Erikoisin huonekalu, joka on lähtenyt koristeveistäjä Tero Hulkkosen verstaalta, on överisti koristeltu mahalipasto
Rokokoon kiehkuraisia ornamentteja ja moderneja linjoja. Niitä molempia syntyy koristeveistäjä Tero Hulkkosen taitavissa käsissä. Hänellä on taito saada taltta luistamaan puussa oikein.
Tero Hulkkosella on harvinainen ammatti: koristeveistäjiä ei ole nykyään monia. Yhä kuitenkin löytyy asiakkaita, jotka haluavat teettää kotiinsa antiikkityylien koukeroita. Tero tekee myös uniikkeja moderneja kalusteita sekä taidetta puusta.
Veistosta tuli työ ja intohimo hieman sattumalta. Käytyään ammattikoulun puulinjan Lappeenrannassa Tero etsi sopivia jatko-opintoja ja päätyi huonekalusuunnittelulinjalle Jurvaan. Siellä oli myös veistoa, jonka kokeilu sai vaihtamaan linjaa. Kolmen vuoden kouluajan hän lähes asui veistoluokassa. Veistoverstas T. Hulkkonen aloitti toimintansa vuonna 2001.
KUKA Tero Hulkkonen, 48.
KOULUTUS Lappeenrannan ammattioppilaitoksen puutekniikkalinja, Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen koristeveistolinja, koristeveistäjäkisällin ammattitutkinto sekä koristeveistäjämestarin erikoisammattitutkinto.
TYÖSSÄ Oma yritys Veistoverstas T. Hulkkonen toimii Taipalsaarella kodin pihapiirissä. Työskentelee myös kansalaisopiston tuntiopettajana.
ERITYISTAITO ”Hyvä silmä mittasuhteille ja sommittelulle. Kolmiulotteisuuden hahmotus, niin ettei tee vain pinnalle vaan käyttää hyväksi puun paksuuden.”
Millaisia tilauksia saat?
Usein saan kuvan, jonka pohjalta suunnittelen, tai teen johonkin kalustoon sopivaa tai tietyn tyylisuunnan mukaista. Tarkimpia tilauksia ovat esimerkiksi vaakunat, joihin on selvä malli. Joskus saan aika vapaat kädet. Teen nykyaikaisempiakin juttuja, mutta aina puusta, en milloinkaan lastulevystä.
Mikä on työssäsi parasta?
Tässä riittää haasteita, ja silloin aika menee nopeasti ja työ pysyy mielenkiintoisena. Olen aina pitänyt tekemisestä, ja tässä näkee työn jäljen. Itsekseen tekemisessä on mukava vapaus.
Mitkä ovat tärkeimmät työvälineesi?
Veistämiseen tärkeimpiä ovat tietenkin taltat, joilla tapahtuu kaikki sen jälkeen, kun olen tehnyt vannesahalla ulkomuodot. Veistotalttojen muoto ja leveys vaihtelevat, ja taltta valitaan sen mukaan, millaista muotoa veistetään. Taltan pitää kääntyä muodon mukaan, väkisin tehden ei tule sujuvaa linjaa. Myös kavahöylille riittää säännöllistä käyttöä, koska niillä pystyy ottamaan pientäkin aluetta.
Onko käyttämäsi tekniikka samanlaista kuin menneisyydessä?
Kyllä, taltoilla veistäminen on samanlaista kuin vaikka rokokoon aikaan 1700-luvulla. En käytä koristeveistossa tietokoneavusteisia menetelmiä. Uskon, että nykyään pystyy tekemään saman kuin ennen – ihmiset tätä silloinkin tekivät.
Miten edustamasi alan näkymät ovat muuttuneet urasi aikana?
Kun opiskelin 1990-luvulla, alalla elettiin hyvää aikaa. Jurvassa veistoa opetti Suomen huippu Oiva Kentta, ja kunta tunnettiin tyylihuonekaluistaan. Nyttemmin huonekaluyritykset ovat vähentyneet, eikä maassamme enää ole veistokoulutusta. Opettaessani kansalaisopistossa veistoa ja muita puutöitä olen kuitenkin huomannut, että kiinnostuneita harrastajia on.
Mikä on työssäsi vaikeinta?
Joskus suunnittelu ei lähde liikkeelle niin kuin haluaisin. Opiskelun alussa vaikeinta oli veistämisen tekniikka itsessään. Otteet taltasta olivat outoja, sillä samanlaisia ei tarvita missään muussa työssä. Puun syyt vaikuttavat paljon, ja piti oppia katsomaan ne, että tietää, mistä suunnasta veistää. Myötäsyyhyn on parasta veistää, mutta aina se ei ole mahdollista, ja silloin pitää varoa, ettei puu lohkea.
Mistä hankit tarvitsemasi puun?
Ostan yleensä puutukuista Lahdessa uunissa kuivattua, puusepänkuivaa puuta, jossa ei enää tapahdu elämistä. Joskus olen sahauttanut vähän koivua. Mukavinta veistettävää on luonnollisesti kuivunut puu, ja vaikka se ei olisi ihan puusepänkuivaa, se käy esimerkiksi kelloihin, joissa ei ole huonekalutyyppisiä liitoksia.
Millainen on hyvä työtila?
Tarvitaan tilaa puusepän koneille. Minulla on verstaallani höylät, sahat ja hiomakone ja lisäksi käsikoneita. Aina tilaa saisi olla enemmän, sillä isojen töiden kokoaminen vie lattia-alaa.
Miten pidät huolta jaksamisestasi?
Etukenoasento rasittaa niskaa ja selkää, mutta minulla on seinän takana punttisali, ja se auttaa. Työt ovat aina vähän mielessä, mutta olen siihen tottunut, niin ettei se haittaa. Kun verstas on kodin pihapiirissä, hyvää on lyhyt työmatka.
Onko sinulla lempityyliä?
Jos ajattelee työn haastavuutta, ehkä rokokoo. Siinä on tyypillisiä kuvioita, kuten kukkia, lehtiä ja simpukoita, mutta niitä voi sommitella vapaasti esineen muodon ja koon mukaan. Suunnittelen koristeet oikeaan kokoon lyijykynällä. Myös jugendissa on koristeellisia muotoja. Teen mielelläni myös nykyaikaisia töitä. Olen esimerkiksi keksinyt veistää seinälle ripustetun kankaan näköisiä muotoja.
Miten tehdään intarsiakuvioita?
Intarsia eli puu-upotus on tavallaan palapeli puusta. Leikkaan palat pienellä veitsellä ohuesta 0,6 millin viilusta. Varsinkin jos on suippo muoto, pitää varoa viilun lohkeamista. Teen koko kuvion, teippaan sen kasaan ja sitten liimaan yhtenä pakettina pohjalevyyn. Paloja liimataan yksi kerrallaan vain kaareville pinnoille, joihin iso levy ei taivu.
Mikä on erikoisin tekemäsi työ?
Ehkä mielenkiintoisin paikka, johon olen tehnyt töitä, on Joensuun kartano. Veistin sinne puuosia sisustukseen sekä kehyksiä, ja kartanon omistaja Nalle Wahlroos pyysi käymään katsomassa taulua, jolle piti tehdä kehys. Erikoisin huonekalu on minulla kotona. Tein opiskeluaikana puoli vuotta mahalipastoa, johon tuli överisti koristeita. Otan sen mukaan katseenvangitsijaksi aina, kun käyn messuilla.
Miten puulaji vaikuttaa veistämiseen?
Helpoin on lehmus, joka on todella pehmeää. Koivukin on hyvä veistopuu: aines on kovempaa kuin lehmuksessa, mutta siinä on tasainen syylaatu toisin kuin männyssä. Koivuun on myös helpompi tehdä pieniä yksityiskohtia kuin lehmukseen, joka saattaa lohjeta. Tammi on kovaa, ja taltta ei siinä oikein luista. Koviin puihin saa kuitenkin hienon pinnan.
Mitä kaikkea voisit veistää mökille?
Erilaiset kyltit ovat tyypillisiä veistettäviä tilaustöitä, ja sellainen sopisi mökillekin. Ulkotilaan voisin tehdä myös pylväitä, jollaisia on omallakin kuistillani. Saunan sisustusta olen tehnyt esimerkiksi piiluttamalla. Mökin sisällekin voi tehdä kaikenlaista sen mukaan, millainen mökki on. Puiset esineet ja huonekalut kannattaa suojata pintakäsittelyllä. Vahattu pinta on helpompi kuin lakattu siksi, että vahasta voi korjata yhden kohdan, mutta lakkaus pitää tehdä kokonaan uudestaan.
