Sopu sijaa antaa! Kymmenhenkinen uusperhe remontoi 150-neliöisestä omakotitalosta kompaktin kodin

Sanna ja Heikki Vahteristo olivat juuri saaneet valmiiksi ensimmäisen yhteisen kotinsa. He olivat remontoineet sen työtunteja säästelemättä, ja asunnossa oli mukavasti tilaa uusperheen kahdeksalle lapselle.

Unelmien koti vei kuitenkin leijonanosan vanhempien tuloista. Rahaa jäi niukasti elämiseen ja elämyksille, arjesta oli tullut stressaavaa. Pariskunta puntaroi vaihtoehtoja koville asumiskuluille ja päätti lopulta laittaa kotinsa myyntiin. Näin rahaa jäisi myös matkoihin ja muihin elämyksiin.

Sanna ja Heikki Vahteriston uusperheen nykyinen koti on vuonna 1952 valmistunut omakotitalo Raumalla. Seuraava urakka on talon julkisivun kunnostaminen. Sanna ja Heikki ovat miettineet tummanvihreää lautaverhoilua.

Vahteristot pitivät vanhasta asuinalueestaan Raumalla, eivätkä halunneet muuttaa tutuilta kulmilta pois. Pienemmän kodin oli siis löydyttävä lähietäisyydeltä. Ja toiveena oli omakotitalo, johon saisi kantaa tavarat suoraan sisään – uuden mittavan remontin aloittaminen ei houkutellut kumpaakaan.

Eteinen ennen remonttia.

Vahteriston perheen nuorimmaiset Tomas ja Stella rullaavat vieraita vastaan avarassa eteisessä. Säilytystilaa saatiin lisää rakentamalla kiinteä komero, jonka ovet on kierrätetty entisestä keittiöstä.

Sanna ja Heikki olivat valmiita tinkimään reilustikin neliöistä, mutta makuuhuoneita tarvittiin edelleen kuusi. Kodin löytäminen kymmenelle ei ollut helpoin tehtävä, mutta pariskunta lähti matkaan avoimin mielin. Olihan Heikki juuri aloittanut kiinteistönvälittäjänä uudessa yrityksessä ja pääsi seuraamaan asuntokauppaa avainpaikalta.

Vahteristojen uusi koti löytyikin sattumalta Heikin työkeikalla. Heikin asiakas oli kysynyt kesä­mökin arvio­käyntiä ja samalla heille oli tullut puheeksi myös asiak­kaan vanhempien vuonna 1952 rakentama 150-neliöinen omakotitalo, joka oli tulossa myyntiin. Ja kuinkas muuten, se sijaitsi kolmen korttelin päässä Heikin ja Sannan kodista.

– Olimme usein lenkkeilleet talon ohi ja haaveilleet sen ostamisesta itsellemme. Lähdimme heti Sannan kanssa tutkimaan pihaa ja saimme luvan kurkata piharakennukseen. Pian omistaja saapui paikalle avaamaan päätalon ovea. Emme kätelleet heti, mutta olimme varmoja, että tämä olisi uusi kotimme, Heikki muistelee.

Keiitiön sijainti vaihtui remontissa. Vanhan keittiön tilalle remontoitiin makuuhuone.

Heikin suunnitteleman pöydän ääressä on tuoli jokaiselle perheenjäsenelle. Pöytälevy on Puustellin laminaattitaso ja jalat ovat massiivipuuta.

Keittiön suunnittelussa huomioitiin perheen koko, sillä samanaikaisesti saarekkeen ympärillä voi hääriä useampi kokki. Uuni ja liesi ovat vastakkaisilla puolilla ja kulkutilaa jätettiin riittävästi 160 × 120 cm:n kokoisen saarekkeen ympärille.

Ajoitus oli täydellinen. Sanna ja Heikki olivat samalla viikolla hyväksyneet vanhan kotinsa ostotarjouksen, ja kodin piti olla tyhjä syyskuun lopussa 2020. Uuden kotinsa avaimet he saivat reilua viikkoa aikaisemmin.

Pariskunnalla oli kymmenen päivää aikaa saada uusi koti asumiskelpoiseksi. Talo oli alkuperäisessä 1950-luvun asussa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Muun muassa lämmitysjärjestelmä oli uusittu 1990-luvun alussa ja kattoremontti tehty vuonna 2007.

Uuden ison remontin aloittaminen ei kuitenkaan Vahteristoja pelottanut, sillä parilla oli aikaisempaa remonttikokemusta yhteensä 11 kodin verran.

– Ensimmäinen tavoitteemme ennen muuttoa oli saada valmiiksi lastenhuoneet. Emme halunneet heidän nukkuvan remontin keskellä. Siitä siirryimme aulaan ja alakertaan. Oma sänkymme sijaitsi jonkin aikaa keittiössä, Sanna muistelee.

Pariskunta mietti aluksi, riittäisikö talolle pelkkä pintaremontti vai pitäisikö heidän heti kaataa seiniä ja muuttaa huonejärjestystä. Päätös suuremmasta muutoksesta tehtiin lopulta nopeasti, sillä uusi koti oli 70 neliötä pienempi kuin vanha, eikä tilaa ollut hukattavaksi. Ratkottavana oli muun muassa pyykkihuollon järjestäminen, sillä talossa ei ollut kodin­hoito­huonetta.

Projektin suurin muutos tehtiin keittiöön, joka päätettiin rakentaa vanhan makuuhuoneen paikalle. Tilanjakoa modernisoitiin kaatamalla olohuoneen vastainen seinä, jolloin alakertaan saatiin lisää avaruutta ja perheelle avointa oleskelutilaa yhdessäoloa varten.

Yläkerran aula ennen remonttia.

Yläkerran aula uudis­tettiin maalilla ja tapetilla, joka löytyi Maali­kauppa V&O:sta Raumalta. Väliovet ovat alku­peräiset.

Yksi remontin suurimmista muutoksista tehtiin vintille, joka oli toiminut aiemmin kylmätilana. Väliseinien avulla sinne saatiin omat huoneet Renélle ja Aaronille.

Sannan ja Heikin makuuhuone kunnostettiin vanhan keittiön paikalle. Kodinhoitohuone oli tarkoitus rakentaa keittiön ja makuuhuoneen väliin, mutta purkutöissä seinän takaa paljastui muuri, ja suunnitelmat piirrettiin lennossa uusiksi. Pesu­koneen ja kuivasurummun paikat löytyivät lopulta makuu­huoneen nurkkakomerosta, jota laajennettiin hieman keittiön puolelle.

– Lopulta se oli onnekas sattuma, sillä näin keittiöön saatiin pari neliötä lisää tilaa, Sanna kertaa.

Remontissa eniten miettimistä aiheuttivat pesukoneen ja kuivausrumpujen paikat. Edellisillä asukkailla pesukone sijaitsi keittiössä. Lopulta minikokoinen kodin­hoito­huone löysi paikkansa makuuhuoneen kulmasta komerosta.

Sannan ja Heikin perheen elämää ja remontin etenemistä voi seurata Instagramista @kotikymmenelle-tililtä.

Sannan ja Heikin kaikki vapaa-aika kului remontoidessa. Samaan ajankohtaan osuivat myös Heikin valmistuminen ja uuden työn aloittaminen sekä vanhimman lapsen Renén rippijuhlat.

– Heikin äiti oli koko syksyn suureksi avuksi ja auttoi paljon lasten hoitamisessa. Ilman häntä emme olisi selvinneet urakasta. Usein työt piti ajoittaa pienempien lasten päiväuniaikaan, jolloin ehti hyvin maalata esimerkiksi muutaman seinän, Sanna muistelee.

Vahteristot olivat laskeneet remontille bud­jetin, mutta sitä ei seurattu orjallisesti. Esimerkiksi yläkerran vinttien eristämisen kustannuksia he eivät osanneet arvioida etukäteen. Vintin remontti tehtiin ensimmäisten hommien joukossa, jonka jälkeen laskettiin, paljonko varaa jäi muihin töihin.

Lastenhuone ennen remonttia.

Lapsien ykköstoiveet omiin huoneisiinsa olivat ikkunat ja ovet. Nellyn ja Neean huoneeseen valittiin Newbien tapetti. Tytöt olivat apuna remontissa ja maalasivat itse oman huoneensa lautaseinän.

Pienempien lasten huoneesta poistettiin remontissa kokolattiamatto ja seinät maalattiin Tikkurilan Mulperi-sävyllä. Toiselle seinälle laitettiin Newbien tapetti.

Remontissa pyrittiin hyödyntämään paljon vanhaa, esimerkiksi alkuperäisiä komeroita runkoineen, listoja, väliovia, purettujen seinien lautoja ja vanhoja katkaisijoita.

Kymmenhenkinen perhe kantoi muuttokuorman sisään suunnitellusti syyskuun lopussa. Muuttolaatikot täyttivät alakerran lattiasta kattoon asti, ja niitä siirreltiin remontin edetessä.

– Lopulta saimme keittiön valmiiksi ja pönttö­uunin paikoilleen juuri ennen joulua. Vieläkin on tosin rempattavaa. Seuraavaksi listalla ovat vessat, julkisivu ja pihasauna. Haaveilen myös autokatoksesta, Heikki sanoo.

Vaikka uudessa kodissa on vähemmän tilaa kuin ennen, Sanna ja Heikki ovat huomanneet, että sen myötä he viettävät enemmän aikaa yhdessä perheenä. Ja toteuttavat arjen unelmia – elämyksiä, joihin asumiskulujen pienennettyä jää enemmän rahaa.

Piharakennuksessa on saunan lisäksi myös takkahuone. Sekin on remontoitu täydellisesti.

Uusi koti on koko perheelle mieluisa. Vasemmalta alkaen alhaalla Neea, 10, Nelly, 11, Sanna-äiti sylissään Stella, 2, Aaron, 10, Heikki-isä sylissään Tomas, 4, Joel, 14, Aleksi, 13, ja René, 16, sekä hänen ­ystävänsä Minea.

Muokattu 15.2.2022: Korjattu perhekuvan kuvatekstiä.