Vakava sairastuminen sai Liisan toteuttamaan sisustus- ja ammattihaaveensa nyt eikä eläkkeellä: ”Ihailen Marie Olsson Nylanderia”

Keittiön ja olohuoneen välinen seinä avattiin, ja tila avartui entisestään. Keittiö on A.S. Helsingön, liesituuletin Savon. Taulu keittiön seinällä on Studio Parkkosen. Hayn pöydän ääressä on Bo Conceptin pyörivät tuolit.

Sairastuit neljä vuotta sitten syöpään. Millainen käännekohta se oli?

Osa toisesta jalkaterästäni amputoitiin. Alkuun kävely oli hankalaa, ja koti piti valmistella puolivuotiselle toipumisjaksolle siten, että siellä oli mukavia lepopaikkoja ja paljon kivaa tekemistä. Leikkauksen jälkeen myös rappusten kävely hankaloitui, onneksi kotimme on yhdessä tasossa ja melko esteetön. Katsoin Unelmakoti Sisiliassa -ohjelman moneen kertaan ja samaistuin Marie Olsson Nylanderiin, joka myös on sairastanut syövän. Myös minä päätin olla lykkäämättä unelmiani eläkeikään ja aloitin työn ohella ammattiin valmistavan tutkinnon. Valmistuin keväällä 2024 kuvataiteilijaksi.

Taulut ovat Liisan maalaamia. Hedelmäasetelma on maalattu pleksille, joka heijastaa ulkoa tulevan valon tilaan. Kynttilänjalat ovat kertyneet kirpputoreilta ja isoäitien kaapeista.

Hopeisessa Georg Jensenin maljakossa olevaa kimppua on jatkettu pihalta kerätyillä hortensian oksilla. Puinen kynttilänjalka löytyi Hangosta.

Mitä taiteen tekeminen on tuonut elämääsi?

Taiteen tekeminen on yksi tapa ilmaista itseäni. Koen, että tällä hetkellä elämässäni on hyvä tasapaino, ja saan tehdä asioita, joita rakastan. Taiteen ja opintojen kautta olen tavannut monia mielenkiintoisia ihmisiä. Jos olohuoneen taulu kyllästyttää, voin kipaista työhuoneelle ja maalata uuden.

Makuuhuoneessa on Stockmannilta hankitut yönsiniset lakanat ja Kööpenhaminasta ostetut vintagepallovalaisimet. Seinällä Liisan omia taideteoksia.

Millainen koti oli 17 vuotta sitten, kun muutitte sinne?

1970-luvulla rakennetussa asunnossa oli paljon ajalle tyypillisiä ratkaisuja, kuten korkkilattiat, ja seinissä tummat sävyt. Kaiken huippuna saunan pukuhuoneessa oli tekonahalla päällystetty baaritiski ja saluunaovet. Huone oli aika vitsikäs, ja siksi päätimme jättää sen purkamatta. Lapset kavereineen tykkäsivät leikkiä baaritiskillä, ja se sai lähteä vasta, kun putkiremontti tuli ajankohtaiseksi. Parasta asunnossamme on toimiva pohja, iso autotalli ja kaunis vehreä atriumpiha.

Perhe rakensi uuden terassin pari vuotta sitten. Vanhoista terassilaudoista tehtiin istutuslaatikoita. Muuten pihassa on helppohoitoisia kasveja, kuten köynnöshortensioita, vuorenkilpiä ja kuunliljoja.

1970-luvun talon ulkoväritys on ajan henkeen rohkea. Tiiliosat ovat valkoisia mutta puuosat on maalattu keltaisella, punaisella ja mustalla.

Liisa on vuokrannut kodin läheisyydestä erillisen työhuoneen jonne maalaustarvikkeet voi rauhassa levittää. Maalaaminen on niin mukaansatempaavaa, että ajantaju usein unohtuu ja eväät jäävät syömättä.

Miten teitte kodista omanlaisen?

Neljä vuotta sitten teimme ison remontin, kun materiaalit alkoivat tulla elinkaarensa päähän. Asensimme uuden parketin, maalasimme seinät neutraaleiksi ja keittiö modernisoitiin. Tummat seinät olivat kauniit, mutta vaaleat pinnat ovat raikkaita ja toimivat hyvänä taustana värikkäille tekstiileille ja taiteelle. Asuntoomme kuuluu myös autotalli, jossa pyöräilyä harrastava puolisoni korjaa ja rakentelee pyöriä ja jossa pojat ovat vuorollaan rassanneet mopojaan. Itse viihdyn suojaisalla takapihalla.

Pukuhuoneessa oleva Anna Kirsikka -taulu on Liisan teos. Etualan keramiikkatyöt ovat perheen lasten tekemiä.

Pirtelötaulu on Liisan ensimmäinen öljyvärimaalaus, ja sen nimi on My Milkshake is Better than Yours. ”Maalaukseni ovat useimmiten asetelmia, jotka käsittelevät arkielämästä tuttuja esineitä tai maisemia.”

Sulon huoneen aurinkoinen tuoli on Tori-löytö. Se on verhoiltu uudelleen. Sulo vaihtaa usein huoneensa järjestystä. Kattovalaisin on A World of Craftin ja hyllyllä oleva Anglepoise-valaisin on tuotu Berliinistä.

Liisa on vuokrannut kodin läheisyydestä erillisen työhuoneen jonne maalaustarvikkeet voi rauhassa levittää. Maalaaminen on niin mukaansatempaavaa, että ajantaju usein unohtuu ja eväät jäävät syömättä. ”Kaikilla aikuisilla pitäisi olla oma työhuone, jossa saisi toteuttaa haaveitaan ja ihmetellä ajan kulua.”

Liisa haluaa teoksillaan välittää iloa ja positiivista energiaa.