Viilennyksen ensimmäinen vaihe on turhan lisälämmön ehkäiseminen. Kaikki lämpöä tuottavat laitteet kuten kodin elektroniikka kytketään pois päältä silloin kun niitä ei käytetä. Myös termostaattiohjattu lattialämmitys voi olla päällä ihan huomaamatta. Märkätiloissa lattialämmitys auttaa tilojen kuivattamisessa, joten siellä on hyvä pitää kesälläkin hieman lämpöä päällä. Pesuhuoneessa ja saunassa on lähes poikkeuksetta oma lämmityspiiri, jota voi säätää erikseen.

Seuraavaksi koetetaan estää pahimman paahteen pääsy sisätiloihin eli pannaan kiinni verhot ja kaihtimet erityisesti talon aurinkoisella sivustalla. Ikkunalasien välissä olevat kaihtimet blokkaavat kyllä valon, mutta lämmön suhteen niiden vaikutus on vaatimaton. Tehokkaimmat kaihtimet ovat ikkunoiden ulkopuolella: alas laskettavat markiisit. Ne eivät päästä uv-säteilyä edes ikkunalle asti. Markiisit on helppo asentaa myös jälkikäteen, ja niitä saa kohtuuhintaan myös moottoroituna, jolloin lämmöntorjunta hoituu kaukosäätimen painalluksella.

Selektiivilasin – tai lämpölasin tai eristyslasin – sisäpinnalle on levitetty ohut metallioksidikerros, joka päästää läpi näkyvän valon, mutta heijastaa lämpösäteilyä. Ja mikä parasta, tuo selektiivisyys toimii kumpaankin suuntaan. Kesällä pinnoite heijastaa takaisin ulkoa tulevan auringon lämmön, ja talvella se pysäyttää lämmön siirtymisen ikkunan läpi ulos. Usein lasi on kolmekerroksinen, jolloin ulommaisten lasien sisäpuolet on pinnoitettu ja keskellä on tavallinen ikkuna­lasi. Tiivis lasipakka on vielä täytetty eristävällä argonkaasulla. Selektiivilasien asentaminen on järkevää, varsinkin uudiskohteissa tai kun ikkunoita ollaan muutenkin vaihtamassa. Selektiivilasi heikentää 4G- ja 5G-signaalien kuuluvutta sisätiloissa. Ikkuna­tehtaat ovat kuitenkin kehittäneet ”antenni­laseja”, jotka heijastavat lämpösäteilyä, mutta suorastaan vahvistavat mobiili­signaaleja.

Vihdoin päästään aktiiviseen viilentämiseen, ja siinä hommassa ilmalämpöpumppu on päällikkö. Ilmalämpöpumppu kehitettiin alun perin juuri ilmastointilaitteeksi. Jossakin vaiheessa hoksattiin, että kun prosessin kääntää toisinpäin, pumppu puskeekin lämpöä. Useimmat nykyisin myytävät ilmalämpöpumput toimivat sekä lämmittäjinä että viilentäjinä aina tarpeen mukaan, mutta markkinoilta löytyy myös sisä- ja ulko­yksiköllä varustettuja, pelkästään jäähdyttämiseen suunniteltuja laitteita. Pumpulla kannattaa alentaa kuuman asunnon lämpötilaa vain muutamalla asteella. Se riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, sillä pumppu poistaa sisäilmasta myös kosteutta. Lämmin ilma pystyy sitomaan kosteutta huomattavan paljon, ja helteellä juuri ilmankosteus tekee olosta tukalan.

Myös maalämpöpumppua voidaan käyttää viilennykseen. Se tarvitsee kuitenkin useimmiten avukseen joko puhallinkonvektorin tai viilennyspatterilla varustetun ilmanvaihto­koneen. Kun viilennettyä ilmaa puhalletaan ilmanvaihtokanaviin, on tärkeä muistaa, että kanavat pitää eristää kondenssiveden tiivistymisen ehkäisemiseksi. Myös maalämmöllä toimivan vesikiertoisen lattia­lämmityksen voi kääntää tuottamaan viilennystä, jos lattialämmitysputket on valettu betoniin eikä kondensoitumista siten pääse tapahtumaan. Maakylmä kerätään samasta energiakaivosta kuin talvinen maalämpö. Käänteisesti toimiva pumppu syöttää sisätiloista kerättyä lämpöä energiakaivoon, mistä se on otettavissa käyttöön lämmityskaudella. Ei sitä valtavia määriä kerry, mutta jokainen kWh on kotiinpäin. Maakylmän käyttö on kustannustehokkain tapa viilentää.

Monissa järjestelmissä ilmanvaihtokone korvataan poisto­ilma­lämpö­pumpulla. Joissakin poistoilmapumpuissa lämmön talteenotto voidaan kääntää poistoilmasta tuloilmaan, jolloin ulkoa tuotavan ilman lämpöenergia siirretään poistoilmaan ja samalla poistetaan tuloilmasta kosteutta. Toinen poistoilmapumpun viilentävä ominaisuus on niin sanottu bypass-­toiminto. Jos ulkoilma on viileämpää kuin sisäilma, se puhalletaan suodattimien läpi suoraan asuntoon.

Ilmalämpöpumpun asentaminen on yksinkertainen toimenpide, mutta viilentävä maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppu edellyttää ammattilaisen suunnittelua, erityisesti saneerauskohteissa. Millainen ilman­vaihto­kone, millaiset kanavat, onko kondenssieristykset tehty tai tehtävissä. Jos koneellisen ilmanvaihdon kanavat ovat tiukasti rakenteiden sisällä eikä niiden piikkaaminen esiin ole järkevää, voidaan hankkia ilmanvaihtokone, jonka viilennyspatterissa on kastepisteohjaus. Ohjaus­auto­ma­tiikka ei anna tuloilman lämpötilan laskea alle kastepisteen. Laite laskee hetkellisen kastepisteen eli lämpö­tilan ja suhteellisen kosteuden yhdistelmän, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi. Tällainen rajoitinautomaatti saattaa vähentää viilennystehoa jonkin verran.

Lämpöpumpun hankkimista suunnitteleville lämmityksen energiatehokkuuskerroin COP ja sen kausipainotettu vastine SCOP ovat tuttuja. Kaikkien ilma­lämpö­pump­pujen energiamerkissä on myös maininta pumpun viilennys­hyötysuhteesta, yleisesti EER (Energy Efficiency Ratio) ja kausipainotteisesti SEER (Seasonal EER). Luku kertoo, kuinka monta yksikköä viilennysenergiaa syntyy yhtä laitteen käyttämää sähköenergiayksikköä kohti. Parhaaseen A+++ -luokkaan pääsee kertoimella 8,5.

Myös siirrettävä ilmastointilaite on ilmalämpöpumppu, mutta teholtaan pienempi eikä toimi yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin varsinainen ilmalämpöpumppu. Ilmastointilaitteessa on tavallaan sisä- ja ulkoyksikkö samassa laitteessa. Ilmastointilaite ottaa huoneilmasta lämpöä ja puhaltaa sen poistoputkea pitkin ulko­ilmaan. Laite toimii vain yhteen suuntaan, sitä ei voi käyttää lämmitykseen.

Aina tukalan helle­jakson alkaessa kodin­kone­liik­keiden tuuletinvarastot myydään loppuun. Tuuletin ei varsinaisesti viilennä, se vain panee ilman liikkeelle, ja sitä kautta ilma tuntuu miellyttävämmältä iholla. Hieman aitoa viilennystä voi tulla, jos tuuletin laitetaan avoimen ikkunan viereen. Ja sitäkin vain silloin, kun ulkoilma on viileämpää kuin sisäilma. Sellaisiakin viri­telmiä on nähty, että tuulettimen eteen pannaan vadillinen jäävettä. Hieman lisähelpotusta sekin varmaan tuo.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa hormin yläpäähän asennettava huippuimuri imaisee kyllä lämmintä ilmaa sisätiloista ja puhaltaa sitä taivaalle. Mutta jos korvaus­ilma­venttiileistä tulee lisää hellettä sisään, kokonaisvaikutus on aika lailla mitätön. Myös tuulella toimivia huippuimureita asennetaan paljon, mutta niistä on helteellä vielä vähemmän apua kuin sähkökäyttöisistä. Usein helteellä puuttuu juuri se tuuli. Paino­voimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroihin, ja jos helle­lukemia on sekä sisällä että ulkona, ilma ei lähde liikkeelle.