Meidän Talo

Koska viimeksi putsasit liesituulettimen, onko saunasi täynnä tavaraa? Nämä 10 asiaa kannattaa ottaa huomioon kodin sähkölaitteiden turvallisessa käytössä

Koska viimeksi putsasit liesituulettimen, onko saunasi täynnä tavaraa? Nämä 10 asiaa kannattaa ottaa huomioon kodin sähkölaitteiden turvallisessa käytössä
Sähkökäyttöiset kodinkoneet ovat nykyään turvallisia, mutta omalla toiminnalla voi saada harmia aikaan. Nämä seikat kannattaa huomioida, jotta vahinkoa ei pääse käymään.
Julkaistu: 15.9.2022

1. Vaarallinen liesi

Yleisin vakavan vaaran aiheuttava laite kotona on liesi. Liedet sinänsä ovat toinen toistaan turvallisempia, mutta huolimattomasti käytettyinä ne voivat saada aikaan isoja vahinkoja. Myös virheellinen asennus tai huollon laiminlyönti voi aiheuttaa vaaratilanteen, mutta ylivoimaisesti suurin osa vahingoista on käyttäjien aiheuttamia. Liesi unohtuu päälle, ja lieden lähelle on jätetty esimerkiksi muovikulho tai paistinlasta, joka syttyy palamaan. Siitä palo leviää lieden vieressä tai yläpuolella oleviin rakenteisiin. Induktioliedet ovat turvallisimpia. Ne eivät kuumene, jollei levyllä ole sopivaa pannua tai kattilaa.

2. Turvallinen liesi

Hajamielisten kokkaajien lisäksi liesivahinkoja sattuu lapsille, muistisairaille – ja jopa lemmikeille. Varmimman mielenrauhan saa hankkimalla asennettuna noin 400 euroa maksavan liesiturvalaitteen. Lieden yläpuolelle asennetaan anturi/hälytin, ja syöttöjohtoon kytketään ohjainyksikkö. Anturi tarkkailee lämpötilaa, ohjainyksikkö vahtii lieden virrankulutusta. Kun tietyt raja-arvot ylittyvät, hälytin rääkäisee varoituksen. Jos siihen ei reagoida, ohjainyksikkö katkaisee liedestä sähköt. Pelkkää anturiyksikköä voi joissakin tapauksissa käyttää itse asennettavana hälyttimenä.

Lieden eteen asennettava liesisuoja estää lasta koskemasta kuumiin levyihin, vääntelemästä lieden nappuloita tai avaamasta uuninluukkua. Rosterihäkki ei ole kaunis, mutta se on tehokas ja edullinen, noin 40 euroa. Joissakin liesissä on varusteena sähköinen turvalukitus. Kun se aktivoidaan, keittotasoa tai uunia ei voi kytkeä päälle.

Oletettavasti induktioliesien ja led-valaisinten yleistyminen on vaikuttanut sähköturvallisuuden parantumiseen.

3. Ei pyykkiä saunaan

Sähkökiuas ei ole aivan syttymistilaston kärkipäässä, mutta kun puupaneloitu sauna syttyy, tilanne äityy nopeasti todella vaaralliseksi. Kiuaspalon yleisin syy on pyykin kuivattaminen kiukaan päällä. Seuraavana on saunan käyttäminen varastona. Perusohjeen pitäisi olla selvä jokaiselle saunanhaltijalle: saunassa ei säilytetä mitään, ei edes vihtoja tai laudeliinoja. Jos tila on niin tiukalla, että saunaan pitää tunkea tavaroita, kiukaan sulakkeet pitää ottaa pois. Muista myös, että kiukaan etäkäynnistys on aina riski. ”Ei siellä pitäisi mitään olla”. Ei varmaankaan. Käy tarkastamassa sauna ennen kuin kytket kiukaan päälle.

4. Pieni tilastotauko

Pelastuslaitoksilla oli vuonna 2020 yhteensä noin 2 200 sellaista palohälytystä, jossa palon syttymissyyksi kirjattiin sähkö. Allaolevassa listassa on esitelty sytyttäjien kymmenen kärki:

  1. Liesi: 834
  2. Valaisin: 189
  3. Muut koneet ja laitteet: 187
  4. Sähkökiuas: 109
  5. Sähkökaapeli: 93
  6. Sähkökeskus: 83
  7. Muut sähköverkon osat: 75
  8. Astianpesukone: 54
  9. Pesukone: 50
  10. Pienelektroniikan akku tai laturi: 48

Luvut ovat onneksi pienenemään päin. Syytä sähköturvallisuuden parantumiseen ei ole tarkemmin tutkittu, mutta oletettavasti induktioliesien ja led-valaisinten yleistyminen on vaikuttanut asiaan. Televisiopalot poistuivat tilastoista kokonaan, kun kuvaputket vaihtuivat nestekidenäyttöihin.

5. Hyvä paha pistotulppa

Sähkölaitteet on jaettu neljään ryhmään sen mukaan, miten käyttäjä on suojattu laitteen vikaantumisen aiheuttamalta vaaralta.

0-luokan pistotulpalla varustetun laitteen kuori voi tulla jännitteiseksi ilman että sitä voi havaita. Tämä on se vanhanmallinen, pyöreä pistoke. 0-luokan pistokkeita tai rasioita ei enää asenneta.

Suojaeristetty pistotulppa, se litteä, on merkki siitä, että siihen kytketty laite on suojattu vikasähköltä. Laitteen kuori on esimerkiksi muovia tai korkeajännitteiset osat laitteen sisällä on muulla tavoin eristetty kuoresta.

Suojamaadoitetussa pistotulpassa on metalliset suojaliuskat, jotka on yhdistetty johtimella sähkölaitteen metalliosiin. Laitteen rikkoutuessa ja metalliosien tullessa jännitteisiksi, sähkövirta kulkeutuu suojaliuskoja pitkin pistorasiaan. Sulake kärähtää ja sähköntulo katkeaa.

Suojajännitteeksi kutsutaan jännitettä, joka ei ole käyttäjälle vaarallinen. Pistorasiasta tuleva 230 voltin vaihtosähkö muunnetaan erillisellä suojamuuntajalla esimerkiksi 12 voltin tasasähköksi, joka on sopiva käyttövoima elektronisten laitteiden herkille puolijohteille.

6. Vesi ja sähkö eivät sovi yhteen

Kylpyammeessa lojuessa ei todellakaan kannata kuivatella hiuksia hiustenkuivaajalla. Verkkosähköllä toimivat laitteet on sijoitettava niin, etteivät ne vahingossakaan voi pudota veteen. Sähkölaitteiden vedenkestävyys ilmoitetaan kansainvälisellä kotelointiluokituksella, jota kuvaa kaksinumeroinen IP-koodi. Ensimmäinen numero kertoo, miten hyvin vieraiden esineiden kuten pölyn tunkeutuminen on estetty. Toinen numero ilmoittaa laitteen kosteussuojauksen tason. Esimerkiksi koodi IP54 kertoo, että laite on pöly- ja roiskevesisuojattu.

7. Kiina-ilmiö

Kiinalaiset verkkokaupat myyvät nykyään myös laadukkaalta vaikuttavia kodinkoneita, joiden hinta on selvästi halvempi kuin kotimaisissa kivijalkakaupoissa. Mutta vastuukysymykset ovat hämäriä. Yleensä maahantuoja vastaa siitä, että tuote on turvallinen ja toimiva niillä markkinoilla, joille se on tarkoitettu. Yhtenä varmistuksena on EU:n alueella myytävissä tuotteissa pakollinen CE-merkki, jolla valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa, että tuote täyttää sille EU:ssa asetetut vaatimukset. Mutta kun maahantuojana on yksittäinen kuluttaja, hän kantaa myös maahantuojalle kuuluvan vastuun. Useimmat Kiinasta suoraan tilatut laitteet ovat yhtä laadukkaita kuin kotimaassa myytävät, mutta mitään takuuta tästä ei ole. Tai käytännössä mitään takuuta muutenkaan.

Varmista, että nettikaupasta ostamallasi kodinkoneella on CE-merkki.

8. Mikä virtasuoja?

Uusissa asennuksissa kaikki pistorasiat on suojattava vikavirtasuojakytkimellä. Erityisen tärkeää se on märkä- ja ulkotiloissa. Saneerauskohteissa vanhan pistorasian saa vaihtaa uuteen ilman kytkintä.

Henkilösuojaukseen tarkoitettu vikavirtasuojakytkin laukeaa ennen kuin vikavirta ylittää 30 mA. Kytkin katkaisee virran 300 millisekunnin kuluessa. Sähkö voi siis räpsähtää sormille, mutta katkeaa ennen hengenvaarallisten vaurioiden syntymistä. Ylijännitesuoja on sitten eri asia. Sillä suojataan herkkiä elektronisia laitteita äkillisiltä jännitepiikeiltä kuten salamaniskuilta. Paras suoja saadaan, kun sähköasentaja kytkee ylijännitesuojan talon ryhmäkeskukseen.

Yksittäisiä laitteita voi suojata myös erityisillä pistorasiakohtaisilla ylijännitesuojilla.

9. Ehkäise rasvapalo

Liesituuletin kerää ruoanlaitossa nousevasta kärystä rasvaa, johon ajan mittaan tarttuu pölyä ja likaa. Hoitamattomana tästä syntyy melkoinen bakteeripesäke ja tulipaloriski. Liesituulettimen rasvasuodatin on puhdistettava säännöllisesti ja tarvittaessa vaihdettava uuteen.

Liesituulettimia on sekä hormiin liitettäviä että aktiivihiilisuodattimen kautta huoneilmaan palauttavia malleja. Aktiivihiilisuodatin on vaihdettava noin 200 käyttötunnin välein eli 1–4 kertaa vuodessa. Jos käryt puhalletaan hormin kautta taivaalle, hormi on tarkastettava säännöllisesti. Puhdistus on syytä jättää ammattilaisen hoidettavaksi. Jos talossa on puukiuas tai takka, tuulettimen hormi kannattaa tarkastaa aina, kun tulisijojen hormit nuohotaan – nuohousasetuksen mukaan kerran vuodessa.

10. Varmista myös jääkaappi

Kylmälaitteet sytyttävät tulipaloja todella harvoin, vaikka ne ovat lähes jatkuvasti päällä. Jääkaappien ja pakastimien elektroniikka sekä mekaaniset osat kuten kompressori osataan nykyään tehdä hyvin vikasietoisiksi. Tosin jos sähköpalo syttyy kylmälaitteessa, se voi levitä todella nopeasti, sillä hyvään energialuokkaan pääsy edellyttää paksuja eristeitä – jotka ovat palavaa materiaalia. Hyvä varotoimenpide on kylmälaitteeseen mahdollisesti kertyvän jään sulattaminen ja laitteen taustan imuroiminen pari kertaa vuodessa.

Asiantuntijana ylitarkastaja Sami Karisola, Tukes.

Kommentoi »