Kuvanveistäjä, muotoilija Matias Karsikas: ”Lasissa kiehtoo sen nestemäisyys ja valuvuus”

Kuvanveistäjä, muotoilija Matias Karsikas ja La Fleur Éternelle -kukkia.

Keramiikkauunin luukkua avatessa tuntuu aina kuin olisi joulu, toteaa kuvanveistäjä, muotoilija Matias Karsikas.

– Lasissa ja keramiikassa on aina yllätyksellisyyttä. Koskaan ei voi olla täysin varma, mitä materiaali haluaa milloinkin antaa. Saan siitä dopamiinia, Matias Karsikas sanoo.

Karsikkaan vuosi on ollut kiireinen. Parhaillaan hän työstää työhuoneellaan helsinkiläisen päiväkodin seinälle tulevaa ensimmäistä julkista teostaan ja lokakuussa avautuvan Suomen lasimuseon näyttelyn teoksia. Ne ovat näyttäviä lasikukkia.

– Inspiraatio teoksiini ei tule kirjaimellisesti mistään. Vaikka teoksissa on kukkia, en tunne inspiroituvani luonnonkukista. Sammalaiheisten teosten inspiraatio ei ole lähtöisin metsästä vaan japanilaisista kiehtovan värisistä astioista. Yhtä lailla rakennustyömaiden työkoneet voivat innoittaa värien käyttöön.

Matias Karsikkaan teoksissa materiaalit sulautuvat toisiinsa ja tippamainen muoto toistuu. Teos on Päivänsäde ja menninkäinen.

Matias Karsikas yhdistää töissään lasia, keramiikkaa ja puuta.

Karsikas sai viime vuonna ensimmäisen Pro Vitrea -palkinnon, joka jaetaan kannustamaan suomalaista lasiosaamista. Palkinnon perusteena oli Karsikkaan mielenkiintoinen ja persoonallinen tapa käyttää lasia yhtenä elementtinä muiden materiaalien kanssa. Hän yhdistää töissään lasia, keramiikkaa ja puuta.

– Teoksissa lasi ja keramiikka sulautuvat toisiinsa. Lasissa materiaalina kiehtoo läpinäkyvyys ja optiikka. Lasissa värit hehkuvat ainutlaatuisella tavalla.

Karsikkaan lasiteos Symbioosi.

Pro Vitrea -palkintoon kuului vierailu Iittalan lasitehtaalla, jossa Karsikas sai 15 lasinpuhaltajaa käyttöönsä päivän ajaksi. Osassa Karsikkaan teoksista on lasinpuhaltajien lasiosia, mutta hän puhaltaa lasia myös itse.

– Haluan olla aina mukana lasinpuhallusprosessissa. Lasinpuhaltajat ovat erittäin taitavia ja tekevät usein virheetöntä jälkeä, mutta itse pidän myös orgaanisemmasta ilmaisusta. Uskon, että virheistä ja sattumista voi syntyä jotain yllättävää ja ainutlaatuista.

Yksityiskohta lasiteoksesta Talvehtinut maa.

Nivalassa sijaitsevasta pienestä Pahkaperän kylästä kotoisin oleva Karsikas on ollut lapsesta asti innostunut käsillä tekemisestä. Into tarttui isoisältä, joka teki niin puuveistoksia kuin kutoi mattojakin.

– Kaivoin ojasta savea ja yritin polttaa sitä nuotiossa, Karsikas naurahtaa.

Hän kertoo innostuvansa edelleen pajameiningistä, uunien kuumuudesta ja tulenlieskoista.

– Lasissa kiehtoo sen nestemäisyys ja valuvuus. Lasissa on jotakin todella upeaa, ennen kuin se jähmettyy. Tippamainen muoto toistuukin teoksissani.

Karsikkaan teokset rakentuvat pala palalta. Hän valitsee teoksiinsa parhaat osat ja yhdistelee niitä.

– Näin pystyn kontrolloimaan prosessia, eikä uunista tarvitse tulla valmiita osia ulos. Työskennellessäni olen hyvin kokeileva ja tykkään ottaa riskejä.

Karsikkaalla on ollut useita näyttelyitä Suomen lisäksi Euroopassa ja Aasiassa. Teoksista iso osa myydään ulkomaille, erityisesti Ranskaan.

– Minulla on ollut yksityisnäyttely esimerkiksi Pariisissa ja muihinkin ulkomaisiin gallerioihin on kosiskeltu. Kotimainen yleisö on nyt tärkein, mutta jossain vaiheessa ajatuksena on viedä teoksia Los Angelesiin ja New Yorkiin.

Karsikkaan tuoreissa töissä on näyttäviä lasikukkia.

Lasiveistos Kultaa ja kukkia.

Kuvat: Mikko Patrikainen ja Ella Tommila / Suomen lasimuseo