Kirkon keltaiseksi maalattu kellotorni sipulikupoleineen kurkistaa puiden yli. Idylli on rikkumaton Dragsfjärdin kirkonkylässä Kemiön saarella, kapealla harjulla Dragsfjärden-järven ja Norrfjärdenin merenlahden välissä. Museovirasto on määritellyt kylämiljöön erityisen arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, ja siihen helsinkiläiset Kaisa ja Anna Mattssonkin ihastuivat syksyllä 2013.

Pariskunta oli etsinyt kakkoskotia yhdessä Annan vanhempien Jaanan ja Björnin sekä tämän veljen perheen kanssa. Tilava kaksikerroksinen puutalo, entinen koulurakennus, oli omiaan kolmen sukupolven yhteiseksi lomaparatiisiksi. Dragsfjärdin seutu oli Annan vanhemmille entuudestaan tuttu. Kemiössä asui ystäviä, ja tuttavat olivat mökkeilleet Dragsfjärden-järven rannalla 1980-luvun lopulla.

Jumppasalissa raikuu iloinen nauru, kun nelivuotias Saga kiikkuu villisti renkaissa. Sagan mamma Anna antaa vauhtia pienelle hurjapäälle, ja parin hullutuksia seuraa vierestä Sagan äiti Kaisa.

Entisessä koulun jumppasalissa on seinät leveällä ja katto korkealla. Paikka on täydellinen kenelle tahansa juniorille ylimääräisen energian purkamiseen, jos ulkona sattuu olemaan huono ilma ja satamaan vettä.

– Tämä talo on rakennettu 1930-luvun lopulla viereisen vanhemman kyläkoulun jatkeeksi, ja sitä on laajennettu 1950-luvulla. Täällä ei ole ollut yhtään varsinaista luokkaa vaan talossa on ollut koulun aputiloja, kuten tämä jumppasali ja siihen kuuluvat pukuhuoneet. Talon päädyssä on entinen opettajan asunto, Anna kertoo.

Mattssoneille paikasta teki täydellisen juuri päädyn erillinen asunto, joka on nykyisin Annan vanhempien kakkosasuntona. Kaivatun yhteisöllisyyden lisäksi talossa on tarjolla myös omaa rauhaa ja yksityisyyttä.

– Onhan tämä ”mökiksi” vähän erilainen, kun neliöitä on yhteensä 300, Anna sanoo hymyillen.

Puuportaat kopisevat kodikkaasti, kun niitä pitkin kipuaa vinttikerrokseen. Harjakaton alla on Kaisan, Annan, Sagan ja Pennyn makuuhuoneet ja keittiö.

– Meillä oli aluksi käytössä 40 neliötä, mutta saimme vielä erillisen keittiön ja olohuoneen. Tilaa on nyt yhteensä 70 neliötä, Kaisa kertoo.

Yläkerroksen huoneissa on kodikas ja tiivis tunnelma. Huoneiden kuntoon saaminen on vaatinut niin tapettiharjaan kuin maalitelaankin tarttumista. Remontissa oli hyötyä Kaisan restauroijan koulutuksesta. Ammattilaiselle vaativatkin pintojen korjaustyöt ovat tuttuja.

– Suosimme kierrätystä ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Lähes kaikki kalusteet on hankittu läheisiltä kirpputoreilta, saatu sukulaisilta tai somen kautta, Kaisa kertoo.

Kakkoskodin hulppeat neliöt ovat kaupunkiasujille luksusta.

– Asumme kaupungissa 56 neliön kaksiossa. Täällä voi elää vähän isommissa neliöissä, mikä on kaikkien kannalta mukavampaa, Kaisa sanoo.

Kakkoskodista oli yllättävää apua, kun perheen kaupunkiasunto oli puoli vuotta putkiremontissa. Maaseudun rauhaan evakkoon lähtenyt perhe ei tiennyt putkien piikkaamisesta tuon taivaallista.

Kaisalla ja Annalla on yhteinen graafisen suunnittelun toimisto Mattsson & Mattsson. Yrittäjillä on vapaus valita, missä ja milloin he tekevät töitään.

– Tämä on meille ennen kaikkea levon ja rentoutumisen paikka. Emme periaatteessa halua tuoda tänne töitä. Meillä on täällä kuitenkin erillinen työhuone ihan varmuuden vuoksi. On huomattavasti helpompi tehdä täältä käsin päivän tai kahden projekti kuin lähteä sitä varten kaupunkiin, Anna kertoo.

Yrityksen projektit eivät ole kaikki Helsingissä. Lahjakkaiden suunnittelijoiden osaamista on hyödyntänyt muun muassa läheinen Söderlångvikin kartano.

Talon lisäksi myös sen ympäristö oli ostohetkellä kunnostuksen tarpeessa.

Ensimmäisenä kesänä Mattssonit raivasivat villiintyneen pihan ja kunnostivat hiekkarannan, jonka kaislat olivat vallanneet. Myös rantasauna sai uuden katon.

Talon remontissa Kaisa ja Anna antavat erityiskiitoksen Annan isälle Björnille, joka on käsistään kätevä jokapaikanhöylä ja todellinen tarmonpesä.

– Pidämme kuitenkin täällä paikkoja kunnossa yhteisvoimin, Kaisa kertoo.

Viime kesänä täyttyi yksi unelma lisää, kun Mattssonit saivat mökkisaunan ympärille valmiiksi terassin ja laiturin. Päärakennuksessa on edelleen niin sanottuja kesähuoneita, jotka ovat talvisin kylmillään ja odottavat vielä kunnostamista.

Kolmen sukupolven mökillä nautitaan rantaelämästä omalla hiekkarannalla. Jos mieli tekee vesille, rannassa on kaksi kajakkia ja soutuvene. Vanhaa kunnioittaen korjattu pieni rantasauna lämpiää kesäkuukausina monta kertaa viikossa. Talvisilla mökkireissuilla saunasta pulahdetaan virkistäytymään avantoon.

Musiikin harrastaminen yhdistää Mattssoneita. Lähes kaikki soittavat jotain instrumenttia, ja laulaa osaa jokainen. Entinen jumppasali on luonteva kokoontumispaikka yhteisille musisointihetkille, joissa viritellään usein 1970-luvun popbiisejä uuteen lentoon.