Väinö, 5, suunnitteli unelmien sukat itselleen ja siskolleen – ja mummi tietysti neuloi ne! Katso iloisenkirjava lopputulos

Eija, neuloit lapsenlapsillesi erityiset villasukat. Mistä on kyse, ja mistä idea lähti?

Lapsenlapseni Väinö ja Pihla käyvät usein mummilassa, ja he ovat huomanneet, että täällä on paljon lankoja ja neulepuikkoja. Neulomiseni on kiinnostanut heitä ja Väinö on kysellyt, että ”miten sinä mummi osaat tehdä noin”.

Vähän aikaa sitten Väinö tokaisi, että häneltä puuttuu villasukat. Olen toki tehnyt hänelle useitakin sukkia, mutta ajattelin, että selvä, sitten sellaiset on tehtävä. Kysyin Väinöltä, että ”minkäslaiset tehdään?”, ja hän tuumasi, että ”minäpä piirrän”. Tämä on meille jo melkeinpä perinne, sillä olen kerran aiemminkin neulonut Väinölle hänen toiveidensa mukaiset sukat.

Millaiset piirroksista tuli?

Väinö alkoi päättäväisesti piirtää, ja ajatus sukkien ulkonäöstä näytti olevan hänelle heti selkeä. Hän käytti paljon kirkkaita värejä. Kun piirros oli valmis, Väinö halusi piirtää toivesukat myös pikkusiskolleen Pihlalle.

Keskustelimme siitä, minkä kokoiset sukista pitäisi tehdä, joten Väinö keksi mitata omat ja siskonsa jalat mittanauhalla ja merkitä oikean mitan piirrokseen.

Väinö halusi omiin sukkiinsa paljon värejä. Lopuksi hän täsmensi kuvaan, että sukkia pitää tehdä kaksi kappaletta. ”Pyrin toteuttamaan sukat mahdollisimman tarkasti toiveen mukaan, mutta hieman neuvottelimme kuvioista. Pääsimme onneksi yhteisymmärrykseen”, Eija kertoo. Kuva: Eija Särkiniemi

Myös Pihlan sukkiin Väinö suunnitteli kirkkaat värit. Piirtämisen aikaan Pihla oli 3-vuotias.

Millaista oli neuloa näitä sukkia?

Oli tosi mukavaa tehdä lapsen toiveiden mukaiset sukat. Ostin niitä varten langatkin varta vasten. Minulla on kotona paljon lankoja, mutta mielestäni oikeansävyisiä ei ollut. Toivoin tietysti kovasti, että sukat olisivat lapsille mieluisat.

En päässyt heti aloittamaan sukkia, sillä minulla oli edellinen neuletyö, villapaita, kesken. Kun lapset tulivat piirtämisen jälkeen meillä käymään, Väinö ihmetteli, ovatko hänen ja Pihlan sukat edes jonossa. Vakuuttelin, että ihan pian pääsen neulomaan niitä.

Millaisen vastaanoton valmiit sukat saivat?

Kun aloin neuloa lasten sukkia, en kertonut siitä heille. Sukkien valmistuttua olimme yhdessä ulkoilemassa ja näytin puhelimeltani kuvan sukista. Väinö oli ihan tohkeissaan ja halusi mennä heti meille katsomaan niitä. Myöhemmin Väinö tokaisi, että seuraavaksi voisin neuloa hänelle ja Pihlalle villapaidat – ja eiköhän sekin toive pidä toteuttaa!

Tässä ovat Väinön ensimmäiset toivesukat, joiden kuvan hän piirsi mummilleen Eijalle 4-vuotiaana. Eija pitää kovasti käsitöistä ja toivoo, että voi jakaa niiden tekemisen iloa myös lapsenlapsilleen. ”Askartelemme, muovailemme ja piirrämme yhdessä, ja olen opettanut heille virkkausta. Toivottavasti jossain vaiheessa voin opettaa myös neulomista”, Eija sanoo.