Yli 120-vuotiaan kyläkoulun remontti opetti Renholmeille kärsivällisyyttä – ”Talo kertoo kyllä, minkälaiseksi se haluaa tulla”
Vanhat talot
Yli 120-vuotiaan kyläkoulun remontti opetti Renholmeille kärsivällisyyttä – ”Talo kertoo kyllä, minkälaiseksi se haluaa tulla”
Leena ja Mikael Renholm remontoivat kodikseen entisen kyläkoulun Uudessakaupungissa. Urakan ensimmäiseen kierrokseen kului 12 vuotta.
Julkaistu 16.8.2023
Kotivinkki
Vuonna 1901 rakennettu kyläkoulu sijaitsee Uudessakaupungissa. Leena ja Mikael Renholm ihastuivat talon alkuperäiseen ilmeeseen ja hyvässä kunnossa olevaan runkoon. Talo on maalattu punamultamaalilla, jonka he keittivät itse. Ystävät olivat apuna talkoissa, ja maalausurakka valmistui kahdessa päivässä.
Talossa asuvat toimintaterapeutti Leena Renholm, 43, työnjohtaja Mikael Renholm, 43, tytär Ronja, 15, ja saksanpaimenkoira Esla. Leena ja Mikael löysivät vanhan kyläkoulun kaverin vinkistä vuonna 2005. Talo oli sisältä kamalassa kunnossa, mutta he ihastuivat siihen silti. Ronja varttui poran ääniä kuunnellen. 270 neliömetrin talossa on keittiö, sali, kolme makuuhuonetta, kylpyhuone, sauna, wc ja eteinen. Voit seurata vanhan kansakoulun uutta elämää Instagramissa @aurinkosalinelamaa

Koulu loppui talossa vuonna 1969. Leena, miten talon tarina jatkuu siitä?

Ensimmäiset kymmenen vuotta vanha opettajan huone oli vuokrattuna. Vuonna 1979 talon osti pariskunta, joka oli remontoinut sitä hiljalleen. Isäntä kuitenkin menehtyi, ja rouva asutti meidän tuloomme asti yksin opettajan huonetta alkeellisissa olosuhteissa. Talossa ei ollut juoksevaa vettä, kunnon lämmitystä eikä sähköä.

Meillä on Uudenkaupungin vanhat talot -tapahtuman aikaan avoimet ovet, ja kodissamme käy silloin myös koulun vanhoja oppilaita ja opettajia. Edellisvuonna yksi entinen oppilas saapui kasvionsa kanssa, joka oli tehty käsin ruutupaperille. Eräs herrasmies puolestaan kertoi, mihin kohtaan opettaja laittoi seisomaan rangaistusta ja toinen muisteli, minne piilotettiin hernekeitto, jota ei pystynyt syömään.

Talossa ei ollut tallessa muita koulun esineitä kuin katkennut karttakeppi ja kaksi rikkinäistä pulpettia. Puusohva löytyi keittiöön käytettynä ja seinällä on Ebba Masalinin koulutaulut. Tapetti on Duron Gammalsvensk- kokoelmasta.
Sali on kodin keskipiste. Sen remontti valmistui samana vuonna kun Suomi täytti 100 vuotta. Salissa pidettiin juhlan kunniaksi isot iltapukujuhlat. Lattia, katto ja katto­listat ovat alkuperäiset, ja ikkunan- ja oven­ympäryslistat teetettiin puusepällä alkuperäisten mallien mukaan. Vanhan baarikärryn Leena osti Mikaelille 40-vuotislahjaksi.
Sisustus on muotoutunut huutokauppa- ja kirpputorilöytöjen ympärille. Taulut Leena on tehnyt itse. Vanhat sakset ja sitruuna­puserrin on pelastettu Leenan perheen mökiltä Keski-Suomesta.
”Kattolistojen ja kattojen rapsuttaminen puhtaaksi oli hitonmoinen homma. Ystävien kanssa touhu muuttui kuitenkin hauskaksi.”
Mikael Renholm
Pieni wc on vieraiden käytössä. Vanha tapetti löytyi naapurin isännän saunan vintiltä. Leena arvelee sen olevan 1960-luvulta. Peili on tilattu Uudenkaupungin toimintakeskuksesta, Leena tuunasi sen pienillä koriste­kivillä.

Leena, mitä vanha talo on teille opettanut?

Eniten olen oppinut jäitä hattuun -asennetta. Olen todella tyytyväinen siihen, millainen kodista on muotoutunut. Lopputulos ei olisi sama, jos olisimme tehneet kaiken kiireellä valmiiksi. Talo kertoo kyllä, minkälaiseksi se haluaa tulla.

Remontti valmistui vuonna 2017 Ronjan 10-vuotissyntymäpäiviin. Mikael, tuliko matkalla vastoinkäymisiä?

Isoja vastoinkäymisiä ei ole tullut. Positiivinen yllätys oli, että alkuperäiset pönttöuunit saatiin kuntoon pienellä vaivalla. Olemme tehneet valinnat vanhaa kunnioittaen ja luonnonmukaisista materiaaleista.

Ensimmäiset vuodet asuimme pienissä neliöissä vanhassa opettajan huoneessa. Rakensimme sinne kaapit, tiskasimme tiskit saunan lauteilla ja vanhan omistajan jäljiltä jääneessä vessassa. Olemme tehneet lähes kaiken itse, ja meidän molempien perheet ja ystävät ovat olleet isona apuna.

Apinavalaisin on nimetty Cindyksi. Se on ostettu Lidlistä, ja Leena on maalannut sen kalkkimaalilla. Kehyksissä on koulun ensimmäisen opettajan palkkakuitti vuodelta 1899. Palkka on ollut silloin 26 markkaa.
Vanha sohva ja samaan sarja kuuluva nojatuoli ovat löytöjä vanhan talon tyhjennyshuutokaupasta. Valaisinpöytä on Mikaelin mammalta, ja pari osti siihen uuden varjostimen opiskelijoina ennen talon hankkimista. Viherkasvit menestyvät isojen ikkunoiden edessä.
Ronja on osallistunut talon kunnostamiseen ja ilmoitti pienenä, ettei koskaan muuta. Suunnitelmana on yhä palata opiskeluvuosien jälkeen kotiin. Salin alku­peräiset pönttö­uunit ovat käytössä talvisin. Kristallikruunu on huutokaupasta ­Laitilasta.
Vanhassa kyläkoulussa on kaikkialla alkuperäiset ovet, joille ei ole tehty mitään. Makuuhuoneen virkattu matto on Mikaelin kummitädin tekemä. Tyynyt ovat Jyskistä ja päiväpeitto Ellokselta. Tapetti Duron Gamla Grand.

Mikael, millaisia muistoja remonttitalkoista on kertynyt?

Kattolistojen ja kattojen rapsuttaminen puhtaaksi oli hitonmoinen homma. Ystävien kanssa touhu muuttui kuitenkin hauskaksi. Meillä oli salissa kahdet telineet ja kisasimme joukkueina, kuka saa valmista nopeammin. Illalla vaihdoimme vapaalle ja tungimme koko porukalla paljuun. Muistan erään valokuvan, jossa keittiön pöydällä oli iso kasa voileipiä ja Ronja oli kirjoittanut viereen ruokalistan.

Keittiön pöytä ja tuolit ovat Askon mallistosta. Ne on saatu Leenan äidiltä. Keittiö on Ikean ja sitä on itse tuunattu, esimerkiksi ylälistat on tehty itse. Valaisimen Leena on tehnyt itse vanhoista perintöpitsiliinoista.
Leena rakastaa juhlien järjestämistä. Ihanimmat muistot liittyvät Ronjan ristiäisiin ja rippi­juhliin. Vanha venä­läinen astiasto on matkamuisto Virosta. Takana olevassa vitriinissä Leenan kauneimmat kengät ovat paraatipaikalla.
6 kommenttia