Presidentin kesäkoti Kultaranta sai jättiremontissa takaisin värikkään loistonsa – kurkkaa sisään!
Kultarannan vuosia kestänyt peruskorjausurakka on valmis, ja nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb pääsevät viettämään huvilassa ensimmäistä kesäänsä. Kesällä kuka tahansa voi tutustua huvilaa ympäröivään puutarhaan.
Päärakennus Graniittilinna, arkkitehti Lars Sonckin luomus vuodelta 1915, näkyy jo pääportilta, koska se kohoaa kallion laella 18 metriä merenpinnan yläpuolella. Kaunein kulkureitti Graniittilinnan terassille vie kunnostetun ja restauroidun puiston kautta, jossa on keväällä vielä paljasta. Pian maiseman värittävät sadat jo istutetut perennat sekä kesäkukat, joita kasvatetaan Kultarannan omissa kasvihuoneissa.
Muotopuutarhan tiukat linjat, symmetria ja suorat kulkuväylät kielivät 1900-luvun alun puutarhataiteesta ja niin sanotusta uudesta arkkitehtonisesta puutarhatyylistä. Vaikuttavan unelma-alueen suunnittelivat Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa Paul, ja pääosa istutuksista ja rakenteista on peräisin vuosilta 1916–20.
Puutarhaan on istutettu uusia puita sekä kuusiaita satavuotiaan ja huonokuntoisen kuusiaidan tilalle; aitaa on 850 metrin pituudelta, ja taimia istutettiin kaikkiaan 4250. Suomi-tarhan istutukset ja Ruusutarhan 1712 valkoista, punaista ja vaaleanpunaista ruusua ovat parhaimmillaan heinä-elokuussa.
Kaikki paviljongit Puutarhapaviljongista Musiikki- ja Metsäpaviljonkeihin on kunnostettu, osa on saanut jopa takaisin vanhan värityksensä. Koko alueen keskipisteen, W.G. Palmqvistin suunnitteleman Kaaripergolan pylväiden terastirappaus on jälleen arvoisessaan kunnossa. Hoitoa ja kastelua helpottaa uusi, nykyaikainen kastelujärjestelmä. Koristeelliset, vanhan mallin mukaan teetetyt valkoiset puupenkit odottavat istujaansa – mukavalta tuntuvat.
Lähempänä Graniittilinnaa muotopuutarha vaihtuu vapaamuotoiseksi Metsäpuutarhaksi, jonka edustalta näkyy Naantalin kaupunki luostarikirkkoineen. Ylös vuonna 1916 valmistuneelle Graniittilinnalle voi kulkea joko porttirakennus Pikkulinnan alta tai jykeviä ja jyrkkiä graniittiportaita, jotka on tehty paikallisesta kivestä, tai sitten vanhan kelkkaradan reittiä. Valitaan viimeiseksi mainittu, jonka kautta kulkija päätyy suoraan Paratiisiin – istutusalue vesialtaineen hehkuu aivan linnan pääsisäänkäynnin edustalla.
Koko Kultarannan alue käsittää kaikkiaan 55 hehtaaria, aidattu alue puutarhoineen ja tärkeimpine rakennuksineen 15 hehtaaria. Ei ihme, että sitä on kunnostettu vuodesta 2018 viime vuoden loppuun asti. Suunnittelu alkoi pari vuotta aikaisemmin.
Kultarannan puutarha ja Graniittilinna syyskuussa 2023:
Siinä missä puutarha on moni-ilmeinen, yllättävä ja viettelevä, itse Graniittilinna on uhkea ja jylhä näky, jopa vähän kolkko.
Edellisen kerran Kultarantaa peruskorjattiin kokonaisuutena 1960-luvulla, jolloin myös puutarhaa kunnostettiin laajemmin, ja sitä edellisen kerran 1920-luvulla, kun Kultarantaa valmisteltiin tasavallan presidenttien kesäasunnoksi.
Kultarannan viimeisimmässä ja varmasti perusteellisimmassa peruskorjauksessa pyrittiin vihdoin tunnistamaan, säilyttämään ja palauttamaan Kultarannan puiston ja kunnostettavien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Suojeltujen rakennusten restauroinnin värityksen ja sisustuksen aikatasotavoitteena ovat olleet rakennuksen valmistumisen ajankohta sekä 1920-luku, jonka kuluessa rakennusta jo valmisteltiin tasavallan presidentin kesäasunnoksi. Rakennusta myös laajennettiin vuonna 1930, jolloin sen L-muoto muuttui nykyiseksi suorakaiteeksi.
Kultaranta oli aikanaan ultramoderni.
Siinä missä puutarha on moni-ilmeinen, yllättävä ja viettelevä, itse Graniittilinna on uhkea ja jylhä näky, jopa vähän kolkko. Korkean tornin huipulta avautuu huimaava näkymä merelle ja koko Naantaliin.
Yhdeksäntoistahuoneisen linnan komeutta korostavat julkisivun erikokoiset graniittilohkareet. Ritarilinnojen sijasta Lars Sonck löysi julkisivuun ja sen käsittelyyn inspiraationsa aikakauden amerikkalaisten ja skottilaisten arkkitehtien suunnittelemista kivitaloista. Kultaranta oli siis aikanaan ultramoderni.
Alakerrassa ovat edustustilat ja yläkerrassa makuu- ja vierashuoneet. Molempien kerrosten pohja on säästynyt isoilta muutoksilta.
Edes presidenttien asumukset eivät ole suojassa kosteusvaurioilta. Niistä huvila kärsi heti alkuvuosina, kun sen tasakatolle oli perustettu Olssonien suunnittelema kattopuutarha. Sen olemassaolo varmistui, kun purkutöiden aikana ullakolta paljastui yksi kattopuutarhan suihkuallas. Myöhemminkin kosteutta on noussut ja sitä on muhinut rakenteissa niin, että jotkin kivet olivat siirtyneet paikoiltaan ja sisätilojen maali- ja rappauspinnoille oli ilmestynyt vaurioita.
Peruskorjauksessa tornin sekä kaakkois- että lounaisjulkisivujen luonnonkiviverhous irrotettiin, taustarakenteesta poistettiin haitta-aineet ja rakenne kuivatettiin. Lopuksi kivet asetettiin entisille paikoilleen ja saumattiin. Perustuksetkin on vedeneristetty ja salaojitettu.
Moni muistaa Kultarannan 1980-luvulla tehtyjen ratkaisujen mukaisena: kolkkona edustushuoneistona, josta puuttui lämpö. Nyt tunnelma on muuttunut.
Sisältä Kultarantaa on muutettu vuosikymmenten ja tyyli-ihanteiden kuluessa. Moni muistaa Kultarannan 1980-luvun alussa tehtyjen sisustusratkaisujen mukaisena: valkoseinäisenä, vaalealattiaisena ja Artekin vaaleilla kankailla verhoilluilla huonekaluilla sisustettuna kolkkona edustushuoneistona, josta puuttuivat lämpö ja persoonallisuus. Sisustuksen suhde arkkitehtuuriin on ollut kadoksissa, vaikka alun perin rakennuksesta suunniteltiin kokonaistaideteos, johon myös sisustus kuului. Nyt tilanne on toinen.
Suunnittelijat ovat tutkineet pintojen alla säilyneitä väri- ja maalauskerroksia sekä vanhoja valokuvia ja etsineet niiden avulla johtolankoja siitä, millaisia kalusteita, listoja ja muita yksityiskohtia sisustuksissa on ollut. Yläkertaan johtavasta portaikosta löytyi kasviaiheisia jugendtyylisiä ornamentteja, ja useisiin huoneisiin on palautettu klassistiset seinä- ja kattopintoja jäsentävät maalatut puulistat.
Muutosta voi ihailla vaikka tähtikabinetissa, jossa on jälleen kullanväriset stukkoseinät ja merelle antavan erkkerin katossa konservaattorin maalaama sinikultainen yötaivas. Alkuperäinen maalaus oli taiteilija Anna-Lena Hussin käsialaa. Hänen tekemänsä on myös ruokasalin art deco -henkinen maalaus, jonka konservaattori pala palalta sai kaivettua esille. Nämä maalaukset on tehty vuonna 1930 eli samaan aikaan, kun Hussin veli arkkitehti Gunnar Wahlroos toteutti suuren peruskorjauksen ja vastasi sisustussuunnittelusta.
Tästä art deco -henkisestä klassistisesta sisustuksesta ovat säilyneet ruokasalin, presidentin ja puolison makuuhuoneiden, puolison pukeutumistilan kalustuskokonaisuudet ja ylähallin kalustekokonaisuus, tähtikabinetin kullattu seinästukko ja Taidon valaisimia.
Vanhimmasta eli Lars Sonckin ja sisustusarkkitehti Gösta Kulvikin luomasta sisustuksesta oli myös säilynyt yllättävän paljon: pintarakenteita, kuten koristereliefejä ja kattoprofiileita, portaat ja nykyisen tähtikabinetin ja sinisen verannan kalusteet. Kuin ihmeen kaupalla Kultarantaan on saatu takaisin huonekaluja, joita siellä on aikoinaan ollut.
Kaikki huonekalut on kunnostettu ja joihinkin kalusteisiin on tehty uusia osia. Projektin aikana jopa yli 500 kalustetta kartoitettiin, ja niistä 260 kunnostettiin ja sijoitettiin alueen eri rakennuksiin.
Viimeisen silauksen antavat taideteokset maalauksista veistoksiin, jotka nykyinen presidenttipari on valinnut Kansallisgallerian kokoelmista. Presidentin työhuoneessa on Väinö Blomstedtin, Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin maalaukset, olohuoneessa muun muassa Helene Schjerfbeckin, Fanny Churbergin ja Berndt Lindholmin maalaukset. Joku saattaa kaivata olohuoneen seinällä ollutta Antti Favénin isoa Päivänpaistetta-maalausta, joka ehti tulla tutuksi monista lehtikuvista.
Kaikella yksityiskohdatkin huomioon ottavalla työllä on hintansa, 52,4 miljoonaa euroa. Korvaamattomien kulttuurikohteiden vaaliminen on kuitenkin arvokasta, kyse on kulttuuriteosta.
Nyt kun kaikki on valmista ja kunnossa seuraavat vuosikymmenet, nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb pääsevät viettämään huvilassa ensimmäistä yhteistä kesäänsä.
Myös yleisö pääsee nauttimaan Kultarannan lumosta, sillä sen puutarhaa pidetään avoinna kesäkuun alusta lähtien. Liput kannattaa varata ennakkoon netistä, visitnaantali.com.
Kuka oli Kultarannan rakennuttaja Alfred Kordelin?
Kultarannan tilan ja puutarhan perusti liikemies Alfred Kordelin (1868–1917), joka tunnettiin suuruutensa päivinä jollei keikarina niin ainakin täydellisenä herrasmiehenä. Hän käytti parhaita räätäleitä ja näyttäytyi vain käsiä, kynsiä ja kasvoja myöten huolellisesti hoidettuna – arvokkaita sormuksia ja solmioneuloja unohtamatta.
Kordelin syntyi raumalaisen merimiehen poikana 6. marraskuuta vuonna 1868. Oveluutensa, bisnesvainunsa ja taloudellisten suhdanteiden hyväksikäyttäjänä hän oli verraton. Kykyjensä siivittämänä Kordelinista kehittyi yksi oman aikansa tärkeimmistä ja rikkaimmista suomenkielisistä liikemiehistä, joka omisti ja myi tuotantolaitoksia ja maa-alueita kuin maitoa. Perhettä hän ei koskaan perustanut, mutta tiettävästi hän Kultarannan korkeiksi kohonneista kustannuksista puhuttaessa tokaisi, että ”rakennanpahan muuten vain käyttääkseni ne varat, jotka rouvani olisi tullut minulle maksamaan, jos olisin ollut naimisissa”.
Kultarannassa Kordelin ehti viettää vain lyhyen ajanjakson. Hän sai surmansa 49-vuotiaana 7.11.1917 venäläisen matruusin ampumana kahakassa, jonka vaiheista on esitetty monia teorioita. Kordelinin jälkeen Kultaranta siirtyi Turun yliopiston kautta valtion omistukseen.
Tasavallan presidentin käytössä tila on ollut vuodesta 1920. Ensin vuokrattuna loma-asuntona, kunnes vuonna 1923 alue rakennuksineen siirtyi tasavallan presidentin kanslian hallintaan Turun Suomalaisen yliopistoseuran kanssa tehdyn vaihtokaupan yhteydessä.
