Meidän Mökki

Kolme punaista pikkumökkiä ja puolivilli puutarha – tämä on hurmaava kesäkoti nimeltä Villa Anneli!

Kolme punaista pikkumökkiä ja puolivilli puutarha – tämä on hurmaava kesäkoti nimeltä Villa Anneli!
Marita ja Margo eivät etsineet mökkiä, mutta entisen naapurin myyntitarjous oli mahdoton ohittaa. Villa Annelissa on säilynyt vanhan talon henki, koska isäntäväki kierrättää intohimoisesti ja suosii remonteissaan vanhoja rakennustapoja.
Julkaistu 13.3.2019
19 neliön hirsinen päämökki on tarinan mukaan siirretty Vaajakoskelta 1950-luvulla. Pihapiirissä on myös erillinen saunarakennus ja nukkuma-aitta. Rakennukset on käsitelty punamultamaalilla. Liinu-koira juoksee aina veteen ensimmäisten joukossa.

Värikkäät, mäntysuovalta tuoksuvat räsymatot heiluvat tuulessa ja näkyvät kauas. Ne johdattelevat kolmen punavalkoisen rakennuksen pihaan Laukaan Leppävedellä.

– Villa Anneli on ristitty aiemman omistajan vaimon mukaan. Mielestämme tämä mummolahenkinen paikka on nimensä näköinen, tilan nykyinen emäntä Marita Saxberg sanoo.

Vielä muutama vuosi sitten Marita ja hänen miehensä Margo eivät olisi uskoneet päätyvänsä mökkeilemään lapsineen entisen kotitalonsa naapuriin. Eräänä päivänä mökin entinen omistaja otti kuitenkin yhteyttä ja sanoi myyvänsä lomapaikan heille – mieluummin tutuille kuin vieraille.

– Emme etsineet mökkiä, mutta tarjous oli mahdotonta ohittaa. Paikka ihastutti meitä alusta asti, ja nyt sillä on uusi aika meidän kanssamme, Marita lupaa.

Maritan ystävän Hannelen idea oli vuorata kakkujen koristeluun käytettävien kukkien varret foliolla ennen kakkuun upottamista.

Kauppojen jälkeen vuonna 2014 muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa sisällä. 80-lukulainen keittiö kannettiin ulos ja korvattiin Maritan nettikirpputorilöydöillä.

Saxbergit maalasivat sisäkatot valkoisella maalilla kahdesti. Seiniin Marita halusi jättää näkyviin aidon puupinnan.

– Meillä oli tarkoituksena tehdä kevyt remontti ja säästää kaikki mahdollinen. Yhtään uutta tavaraa ei tänne ostettu, vaan kaikki ovat kierrätyshuonekaluja, Marita kertoo.

Pieni makuusoppi on erotettu muusta tilasta keveällä verholla.
Maritan mummolasta kotoisin oleva ovi päätyi sängynpäädyksi makuusoppeen. Sitä ei ole käsitelty ollenkaan.
Kattoon ripustettu verho ei peitä kaunista näkymää järvelle.

19 neliön mökin pientä makuutilaa erottaa muista tiloista vain kevyt kattoon ripustettu verho, joka ei peitä järvinäkymää. Sängynpääty on tehty vanhasta ovesta. Ajan patina tuo särmää.

– Pidän siitä, että kaikella on tarina. En voisi kuvitella sisustavani huonekaluliikkeestä haetulla varustuksella, sillä se ei ole meidän juttumme, Marita kertoo.

He käsittelivät pihasaunan tummanpuhuvalla saunasuojalla ja uusivat lauteet. Vanhan, toimivan kiukaan pari jätti paikoilleen. Marita käsitteli piha-aitan sisältä valkoiseksi. Lapset ja vieraat nukkuvat siellä.

– Aitan valkoisissa pitsilakanoissa on kummallista vetovoimaa. Karvakuonomme Sylvi nukkuu siellä usein päiväunet, Marita naurahtaa.

Kierrätysmateriaaleista tehty keittiö maksoi noin kaksisataa euroa.
Punavalkoiset astiat on helppo napata aamiaispöytään avohyllystä.

Näkymä järvelle on esteetön. Aamu pienessä keittiössä käynnistyy mutteripannukahvin voimalla. Terassilta pääsee kuivin jaloin aamuaurinkoon laiturille. Katettuja alueita ympäröi puolivilli puutarha. Ne on aikoinaan istuttanut samainen Anneli, jonka mukaan paikka on nimetty.

– Rentoudumme täällä. En siis kanna murhetta kitkemisestä, joten puutarha saa pysyä boheemina, Marita sanoo.

Mökki on maalattava ja laituri uusittava jossain vaiheessa. Kiirettä ei ole. Kun pari aikanaan ryhtyy toimeen, he käyttävät hengittäviä materiaaleja ja kunnioittavat vanhaa rakennusperinnettä.

– Margo tietää tarkalleen, millä aineilla hän käsittelee vanhoja pintoja uudelleen. Perinnerakentamisen henkeen kuuluu, että rakennusten alkuperäinen luonne säilyy ja tulee jopa vahvemmin esille, Marita selittää.

Marita on käsitellyt aitan valkoiseksi. Lapset ja vieraat nukkuvat siellä.
Päämökin lautaverhoilun alla on tukeva hirsirunko.

Marita on polkenut tänään pyörällä kuudentoista kilometrin mökkimatkan, mikä on juuri sopiva lenkki. Sen jälkeen on hyvä lämmittää sauna ja pulahtaa Leppäveteen. Lopuksi voi ihailla auringonlaskua laiturilta.

– Kutsuin heti itseni kylään, kun kuulin, millaista Villa Annelissa on kauniina kesäpäivänä. Terassi on paras paikka ihastella maisemaa, Maritan ystävä Hannele Aapakari-Keinonen huokaisee.

Liinu nukkuu koiranunta ja on aina valmis liittymään mihin tahansa leikkiin.
Marita kantaa kylpyveden järvestä ja juomaveden naapurin lähteestä. Apuna hääräävät Liinu ja Sylvi.
Terassi saa piha-aitasta suojaa ja on täydellinen paikka kahvihetkiin.
Kommentoi »