Kun kaikki kotiehdokkaat olivat joko budjetin tavoittamattomissa, liian huonokuntoisia tai sijainniltaan hankalia, Linnea ja Mika Riitamo sisuuntuivat ja alkoivat etsiä myytävänä olevia tontteja. Väliaikaiseksi tarkoitetussa vuokra­kodissa alkoi tila loppua kesken ja lapsetkin kaipasivat kovasti omaa pihaa.

Vanhalinnassa Liedossa lapsuutensa viettäneelle Linnealle, 30, oli jäänyt kaipuu palata oman perheensä kanssa tuttuihin maisemiin. Hän kirjoitti paikkakunnan nimen hakukenttään ja yllättäen ensimmäinen näppäily tuotti näytölle mielenkiintoisen myynti-ilmoituksen. Linnea lähetti linkin miehelleen, ja pian alkoi näyttää sille, että sopiva tontti oli löytynyt uskomattoman helposti.

Nuorta pariskuntaa ei pelottanut lähteä rakennusprojektiin, sillä Mika, 32, on koulutukseltaan talon­rakentaja ja työskennellyt alalla koko aikuisikänsä.

– Olemme yhdessä remontoineet aiempia koteja, ja tiesimme olevamme hyvä tiimi, Mika kertoo.

Uusi, neliöiltään kompakti talo alkoi hahmottua Linnean ja Mikan suunnitelmissa. Tontin sijainti haja-asutusalueella antoi vapaat kädet pohdinnoille. Kunnan suosituksena oli vain, että tuleva rakennus sointuisi miljööseen. Se tuntui itsestään selvältä.

Tontin sijainti korkean mäntykasvuisen kallion päällä houkutteli suunnittelemaan modernin talon, jonka pääosassa olisivat luonnonmukaiset materiaalit, neutraalit värit ja suuret ikkunat.

Budjetti asetettiin maltilliseksi, minkä vuoksi hirsi- ja CLT-talot unohdettiin. Lopulta Linnea ja Mika päätyivät rakentamaan pitkästä puutavarasta.

– Halusimme kuitenkin puun fiilistä sisä­pintoihin ja löysimme materiaaliksi koivuvanerin. Olimme siitä heti niin varmoja, että ostimme vaneria valtavan määrän. Se varastoitiin myyjän tiloissa siihen asti, kunnes tarvitsimme sitä. Mikä tuuri, vuoden päästä sen hinta oli noussut pilviin, Mika kertoo.

Pohjaratkaisussa otettiin huomioon jo käytössä olevat huonekalut. Ne mitattiin ja niille mietittiin valmiiksi paikat. Myös kulkusuuntia ja näkymiä pohdittiin tarkasti.

– Mietin valmiiksi myös yksityiskohdat, kuten pisto­rasioiden sijoittelun ja sähkökalusteiden värit. Pintamateriaaleihin hain ideoita Pinterestista ja Insta­gramista, Linnea kertoo.

Materiaalivalintoihin vaikutti ensisijaisesti se, että kodissa asuu lapsia ja eläimiä.

– Siitä huolimatta rakastamme yli kaiken siisteyttä, Linnea nauraa.

Ehdottomia tarpeita olivatkin omalla sisäänkäynnillä oleva kuraeteinen ja kodinhoitohuone.

Lämmitysjärjestelmäksi valikoitui vesi-­ilma­lämpö­pumppu, sillä se oli järkevintä suhteutettuna talon kokoon ja budjettiin. Lisälämpöä ja tunnelmaa tuomaan haluttiin myös takka.

Lopullinen pohja hiottiin vielä valmiiksi arkkitehti Jaakko Stoltin kanssa, minkä jälkeen tontilla alettiinkin tositoimiin.

Hieman sen jälkeen, kun Riitamot olivat ostaneet tontin, tapahtui onnenkantamoinen.

– Saimme vuokrattua itsellemme pienen oma­koti­talon muutaman kilometrin päästä tulevasta kodistamme, Linnea kertoo.

Lähellä asuminen helpotti arkea, kun Mika oli paljon työmaalla ja Linnea kotona lasten kanssa.

– Minä kipaisin viemään Mikalle työmaalle lämmintä ruokaa ja taukokahvit, pidin työmaan siistinä, eikä matkoihin mennyt juuri aikaa.

Työmaan lähellä asumisen ansiosta pariskunta sai ratkottua eteen tulleet pienet kysymykset nopeasti. Jos jotakin piti pohtia yhdessä, Linnea piipahti paikan päällä ja pian töitä päästiin jatkamaan eteenpäin. Tämä sujuvoitti raksa-aikaa mukavasti. Vaikka Mika rakensikin pääosin yksin, koti oli saunan lasituksia vaille valmis 2,5 vuoden päästä siitä, kun ensimmäinen puu kaadettiin tontilta.

Riitamot ovat asuneet nyt uudessa talossaan puolitoista vuotta.

– Muutimme kaksi viikkoa ennen jouluaattoa, ja luminen maisema sai meidät huokailemaan ihastuksesta. Seuraavana kesänä istuimme terassilla iltaisin ja kuuntelimme, kun käet kukkuivat ja hevoset hirnuivat alhaalla laitumillaan, Linnea kertaa.

Joitakin asioita rakentajat tekisivät silti nyt toisin. Muun muassa kuraeteisessä ja kodinhoitohuoneessa saisi olla enemmän neliöitä.

– Teknisen tilan toimintoja joudumme tulevaisuudessa vielä muokkaamaan, jotta siellä saisi järkevästi säilytettyä harrastusvälineitä, kenkiä ja takkeja, Mika kertoo.

– Siirtäisimme myös makuuhuoneemme suuren ikkunan talon päätyyn metsän suuntaan, sillä nyt olemme melko tarjottimella vaikkapa lähettiauton pöllähtäessä pihaan, Linnea jatkaa.

Pääosin koti toimii hienosti. Pari on yhtä mieltä siitä, että tarkka ennakkosuunnittelu oli kaiken vaivan arvoista. Talo onnistuttiin asemoimaan kallion muodoista huolimatta juuri oikein; kun ulko-oven avaa sisälle päin, suurten ikkunoiden antama näkymä suoraan edessä on hätkähdyttävä.

– Mika jaksoi rakentaa huolellisesti ja käytti paljon aikaa muun muassa seinävanerien viimeisteltyyn asentamiseen, Linnea kiittelee.

Budjetti oli niin maltillinen, että Linnea ja Mika osasivat varautua pienen lisälainan tarpeeseen. Näin myös kävi, sillä alkuperäinen laina ei aivan riittänyt.

– Asia järjestyi helposti. Kyse oli onneksi pienestä, hieman yli kymppitonnin suuruisesta summasta. Olemme todella iloisia, että budjettimme piti niin hyvin. Etenkin tässä maailmantilanteessa, kun korot ovat nousseet ja kaikki asiat ovat kallistuneet, Mika kertoo tyytyväisenä.

Vaikka uudesta kodista on ehditty jo nauttia, aikaansaavalla pariskunnalla on jo monia lisäsuun­nitelmia.

– Ulkosauna olisi ihana. Myös autotallille ja lisä­varastolle on melkoinen tarve, Linnea kertoo.

Perheen poikien kasvaessa he tarvitsevat enemmän omaa tilaa. Siihen varauduttiin jo suunnitteluvaiheessa, ja asia ratkaistaan talon kyljessä olevan nykyisen varastotilan avulla. Se on muunnettavissa asuintiloiksi. Kaikkein herkullisin ajatus on kuitenkin uima-altaan rakentaminen. Siitä haaveilee koko perhe.

– Sille olisi oiva paikkakin takapihan kallioiden välisessä uomassa, Mika naurahtaa.