Tuntuuko huoneilma tunkkaiselta? Nämä asiat ilmanvaihdosta jokaisen olisi hyvä tietää

1. Näin toimii painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroihin sekä vielä merkittävämmin tuulen aiheuttamaan paineeseen. Oikein suunnitellussa järjestelmässä jokainen poistoventtiili on yhdistetty omaan, vesikaton yläpuolelle ulottuvaan hormiinsa. Vetoa tehostavan hormivaikutuksen synnyttämiseksi poistoventtiilin ja hormin yläpään välillä pitäisi olla korkeuseroa vähintään 4,5 metriä.

On selvä, että esimerkiksi 60- ja 70-luvulla suosittu yksikerroksinen tasakattotalo ei ole omiaan painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Usein ilmanvaihto hoidetaankin avaamalla muutama ikkuna, kun sisäilma alkaa tuntua tunkkaiselta. Ristivedoksi sitä kutsutaan. Säännöllisesti käytetty tulisija tarjoaa erinomaisen reitin poistoilmalle myös vähän matalammassa talossa.

2. Miten poistoventtiilit kannattaa sijoittaa?

Hyvin suunniteltu painovoimainen ilmanvaihto siirtää ilmaa ”puhtaista” tiloista ”likaisiin” ja sitä kautta ulkoilmaan.

Poistoilmaventtiilit sijoitetaan keittiöön, pesuhuoneeseen, vaatehuoneeseen ja vessaan, korvausilmaventtiilit puolestaan olo- ja makuuhuoneisiin. Pääsääntö on, että sisäilma vaihtuu kokonaan kahden tunnin välein ja että se pääsee liikkumaan huoneiden välillä.

Jos talossa on patterilämmitys, korvausilmaventtiilit on hyvä asentaa katonrajaan pattereiden yläpuolelle, jolloin ylös nouseva lämmin ilma sekoittuu kylmään tuloilmaan ja vähentää vedon tunnetta.

Kun pakkanen kiristyy tai tuuli voimistuu, ilma lähtee kiertämään nopeammin. Silloin pitää ruuvata venttiileitä pienemmälle. Painovoimainen ilmanvaihto vaatii viitseliäisyyttä ja harrastuneisuutta.

3. Millainen korvausilmaventtiili kannattaa valita?

Kiertämällä säädettävä lautasventtiili on yleisin korvausilmaratkaisu painovoimaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä. Joissakin malleissa on vahatermostaatti, joka säätää venttiiliä automaattisesti lämpötilan mukaan. Ikkunan yläosaan asennettava karmiventtiili on myös hyvin yleinen korvausilman tuoja.

Hieman harvinaisempia ratkaisuja ovat tuloilmaikkuna, joka antaa ilman lämmetä ikkunalasien välissä ennen sisääntuloa, sekä korvausilmaventtiilin ja lämmityspatterin yhdistelmä, ulko- ilmaradiaattori.

Korvausilmaventtiilin valinnassa pitää huomioida käytössä oleva ilmanvaihtojärjestelmä ja sen mukanaan tuomat rajoitteet.

4. Terveellinen sisäilma pienellä alipaineella

Terveellisen sisäilman aikaansaamiseksi asunnossa on hyvä olla pieni alipaine. Jos alipainetta on liikaa, järjestelmä imee korvausilmaa talon rakenteiden epätiiveyksistä. Rakenteiden sisältä voi tulla mikrobeja ja pienhiukkasia sisäilmaan.

Jos ilmanvaihto on ylipaineinen, kostea sisäilma alkaa puskea ulospäin rakenteiden läpi. Tämä voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin, erityisesti talvella.

Puhtaasti painovoimainen ilmanvaihto luo luonnostaan hyvin pienen alipaineen. Niin pienen, että esimerkiksi korvausilmaventtiileihin ei pidä laittaa minkäänlaisia ilman virtausta heikentäviä suodattimia.

5. Puhallin pesutiloihin

Joskus rakennuksessa on muuten painovoimainen ilmanvaihto, mutta pesutiloihin on laitettu puhallin, jolla saadaan tehostettua kosteuden poistoa. Jo tämä voi sekoittaa painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan. Myös hormiin puhaltavan liesituulettimen aiheuttama alipaine voi olla niin suuri, että se vetää ilmaa sisään poistohormeista eli saa järjestelmän toimimaan väärään suuntaan. Painovoimaisen ilmanvaihdon yhteyteen suositellaankin aktiivihiilisuodattimen läpi takaisin huoneilmaan puhaltavaa liesituuletinta.

6. Hormi-imuri ilmanvaihdon parantamiseksi

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseksi on kehitetty erilaisia apulaitteita. Suomalainen keksijä Sigurd Savonius kehitti jo 1920-luvulla Savonius-roottorin nimellä markkinoidun kaksilapaisen tuuliturbiinin, joka asennettiin katolle poistohormin päälle tehostamaan vetoa.

Samalla periaatteella toimii nykyisin varsin suosittu kurpitsan muotoinen hormi-imuri/vedonparantaja. Erityisen tehokkaita apulaitteita ovat huonekohtaiset ilmanvaihtokoneet, jotka lämmittävät tuloilmaa poistamansa ilman lämmöllä. Ne eivät vaikuta sisäilman paineistukseen.

7. Välivaihe: koneellinen ilmanpoisto

Painovoimainen ilmanvaihto toimii huonosti kesällä, kun ulko- ja sisäilman pienet lämpötilaerot eivät saa hormivaikutusta käyntiin. Ratkaisuksi kehitettiin koneellinen poisto. Sähkövirran pyörittämä roottori imee ilmaa hormeista joka säällä. Hormivaikutuksesta ei tarvitse välittää.

Usein koneellinen poisto aiheuttaa asuntoon liian suuren alipaineen, erityisesti, jos korvausilmaventtiilit on mitoitettu väärin tai niitä ei ole ollenkaan. Tehokas poisto vaatii paljon korvausilmaa, ja talvella tämä tietää suuria lämmityskustannuksia.

Moneen nykyaikaiseen poistoilmakoneeseen voidaan liittää lämmön talteenottotoiminto, joka parantaa laitteen energiatehokkuutta merkittävästi.

8. Koneella sisään ja ulos

Lähes kaikkiin uusiin pientaloihin asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto varustettuna lämmön talteenotolla. Sen avulla saadaan huoneisiin suodatettua ja lämmitettyä ilmaa, jolloin myös vedon tunne vähenee.

Koneellisessa järjestelmässä on mahdollista käyttää tuloilman esilämmittämiseen muitakin lämmönlähteitä kuin sähköä, vaikkapa maalämpöä.

Korjausrakentamisessa täysin koneellisen ilmanvaihdon asentaminen on melko kallista. Täytyy lisäksi ottaa huomioon, että koneellisen ilmanvaihdon oikea toiminta edellyttää tiivistä rakennusta, jotta kaikki korvausilma tulee suunnitellusti ilmanvaihtokoneesta eikä rakennuksen nurkista.

9. Ilmanvaihdon säätäminen – älä räplää itse

Tiiviin uudisrakennuksen ilmanvaihdon säätäminen on olennaisen tärkeää, jotta järjestelmä toimii hyvin. Asiantuntijamme Pentti Kuurola kertoo nähneensä tapauksia, joissa alipaine on niin kova, että talon ulko-ovea ei saa auki, kun liesituuletin on päällä. Tuollaiseen tilanteeseen voidaan joutua helposti, koska järjestelmät on tehty kenties turhankin helppokäyttöisiksi. Uusi talonomistaja saa wifi-tablettiinsa lämmityksen ja ilmanvaihdon säätöohjelmiston, jonka graafinen käyttöliittymä näyttää helpolta ja hauskalta. Siinä on kuitenkin monia säätömahdollisuuksia, joihin ei missään nimessä pidä kajota sen jälkeen, kun ammattilainen on saanut ilmamäärät ja paineistukset tarkasti kohdalleen.

10. Ali- vai ylipainetta asunnossa?

Jos ulko-ovea avatessa sisään virtaa äkillisesti paljon ilmaa, paine-eroa ulko- ja sisäilman välillä on liikaa. Alipainetta siis. Jos taas oleskelutilojen ikkunoiden sisimmät lasit huurtuvat, kosteaa sisäilmaa pusketaan talon rakenteisiin. Ylipainetta.

Jos talossa on koneellinen tulo ja poisto, eikä esimerkiksi kylpyhuone kuivu tehokkaasti suihkun jälkeen ja peilit pysyvät pitkään huurussa, ilma vaihtuu liian hitaasti.

Jos ilma tuntuu tunkkaiselta, kun tulee ulkoa sisälle, ilmanvaihdossa on vikaa. Tosin ihmiset tottuvat helposti oman kodin tuoksuihin eivätkä osaa välttämättä tunnistaa haitallista tunkkaisuutta.

Muista puhdistaa ja vaihtaa ilmanvaihtolaitteiston suodattimet säännöllisesti, äläkä koskaan mene tukkimaan korvausilmaventtiileitä.

Asiantuntija: Pentti Kuurola, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto ja johtava asiantuntija, Granlund Oy