Meidän Talo

Lämmitysjärjestelmän valinta – 11 kohdan tietopaketti auttaa lämmitystapojen vertailussa

Lämmitysjärjestelmän valinta – 11 kohdan tietopaketti auttaa lämmitystapojen vertailussa
Maailman myllerryksissä energian hinta heilahtelee ylös ja alas, enimmäkseen kuitenkin ylös. Mikä lämmitysjärjestelmä kannattaisi nyt valita? Olisiko jopa lämmityksen vaihtaminen järkevää?
Julkaistu 8.12.2022

1. Alati kalliimpi sähkö

Energiaviraston sähkön hintatilaston mukaan sähkön tarjoushintojen keskiarvot olivat heinäkuussa sähkö­lämmitteisessä oma­koti­talossa 0,18–0,19 e/kWh. Edellisen vuoden heinäkuussa hinta oli vajaat 0,06 e/kWh. Ostaja maksaa lisäksi siirtomaksun sekä sähkö- ja arvonlisäveron. Koska sähkön hinta muuttuu nyt niin arvaamattomasti, jotkut sähköyhtiöt eivät suostu enää solmimaan määräaikaisia, kiinteä­hintaisia sähkösopimuksia. Jos sellaista tar­jotaan, kahden vuoden sopimuksen hinta voi olla jopa kuusinkertainen aikaisempaan verrattuna. Ja jos, kuten arvellaan, sähkön markkinahinta laskee taas reilusti ensi keväänä, kalliin määräaikaissopimuksen tehnyt kuluttaja joutuu maksamaan huikeaa ylihintaa vielä puolentoista vuoden ajan. Tosin vaihtoehdotkaan eivät ole kummoisia: päivittäin hinnoiteltava pörssi­sähkö tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka ehtoja – käytännössä hintaa – sähköyhtiö voi muuttaa kuukauden varoitusajalla.

2. Yösähkö vai pörssin tuntihinnat?

Jos mielii saada säästöä käyttämällä pörssisähköä, siihen pitää paneutua huolellisesti. Pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin spot-hinnat vaihtelevat hurjasti, ei vain päivittäin vaan tunneittain. Vuorokauden tuntikohtaiset hinnat lyödään lukkoon aina edellisenä päivänä. Yleensä yöllä on reilusti halvempaa, mutta poikkeuksiakin on. Sähkö­yhtiöiden tarjoamissa sopimuksissa yösähkö on vain vähän edullisempaa kuin perus­hintainen sähkö. Pörssi­sähköä voi saada välillä hyvinkin edullisesti, mutta hinnanmuutoksiin reagoiva sähkönkulutus edellyttää tarkasti ohjelmoitua talo­auto­maa­tiota, joka osaa hakea aina seuraavan vuorokauden halvimmat tunnit ja lämmittää talon ja käyttöveden juuri silloin.

Tulevana talvena sisälämpötilasta kannattaa tinkiä hieman.

3. Ennustaminen on vaikeaa

Yritykset pyrkivät suojautumaan nopeilta sähkön hinnan vaihteluilta sopimalla hinnat pitkälle eteenpäin. Yksi keino on Nasdaq Commodities -markkinapaikalla kehitetyt futuurit. Ne ennustavat hintakehityksen jopa parin vuoden päähän, ja niiden perusteella isot yritykset voivat tehdä sähkökauppaa ennalta määrätyllä hinnalla. Kuluttajat eivät noille markkinoille pääse, mutta futuu­rien tarkastelu antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten sähkön hinnan uskotaan kehittyvän. Pohjoismaita koskeva ENOFUTBL-futuuri ennustaa, että hinta nousee ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle asti ja laskee merkittävästi kahdella seuraavalla neljänneksellä.

4. Pelastaako maalämpö pankkitilin?

Tässä suuntaa antava laskema maalämpöpumpun tuomista säästöistä. Sähköllä lämpiävän keskikokoisen omakotitalon kokonaiskulutus on noin 20 000 kWh vuodessa. Siitä lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen menee noin 70 prosenttia eli 14 000 kWh. Kun sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön, sähkönkulutus laskee tuntuvasti. Uusien maalämpöpumppujen kausihyötysuhde, SCOP, on noin 3,5. Niinpä lämmitykseen ja käyttöveteen kuluukin sähköä enää 4 000 kWh vuodessa. ”Normaaliaikana” sähkön kuluttajahinta (energia + siirto + verot) on/oli noin 0,15 e/kWh. Maalämpö säästää siis lämmityskuluissa noin 1 500 euroa vuodessa. Kokonaishinnaltaan 20 000 euron maalämpöjärjestelmän ”takaisin­maksu­aika” on reilut 13 vuotta. Mutta jos sähkön kohonneet hinnat jäävät jollain tapaa pysyviksi, tilanne muuttuu ratkaisevasti. Jos kuluttajahinta on 0,6 e/kWh, maalämmön tuomat säästöt suorasähköön verrattuna ovat noin 6 000 euroa (8 400–2 400 e), ja pumpun hankintahinta kuitataan säästöillä 3,3 vuodessa. Tosin jos vanha lämmitys on suorasähkö, maalämmön kokonaiskustannuksiin pitää lisätä vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen.

Varaava takka antaa mahdollisuuden käyttää kallista sähköä tavallista vähemmän.

5. Puoli-ilmaista sähköä ilmasta

Ilma-vesilämpöpumpun hyöty­suhde ja tehontuotto alenevat merkittävästi kovimmilla pakkasilla. Silloin on enemmän merkitystä myös sillä, missä päin Suomea talo sijaitsee. Etelä-­Suomessa ilma-vesilämpöpumpun kausihyötysuhde voi olla 2–2,5, sähkövastuksella tapahtuva lisälämmitys mukaan lukien. Yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan siis reilut kaksi kilo­wattituntia lämpöä. Huippukorkeilla sähkön hinnoilla ivlp:n takaisinmaksuaika venyy huomattavan pitkäksi. Tosin ilma-vesilämpöpumppu asennuksineen on yleensä merkittävästi maalämpöjärjestelmää edullisempi. Vesikiertoisella lattialämmityksellä hyötysuhde on parempi, koska lämmitysveden lämpötilan ei tarvitse olla yhtä korkea kuin patterilämmityksessä.

6. Öljy – mennyttä maailmaa?

Raakaöljyn hinta loikkasi neljänneksen ylöspäin heti Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jälkeen. Kevään ja kesän hinta sahasi edestakaisin, mutta elokuun lopulla hinta painui sotaa edeltävälle tasolle. Selvästi kalliimpaa se silti oli pitkän aikavälin vakauteen verrattuna. Sähkön tapaan myös öljyllä käydään johdannaiskauppaa, mutta öljymarkkinat ovat maailmanlaajuiset. Lämmitys­öljyn hinta seuraa raakaöljyn hintakehitystä pienellä viiveellä. Vuonna 2021 lämmitysöljy maksoin noin euron litralta, tällä hetkellä verollinen litrahinta on noin 1,7 euroa.

7. Tosielämän Monopolia

Kaukolämpöä tehdään maakaasulla, kivihiilellä ja turpeella sekä metsähakkeella ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ukrainan-sodan vaikutus kaukolämmön hintaan Suomessa ei ole kovin suuri, koska venäläistä maakaasua käytetään meillä lämmöntuotantoon suhteellisesti vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa. Silti kauko­lämmön hinta vaihtelee suuresti kauko­lämpö­yhtiöittäin, mikä johtuu yhtiöiden erilaisesta tuotantorakenteesta ja asiakastiheydestä. Kesällä kaukolämpö on yleensä noin puolet halvempaa kuin talvella. Tyypil­linen verollinen talvihinta on noin 100 e/MWh. Kaukolämpö on monopolibisnestä, kuluttaja ei voi kilpailuttaa sitä millään tavalla.

Kaukolämpö on monopoli­bisnestä.

8. Haudataan lämpö hiekkaan

Satakuntalainen energia­yhtiö Vatajan­koski tuottaa kauko­lämpöä muuntamalla aurinko- ja tuulisähköä lämmöksi ja varastoimalla sen valtavaan eristettyyn hiekkasäiliöön. Hiekka lämmitetään vastuksilla ja ilmakiertoisilla lämmönvaihtimilla jopa 500 asteeseen. Kun lämpöä halutaan ottaa käyttöön, lämmönvaihdin käännetään toisin päin, ja kuuma ilma lämmittää kauko­lämmön kiertoveden. Teknologian on kehit­tänyt suomalainen Polar Night Energy. Tuon ensimmäisen kaupallisesti toimivan hiekkalämpöakun lämmitysteho on 100 kW ja kapasiteetti 8 MWh. PNE:n mukaan teknologia skaalautuu jopa 100 MW:n tehoon ja 20 GWh:n kapasiteettiin.

9. Muistatteko pelletit?

Maailmanpolitiikan myllerrykset eivät ole vaikuttaneet puupelletin kuluttajahintaan juuri mitenkään. 1 000 kg pellettejä maksaa vajaat 300 e, suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015. Tuollaisen määrän lämpöarvo on 4,75 MWh, mikä vastaa noin 450 litraa öljyä. Pellettilämmittäminen oli hieman halvempaa kuin öljyn polttaminen jo silloin, kun öljylitra maksoi yhden euron. Nyt hintaero on kasvanut varsin suureksi.

Puupuriste­pellettien hinta on pysynyt vakaana energia­myllerryksen keskellä.

10. Varaava takka lämmitysapuna

Korkeiden sähkönhintojen aikaan varaavalla tulisijalla saadaan merkittäviä säästöjä sähkölämmitteisessä talossa. Koivu­klapin hinta on noin 80 euroa irtokuutiolta. Jos varaavalla takalla pystytään korvaamaan päälämmitystä 70 prosentin kokonaishyötysuhteella, sähkölämmityskodissa hinta­tasapainoon päästään jo sähkön kokonaishinnalla 0,11 e/kWh. Tämän jälkeen mennään plussalle. Maalämpökohteessa varaavalla takalla voidaan päästä hintatasapainoon, kun sähkön kokonaishinta ylittää 0,3 e/kWh. Jos klapit saadaan omasta metsästä, tilanne on tietysti aivan toinen.

11. Oikea ja väärä SCOP

Ilmalämpöpumppu on mainio lisälämmönlähde. Ei kuitenkaan aivan niin mainio kuin pumppujen valmistajat antavat ymmärtää. Monen uuden ilp:n kausi­hyöty­suhteeksi (SCOP) ilmoitetaan yli 5. Lähes poikkeuksetta tuo arvo on laskettu ”keskikylmän” ulkolämpötilan mukaan (Strass­burgin ilmasto). On olemassa myös laskentamalli, jossa ulkolämpötilaksi on valittu ”kylmä” (Helsingin ilmasto), mutta tuon SCOPin löytäminen kysyy yleensä kärsivällisyyttä. Silti ilmalämpöpumpulla kannattaa korvata sähkölämmitystä mahdollisimman paljon.

Asiantuntijana Teemu Kettunen, Motiva.

1 kommentti