ilkka toteaa.

Kommelluksilta perhe pitkälti välttyi. Kerran he varasivat paikkaliput väärälle kuukaudelle, mutta pääsivät silti kyytiin ilman paikkalippuja.

Eräällä asemalla odotellessaan he huomasivat, että viereisellä penkillä pistäytynyt nuorimies oli yrittänyt hakkeroitua Ilkan puhelimelle.

– Taskuvarkaitakin on edelleen, mutta nykyään myös muunlaisiin riskeihin pitää varautua. Vaikka lomalla on rentoa ja mukavaa, pitää silti ymmärtää, että lähimaastossa voi olla monenlaista pyrkimystä, Ilkka sanoo.

Hannekselle vannotettiin, että kännykkää ei saa hukata, koska interrail-lippu on siellä.

– Olimme tosin selvittäneet etukäteen, että jos puhelin häviää tai hajoaa, voimme ostaa uuden ja ladata lipun sinne, Heli kertoo.

”Lumettomat laskettelukeskukset pysäyttivät”

Torinoon päin mentäessä juna täyttyi ihmisistä lumilautojen kanssa.

– Piti olla laskettelun paras sesonki, mutta ihmiset joutuivat vaihtamaan paikkaa, koska laskettelukeskuksissa ei ollut lunta. Siinä näki ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisesti. Se pysäytti, Heli toteaa.

Oman lomamatkan tekeminen ilmastoystävällisesti toi mielihyvää.

– Ei se ykkösenä listassa ollut, mutta kyllä se tekee koko lomasta aika syvällä tavalla rentouttavan, hän toteaa.

Maata pitkin matkustaminen vaikutti Halavien mukaan olevan Euroopassa suosiossa iästä ja asemasta riippumatta.

– Näimme pitkällä junamatkalla olevia perheitä ja hyvin tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä.

Lopulta perhe vieraili kaikkiaan 12 eri kaupungissa. Hintaa kuukauden mittaiselle matkalle junalippuineen, majoituksineen, ruokineen ja kaikkine muine kuluineen tuli yhteensä noin 6 000 euroa.

– Onhan se summana iso, mutta matkakokemukseen ja käytettyyn aikaan verrattuna varsin kohtuullinen hinta. Teimme ja koimme paljon.

Tulevat reissut ovat Halavilla jo haaveissa. Ilkan listalta löytyvät Espanjan Bilbao ja Ranskan Rheims, Hannekselta Belgia ja Heliltä Sveitsi.

– Suurin rajoittava tekijä on aika. Helpottaisi, jos Suomesta pääsisi vähän nopeammin Keski-Eurooppaan. Toisaalta reissumme jälkeen lanseerattu Tukholma-Hampuri-yöjuna auttaa asiaa. Yhdessä yössä pääsee jo pitkälle, Heli pohtii.

Hän toivoo, että työnantajat tukisivat myös työmatkustamista maata pitkin hyväksymällä meno- ja paluumatkan siirtymät työajaksi.

– Matka-ajan pystyisi monella alalla hyödyntämään työn tekemiseen. Toivon, että työnantajat näkisivät tämän yhtenä mahdollisuutena olla mukana planeettakestävyyden edistämisessä, Heli sanoo.