Kotivinkki

Kukkaisvallankumous! Miten kukista ja viherkasveista tuli massiivinen muoti-ilmiö Suomessa

Aiemmin kukkia ostettiin elämän tärkeimpinä hetkinä, nyt kimppuja myydään jopa baareissa ja vaatekaupoissa. Miten kukista tuli juhlan sijaan arkea?
Kuvat Suvi Elo, Essi Lyytikäinen

Hipit keksivät flower powerin jo 1960-luvulla, mutta todellinen kukkaisvallankumous on länsimaissa nähty vasta 2000-luvulla. Kukista ja viherkasveista on tullut viime vuosina massiiivinen muoti-ilmiö myös Suomessa.

Sosiaalinen media pullistelee kukkakuvia, kilpipiileat ja muut trendikasvit myydään kaupoista loppuun ja sisustuslehdet esittelevät viherseiniä. Kaikenikäiset ihmiset käyvät kukkatyöpajoissa, pistokasvaihtajaisissa ja hanami-juhlissa. Ravintola-annokset koristellaan syötävillä sarviorvokeilla ja syreeneistä tehdään sorbettia.

Juuri siksi on hieman yllättävää, että samaan aikaan perinteiset kukkakaupat ovat häviämässä katukuvasta. Niiden määrä väheni Suomessa lähes viidenneksellä vuodesta 2007 vuoteen 2013.

Sen jälkeen tahti on hidastunut, mutta ei taittunut: tällä hetkellä kukkakauppoja on Suomessa hieman määrittelyistä riippuen noin 700.

15 prosenttia kukkakaupoista lopetti toimintansa vuodesta 2013 vuoteen 2017.
Lähde: Tilastokeskus

Kasveja on alettu ostaa kaikkialta muualta: ruokakaupoista, huoltoasemilta, internetistä, pääkaupunkiseudulla jopa baareista ja vaatekaupoista. Mutta miksi? Mikä on johtanut 2000-luvun kukkabuumiin – ja mitä siitä seuraa? Markettien kukkavalikoima on monipuolistunut ja laajentunut kymmenessä vuodessa. K-Supermarket Reimarin työntekijöiden Kristian Kylénin ja Ida Kallion täytyy tuntea kasvit ja niiden hoito-ohjeet.

Suomalaiset äänestivät vuonna 1994, tulisiko maamme liittyä Euroopan unioniin. Erityisesti jäsenyyden vastustajilla oli paljon huolia. Miten kävisi pientilojen, kunnanvaltuustojen päätäntävallan tai karjalanpiirakan brändin? Ruvettaisiinko Brysselistä käsin määrittelemään, miten Suomessa tulee elää?

Kun vaalitulos myöhään sunnuntai-iltana selvisi, todennäköisesti harva ajatteli ensimmäisenä ruusuja. Ehkä olisi kannattanut.

Suomeen tuotujen leikkokukkien määrä euroissa on kasvanut 79 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Lähde: Tulli

EU-jäsenyyden myötä kukkien ja kasvien suojatullit poistuivat. Käytännössä se merkitsi sitä, että esimerkiksi ruusuja – maamme suosituinta kukkaa – alettiin tuoda Suomeen valtavia määriä muun muassa Keniasta ja Alankomaista.

Suomalaiset tuottajat eivät pystyneet kilpailemaan jättiläisten kanssa. Kotimaiset ruusutarhat katosivat, ja marketit alkoivat 2000-luvun vaihteessa myydä halpoja tuontiruusuja samalla tavalla kuin kahvia: pienellä katteella ja sisäänheittotuotteena.

Samalla kukista hävisi juhlatilaisuuden leima. Halpamerkin ruusukimppu tai tulppaaninippu ostetaan yhä useammin itselle kotiin.

Monet vakioasiakkaat ovat käyneet Syväsen kukassa jo vuosikausia. ”Kukkakauppiaan tärkein pääoma on asiakkaiden luottamus”, Outi Oksanen sanoo
"Meidän pitää erikoistua enemmän. Täytyy olla laaja valikoima, ja henkilökohtainen palvelu on entistä tärkeämpää."
Outi Oksanen, Syväsen kukka

Ja toisin kuin ehkä voisi luulla, se on myös kukkakauppiaiden mielestä hyvä asia. Tai ainakin Outi Oksasen mielestä, joka pyörittää Helsingin Kalliossa Syväsen kukkaa.

– Minusta marketit eivät välttämättä ole meidän kilpailijoitamme. Ne ovat madaltaneet kynnystä ostaa kukkia, ja se on vain hyvä juttu, Oksanen sanoo.

Madaltunut ostokynnys nimittäin tarkoittaa laajempaa asiakaskuntaa, ja se näkyy myös Oksasen kaupassa. Vaikka suurimman osan kukista ostavat Suomessa edelleen yli 45-vuotiaat naiset, Syväsen kukassa käy nykyään teinejä, jotka ostavat ensimmäiseen omaan kotiinsa viherkasveja, ja miehiä, jotka ostavat kukkia itselleen.

Markettien kukka-altaat ovat kuitenkin vaikuttaneet kukkakauppoihin, Oksanen tunnustaa.

– Meidän pitää erikoistua enemmän. Täytyy olla laaja valikoima, ja henkilökohtainen palvelu on entistä tärkeämpää.

Oksanen, 49, on ollut kukkakauppias 15 vuotta, mutta suvun traditio ulottuu paljon kauemmas. Oksasen isoäiti avasi kukkakaupan Helsingin Kallioon vuoden 1942 huhtikuussa. Liike siirtyi aikanaan hänen pojalleen, Oksasen isälle, ja sitten taas seuraavalle sukupolvelle.

Miten kukka-ala on muuttunut näiden vuosien aikana?

– Ihan viime vuosien trendi on ollut omaehtoisuus. Ihmiset tulevat kauppaan, tutkivat valikoimaa ja valitsevat itse omat yhdistelmänsä. Myymme siis vähemmän valmiiksi sidottuja kimppuja kuin ennen.

Kukat ovat ennen kaikkea visuaalisia, ja siksi niidenkin keskuudessa vallitsevat omat muotinsa ja trendinsä. Juuri nyt on Oksasen mukaan meneillään luonnollinen, hieman niittymäinen suuntaus.

– Tämä näkyy muun muassa hääkukissa. Kun aiemmin haluttiin linjakasta ja graafista, vaikkapa vain kaksi kallaa, nyt tehdään taas runsaita ja vehreitä kimppuja.

Luonnonmukainen suuntaus ei ole sattumaa. Se kertoo siitä, miksi kukat kiinnostavat ihmisiä tällä hetkellä ylipäätään niin kovasti.

Kun arkielämämme pyörii yhä enemmän teknologian ja erilaisten laitteiden ympärillä, kaivataan vastapainoksi luonnon elementtejä. Kukkien ja kasvien hoitaminen ja asettelu on harrastajien mukaan terapeuttista ja rauhoittavaa. Tutkimukset osoittavat, että he ovat oikeassa.

Sydneyn teknillisen yliopiston tutkimuksessa vuodelta 2010 selvitettiin huonekasvien vaikutusta työntekijöiden mielialaan. Muun muassa jännittyneisyys, ahdistus ja väsymys vähenivät kolmessa kuukaudessa keskimäärin lähes puoleen, kun työpaikalle tuotiin runsaasti viherkasveja.

Toisissa tutkimuksissa kukkien ja kasvien on havaittu parantavan esimerkiksi hengitysteiden kuntoa, lisääväthän kasvit ilmankosteutta. Yhdellä tai kahdella kotikukalla ei tosin vielä liene kovin merkittävää vaikutusta – paitsi ehkä henkisesti.

Kuten Outi Oksanenkin sanoo: kukat ovat tiivistettyä iloa. Ja vaikka kasvit ehkä ovat osittain vastapainoa laitteiden kanssa näpräämiselle, niin kyllähän kukat myös näyttävät aika kivoilta vaikkapa Instagram- tai Facebook-kuvissa.

Sosiaalisessa mediassa on omat kukkatrendinsä: 2010-luvun suurimmiksi muodeiksi ovat nousseet muun muassa pionit, pastellisävyt ja eri suuntiin rehottavat kimput.

Kun K-Supermarket Reimari laajennettiin yli viisi vuotta sitten, kukille saatiin enemmän tilaa ja valikoimaa voitiin laajentaa. ”Vaatii työtä, saada asiakkaat luottamaan siihen, että meiltä saa aina kukkia”, Kristian Kylén kertoo. Reimarin kukat tulevat Keskon lisäksi Riipin puutarhasta.
Joka 20. asiakas ostaa loppuviikosta kukkia K-Supermarket Reimarista, arvioi Kristian Kylén.
Ida Kallio heittää kellastuneen viherkasvin roskiin. Talvella kukkahävikkiä tulee vähemmän kuin kesällä, koska silloin leikkokukkia myydään enemmän. Kovilla pakkasilla tosin asiakkaat ostavat vähemmän kukkia, vaikka nykyään supermarketista saa pakkausmateriaaleja ja lämpöpusseja.

Jo puolet Suomessa myydyistä kukista ostetaan ruokakaupoista ja marketeista. Osuus noussee vielä hiukan.

– Siinä on näkemykseni mukaan saavutettu jo huippu. En usko, että tullaan näkemään enää valtavaa kasvua, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo.

Paraisilla K-Supermarket Reimaria pyörittävä Kim Mattsson kertoo, että heidän myymälässään kukat muodostavat kokonaismyynnistä vaihtelevasti noin 1–1,5 prosenttia.

– Valikoima on paljon laajempi kuin vielä muutama vuosia sitten. Tarjolla on nykyään ruusunippujen lisäksi myös erilaisia arvokkaampia kimppuja, joissa on useita erilaisia kukkia, Mattsson sanoo.

Hänen mukaansa viikonloppu on kukkien myynnissä selkeästi vilkkaampaa aikaa. Suosituin tuote Paraisillakin on reilun kaupan ruusu, ja viherkasveista kestävä tulilatva.

Mattsson näkee, että marketit kilpailevat kukkakauppojen kanssa perusvalikoimalla, mutta sidontatyötä ainakaan heidän kauppansa ei aio alkaa tarjota.

– Marketin juttu on tehokkuus ja tietysti edulliset hinnat. Meillä kukkien katteet ovat pienemmät kuin erikoiskaupoissa, joten toiminnan täytyy olla tehokasta.

Suurissa kaupungeissa tarjontaa riittää muuallakin kuin marketeissa.

Helsingissä viime vuonna avatun Harju8-ravintolan yhteydessä toimii kukkakauppa, joka myy kimppuja viikonloppuisin kahteen asti yöllä.

Ja tietysti kukkia myydään nykyään paljon myös internetissä. Kimpun tilaaminen onnistuu yhtä helposti kuin pizzan.

Kukka-alan kulutukseen vaikuttaa erilaisten trendien lisäksi myös yksi hyvin pysyvä asia: kuolema.

Perinteisiin hautajaisiin ovat kuuluneet näyttävät kukka-asetelmat, jotka vieraat ovat laskeneet haudalle. Mutta kun yhä suurempi osa vainajista polttohaudataan, ei tällaisilla kukka-asetelmilla ole enää muistojuhlassa luontevaa sijaa. Siksi niin sanotut ”yhden kukan hautajaiset” ovat yleistyneet. Se tarkoittaa siis sitä, että vainajan omaiset pyytävät vieraita tuomaan mukanaan esimerkiksi vain yhden ruusun.

Syväsen kukan Outi Oksanen kertoo, että kukkakauppiaan viikko noudattaa tiettyä rutiinia: alkuviikosta tehdään tilaustöitä, viikonloppuisin palvellaan liikkeeseen pistäytyviä asiakkaita.
Kun kukkamyynti siirtyy marketteihin, kukkakauppiaiden on keksittävä myös muuta toimintaa, kuten sidontakursseja tavallisesta sidontatyöstä kukkaseppeleiden valmistukseen.

Kukkakaupan kannalta suuntaus on huolestuttava. Kenties osittain siksi monet kaupat ovat alkaneet järjestää uudenlaista toimintaa, esimerkiksi monenlaisia kursseja tavallisesta sidontatyöstä kukkaseppeleiden valmistamiseen. Jotkut morsiametkin haluavat nykyään sitoa kimppunsa itse, mutta ammattilaisten opastuksessa.

Kukkakimppu tuo ostajalleen iloa, mutta jos sen alkuperää alkaa pohtia tarkemmin, se saattaa herättää muitakin tunteita.

Kansainvälinen kukkabisnes on nimittäin pohjimmiltaan oikea eettisten ja ekologisten kysymysten ongelmanippu.

Suurin osa maailman kukista tuotetaan Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Suomeen tulevat tuontikukat ovat pääosin Itä-Afrikasta.

Esimerkiksi Reilun kaupan edistämisyhdistys on arvostellut sitä, että monet alueen kukkatuottajista eivät juuri välitä työntekijöiden oikeuksista tai viljelmien vaikutuksista ympäristöön.

Nämä ongelmat vaivaavat myös monia kukkakauppiaita. Myyntiin haluttaisiin enemmän kotimaisia kukkia, mutta niiden tuottaminen ei välttämättä ole kannattavaa.

Kuluttajat ovat jo tottuneet edullisiin ruusuihin ja tulppaaneihin. Vastuullinen ostaja kuitenkin kysyy kauppiaalta tuotteen alkuperästä. Ja tietysti kesäaikaan on syytä muistaa, että kaikkein luonnonmukaisin kimppu on itse kerätty.

Julkaistu: 26.11.2019