Laila Karttunen kertoi maalaavansa langoilla – tunnetko monipuolisen tekstiilitaiteilijan ja hänen upean tuotantonsa?

Tekstiilitaiteilija Laila Karttunen vuonna 1957. Kuva Wetterhoffin tekstiilikokoelmat.

Laila Karttunen (1895–1981) tunnetaan niin tekstiiliperinteen tallentajana kuin uusien tuulien haistelijana ja käytäntöön panijana. Omien sanojensa mukaan hän ”maalasi langoilla”. Laila Karttunen syntyi Suonenjoella papin perheeseen, joka muutti isän työn perässä ensin Oulun seudulle ja myöhemmin Lemiin.

Alun perin Karttunen tavoitteli taidemaalarin uraa mutta päätyi opettajaksi, vaikkei työstä ilmeisesti niin suuresti nauttinutkaan. Hän opiskeli ammattiinsa Lappeenrannan kutomakoulussa, Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisuuskeskuskoulussa.

1930-luvulla Karttunen toimi Suomen käsityön ystävien kutomon johdossa, mutta pisimmän työnsä hän teki Wetterhoffin opistossa Hämeenlinnassa. Hän testamenttasikin kaupungin taidemuseolle 2  500 maalausta, tekstiiliteosta, luonnosta ja mallipiirustusta. Eläkkeelle jäätyään hän jatkoi taiteellista työtään ja suunnitteli muun muassa paljon kirkkotekstiilejä.

Tyylin kulmakivet

Laila Karttunen kokeili lukuisia eri tekniikoita ja tyylejä, minkä ansiosta tuotantoon kuuluu sekä vanhantyylisiä malleja että täysin abstrakteja töitä käyttötekstiileistä ryijy- ja mattomalleihin, täkänöihin, kuvakudoksiin ja revinnäiskirjontatöihin.

Halutuimmat

Sisustustrendien näkökulmasta erittäin kiinnostavia ovat Aaltosen mattokutomon karvalankamattomallit ja Wetterhoffin ryijymallit.

Funkistyylinen, geometristen kuvioiden koristama ja hieman liilaan sävytetty karvalankamatto on kudottu 1930-luvulla Aaltosen mattokutomossa. Se toimi Kiikassa vuosina 1914–1970. Maton mitat ovat noin 310 × 200 senttiä.

Muita Laila Karttusen teoksia

Niitty kukkii -ryijy on Laila Karttusen 1960-luvun suunnittelua. Wetterhoff myy edelleen kyseistä ryijymallia.

Peikkomuorit-ryijymalli on 1950-luvulta. Wetterhoffilta voi hankkia joko ryijypaketin tai valmiin ryijyn.

Taidetekstiili Sininen aavikko vuodelta 1962 kuuluu Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmiin ja esittelee Laila Karttusen nykytaiteilijana. Kuva Hämeenlinnan taidemuseo.

1950-luvun Hedelmäpuu on poimittu täyskuvikas. Teos on Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmasta. Kuva Hämeenlinnan taidemuseo.

Taitavasti toteutettu Vihreähiuksinen neito noin vuodelta 1945 on Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmasta.

Aaltosen mattokutomo kutoi monia Laila Karttusen mattomalleja. Tämä on 1930-luvulta.

Näyttely Laila Karttunen ja elämän väriraidat 4. toukokuuta 2025 saakka Hämeenlinnan taidemuseossa.