Kuivausrumpu ja sen toimintaperiaate
Lämmin ilma kerää kosteutta paljon enemmän kuin kylmä. 80-asteinen ilma voi sitoa kosteutta noin 300 g/m³ mutta 20-asteinen ilma vain 20 g/m³. Noiden arvojen yläpuolella kosteus tiivistyy nesteeksi. Lämpöpumpputekniikalla toimiva kuivausrumpu perustuu tähän ilmiöön.
Lämpöpumppu ja ilman kierto
Kun paljon kosteutta sisältävä lämmin ilma ajetaan ensimmäisen lämmönvaihtimen (höyrystin) putkiston läpi, se luovuttaa lämpöä vaihtimessa kulkevaan kylmäaineeseen. Jäähtyneen ilman suhteellinen kosteus nousee yli sataan prosenttiin, jolloin suuri osa kosteudesta tiivistyy vedeksi ja valuu keräysastiaan tai erillistä poistoputkea pitkin viemäriin. Sitten kuivunut ilma ajetaan toisen lämmönvaihtimen (lauhdutin) putkiston läpi. Siellä se alkaa kompressorin paineistamana jäähdyttää kuumentunutta kylmäainehöyryä ja kerää itseensä uudestaan lämpöä.
Kuivauksen vaikutus huoneilmaan
Lämpöpumpputoiminen kuivausrumpu ei puhalla keräämäänsä kosteutta kuivaushuoneeseen, kuten perinteinen kuivari. Nämä koneet keräävät kosteuden erilliseen kondenssivesisäiliöön tai valuttavat sen letkua pitkin suoraan viemäriin. Perinteinen huoneilmaa kierrättävä kuivausrumpu voi aiheuttaa kosteusongelmia erityisesti pienissä huoneissa.
Kuivausrumpu ja energiankulutus
Lämpöpumppua hyödyntävän kuivausrummun energiankulutus on vain noin kolmannes perinteisen huoneilmaa kierrättävän kuivausrummun kulutuksesta. Ero on verrattavissa ilmalämpöpumpun ja sähkölämmittimen eroihin energiatehokkuudessa. Vertailussa koneen vuotuiset käyttökulut on laskettu EU-standardin mukaan. Arvo perustuu 160 kuivauskertaan, kun käytössä on perusohjelma (puuvilla/kaappikuiva) sekä täydellä koneella että puolitäytöllä.
Näin lämpöpumpputekniikkaa hyödyntävä kuivausrumpu toimii
Lämpimän ilman kierto
1. Puhallin ohjaa lauhduttimelta tulevan lämpimän ilman rumpuun.
2. Kosteuden rummussa kerännyt lämmin ilma kulkee nukka- ja hienosuodattimien läpi.
3. Höyrystimelle tullessaan ilma viilenee ja kosteus tiivistyy pisaroiksi. Vesi menee säiliöön tai letkua pitkin viemäriin.
4. Lauhduttimessa ilma lämpenee taas ja kierto alkaa alusta.
Lämmön tuotto ja viilennys
A. Kompressori paineistaa kylmäaineen, joka kuumenee. Lauhduttimessa lämpö siirtyy ilmaan.
B. Kapillaariputkessa kylmäaine viilenee ja sen paine alenee. Höyrystimen elementit viilenevät.
C. Jäähdytin ja puhallin varmistavat kompressorin jäähdytyksen ja energiatehokkaan toiminnan.
Kuivausrumpujen vertailu – mihin kiinnittää huomiota konetta valittaessa?
Lämpöpumpputekniikan energiatehokkuus
Arvo määräytyy energiatehokkuusindeksin (EEI) perusteella. Luokat ovat A–A+++. Arvo lasketaan kaavalla, jonka muuttujina ovat muun muassa täyttömäärä, painotettu energiankulutus, vakio-ohjelmien sähkönkulutus sekä painotettu ohjelmien kesto.
Perus- ja erikoisohjelmat
Kuivausrumpujen perusohjelmat ovat puuvillalle tai synteettisille tekstiileille. Joka koneessa on lisäksi erikoisohjelmia muun muassa villalle, paidoille ja urheiluvaatteille. Erikoisohjelmat eivät ole vertailukelpoisia eri merkkien kesken.
Kuivausrummun täyttömäärä
Täyttömäärä eli EU:n direktiivikielellä nimelliskapasiteetti tarkoittaa 0,5 kilon tarkkuudella kuivien tekstiilien enimmäismassaa, jonka kuivausrumpu voi kerrallaan käsitellä.
Standardoitu kuivumisaika
EU-alueella on säädelty tiettyjen kodinkoneiden, kuten kuivausrumpujen, ominaisuuksia. Yksi näistä on laskennallinen kuivumisaika. Siinä kuivataan täysi rummullinen puuvillapyykkiä, jonka kosteusprosentti on ennen kuivausta 60.
Kondensointitehokkuus
Kondensointitehokkuusluokka (A–D) kertoo, kuinka suuri osuus tekstiileistä haihdutetusta kosteudesta päätyy nesteenä keräysastiaan tai viemäriin eikä päädy höyrynä poistoilmaan. Tehokkuusluokka määräytyy prosenttilukuna ilmoitetun painotetun kondensointitehon perusteella.
