Kirsti Ilvessalo suunnitteli satoja moderneja ryijymalleja – tunnetuimpia töitä on punaisina hehkuvat Palokärki ja Metsässä palaa

Kirsti Ilvessalo (1920–2019) erikoistui ryijyihin, ja hänen tuotantoonsa kuuluu vähintään 300 erilaista mallia.

Helsinkiläissyntyinen Ilvessalo opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa tekstiilitaidetta ja valmistui vuonna 1944. Hän toimi Kotilieden Aitan taiteilijana vuosina 1944–45, Textilateljer Liciumissa Tukholmassa 1946–47 ja vuodet 1947–52 Suomen käsityön ystävien korkeasta laadusta tunnetun kutomon johtajana. Lisäksi hän opetti tulevia tekstiilitaiteilijoita entisessä opin­ahjossaan 60-luvun alkuun. Myöhemmin Kirsti Ilvessalo piti omaa kutomoa.

Ryijyjen lisäksi tuotantoon kuuluu sisustuskankaita sekä koruja, joista tunnetuimpia on Kalevala Korun suunnittelu­kilpailussa 1947 lunastettu Nukkekääty.

Ilvessalo toimi kaiken muun ohella tekstiiliasiantuntijana Alvar Aallon suunnittelutoimistossa yli 20 vuotta. Tämän vaiheen töihin kuuluvat niin Jyväskylän yliopiston päärakennuksen, Finlandia-talon kuin Kansaneläkelaitoksen tekstiilisuunnitelmat.

Kirsti Ilvessalon leiskuvassa Palokärki-ryijyssä (1954) kansanomaisen ryijyn kuva-aiheita on tulkittu ennakkoluulottomasti.

Tyylin kulmakivet

Kirsti Ilvessalo edisti osaltaan modernin taideryijyn esiinmarssia, mutta ryijy ei ollut hänelle taulu vaan lähinnä ornamentaalinen tekstiili, joka mieluiten kuului seinän sijasta matoksi lattialle. Hänellä oli erityinen kyky tuoda ryijyn kaksiulotteiseen pintaan valo- ja varjovaikutelmia sekä ammentaa kansanryijyjen geometriikasta. Auringonhehkuinen Palokärki sai Milanon X triennaalissa Grand Prix -palkinnon 1954, ja seuraavana vuonna se ostettiin Lontoon Victoria & Albert -museon kokoelmiin.

Halutuimmat

Metsässä palaa on yleisimpiä Kirsti Ilvessalon ryijyjä. Suomen Käsityön Ystävien kutomana se on todellinen aarre, mutta maailmalla liikkuu myös huonosti tehtyjä versioita ja jopa kopioita.

Metsässä palaa on suunniteltu vuonna 1955 Suomen Käsityön Ystäville. Mieleenpainuvan voimakasilmeinen ryijymalli ei ole samaan tapaan symmetrinen kuin useimmat muut Ilvessalon ryijyt. Siitä on tullut vuosikymmenten kuluessa yksi suunnittelijansa suosituimmista ja kopioiduimmista malleista.

Kirsti Ilvessalon muuta tuotantoa

Leikkisästi nimetyssä Harle­kiini-ryijyssä (1948) Kirsti Ilvessalo on varioinut klassista vinoruuturyijyä. Yksilö on kudottu Suomen Käsityön Ystävissä.

Herkkäsävyinen Sananjalkametsä vuodelta 1955 on poikkeus Kirsti Ilvessalon intensiivisten ryijymallien joukossa.

Vuonna 1956 suunnitellun Aurinkokello-ryijyn sommittelu on Kirsti Ilvessalolle ominaisesti tasapainoista ja selkeää.

Kirsti Ilvessalon Nukkekääty lunastettiin Kalevala Korun kilpailussa 1947. Tämä yksilö on kullattua pronssia.

Kirsti Ilvessalon Siili-rintaneula on myös Kalevala Korun tuotantoa. Sen materiaali on sterlinghopeaa.