Kirsi remontoi eron jälkeen talonsa juuri mieleisekseen – ”On upeaa nähdä oman käden jälki ja kysyä, että minäkö tuon todella tein”

Kirsi Välimaa ihastui Kannustalon Rauhala-malliin jo kauan ennen rakentamispäätöstä reilu 20 vuotta sitten ja sai silloisen aviomiehensä innostumaan hankkeeseen. Yhä mansardikattoinen rouva jaksaa valloittaa, vaikka nykyään talossa asuu Kirsi kahdestaan tyttärensä Oonan kanssa.

Olohuoneen wieniläiskeinutuoli on Kirsin edesmenneen mummin vanha. Se haettiin kotiin Kajaanista saakka. Selkänojan kangasverhoilun alta paljastui aarre, alkuperäinen hyväkuntoinen rottinki. Takkatulen loimuttelua ei kyllästy katselemaan.

Chippendale-nojatuoli olohuoneeseen löytyi Kirsin siskon välityksellä Torin annetaan-osastolta. Se haettiin vanhasta kansakoulusta Mäntsälästä. Suuri sohva on Askosta. Sen parhaasta paikasta kilpaillaan talvi-iltoina. Rottinkipöydällä on jo kolmas sävy yllään, se maalataan uudelleen kerran vuodessa spraymaalilla

Olohuoneeseen mahtuu musta Singer, joka on Kirsin vaarin tädin vanha. Kone on kotoisin vuodelta 1910. Kannen viilu oli kadonnut ja kone kaipasi kunnostusta. Se maalattiin kauttaaltaan mustaksi. Tapetti on William Morrisin Honeysuckle & Tulip. Sen sävyt toistuvat koko alakerrassa.

”Edellinen koti oli vaalea, neutraali ja yllätyksetön. Tämä koti on kyllä samojen seinien sisällä kuin edellinenkin, mutta täällä ei ole mitään tavallista eikä sävytöntä.

Rakensimme Rauhalan entisen puolisoni kanssa yhdessä. Silloin sisustimme turvallisilla väreillä, eikä sisustuksessa juurikaan uskallettu revitellä. Se sävymaailma ei koskaan ollut minulle ominta.

Tuli aika, jolloin jäimme tyttäremme Oonan kanssa taloon kahdestaan asumaan. Minulle se tarkoitti remonttihanskojen sovittamista. Oli riemukasta huomata, että ne pysyivät kädessä. Maalatessa kyllä maalaan poikkeuksetta myös itsenikin, sillä innostuessa ei voi roiskeilta välttyä.

Portaikon alla oleva säilytystila rakennettiin paneeleista, jotka Kirsi maalasi Frenchic-kalkkimaalin sävyllä Green with Envy. Vanha ovi löytyi nettikirpputorilta. Portaikkoa koristaa komea peilikokoelma. Kirsi on hankkinut niitä kirpputoreilta, vanhojen tavaroiden liikkeistä sekä Torista.

Tältä portaikko näytti ennen Kirsin remonttia! Lue muutoksesta lisää täältä.

Keittiössä on William Morrisin Pimpernel-tapetti. Avohyllyihin Kirsi keksi käyttää pöytälevystä jäänyttä materiaalia. Nahkavetimet viimeistelevät keittiön ilmeen.

Oleskelutilan pyöreän ruokapöydän tilalla oli aikaisemmin aivan liian iso kuuden hengen pöytä. Sadalla eurolla käytettynä hankittu on palvellut huomattavasti paremmin. Tuolit ovat Rowicon.

Tämä alue sopii meille täydellisesti, enkä siksi harkinnut talosta muuttamista, vaikka kodissa neliöitä meille kahdelle onkin paljon. Täältä on sopivan lyhyt matka töihin ja kouluihin. Lenkille pääsee suoraan takapihalta metsän helmaan. Puiden takaa pilkottelee lammen vesi.

Pukeutumishuoneeseen löytyi sopiva maali Rustasta, sen sävy on Estate Green. Kristallikruunu on ostettu Sotkasta 2000-luvun alussa.

Pukeutumishuoneen katon tapetti on Boråstapeterin Lindskog.

J. & J. Kohnin wieniläissohvan Kirsi onnistui löytämään Torista, ja se haettiin kotiin Porista. Kirsi ei olisi uskonut, että Suomesta voisi löytää tällaisen aarteen. Sohva on ehdottomasta hänen paras ja rakkain vintagehankintansa.

Talo ei tarvinnut suuria rakenteellisia remontteja, kun jäimme tänne Oonan kanssa kahdestaan. Sen sijaan melkein kaikki sisäpinnat ovat kokeneet muodonmuutoksen. Alkuperäistä on jäljellä vain pesuhuoneessa ja lattiapinnoilla. Vanhoja huonekaluja tänne on haettu ympäri Suomen. Hämmästelen, mitä kaikkea voi mahtua farmariauton takakonttiin.

Olohuoneen vintagejalkavalaisin oli Kirsin haaveissa. Kun tämä kaunokainen näkyi eräänä lauantaiaamuna Suomen Kasarmin aarteiden Instagram-tarinoissa, Kirsi lähti siltä seisomalta valaisinostoksille.

Kirjastohuoneen pöytä oli ilmainen löytö paikallisesta Facebook-ryhmästä. Tämänkin bongasi Kirsin sisko. Rouhean pellavaverhon Kirsi värjäsi Dylonin pesu- konevärillä sävyllä Oliivi.

Kirjastohuoneen klaffilipaston Kirsi osti työkaveriltaan. Hän on tyytyväinen sen alkuperäiseen puupintaan. Kollaasi on vähän villi, sillä se täydentyy aina kirpputoriretkiltä ostetuilla uusilla esineillä.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun ymmärsin, ettei minun tarvitse kysyä lupaa keneltäkään rohkeisiinkaan sävyvalintoihin. Kolmessa vuodessa olen maalannut ja maalannut sekä tapetoinut. On upeaa nähdä oman käden jälki ja kysyä, että minäkö tuon todella tein.

Seinille valitsin unelmieni William Morrisin tapetit. Olihan hankinta kallis, mutta sisustusunelman toteuttaminen kannatti. Koko alakerta saa sävynsä tapeteista, ja tunnelma pysyy minusta siksi rauhallisena voimakkaasta kuviosta huolimatta.

Yläkerran aulan sinipohjainen kukkatapetti on Boråstapeterin Dahlia Garden. Lasiovien takana työhuoneessa vastaanottaa Boråstapeterin keltainen Nocturne. Parasta on ikkunanäkymä suoraan takapihan yli lammelle. Muhkea täkkikasa on kertynyt kirpputoreilta.

Kirsin hankinnat maksavat usein vain muutaman kympin. Yksinhuoltajabudjetti on pieni mutta antaa luovuudelle tilaa.

Sisustan työkseni, ja tuon myös kotiin kokeiltavaksi huonekaluja ja esineitä. Joskus ne saattavat jäädä meille. Luulen, että en koskaan kyllästy tähän. Hankin kirpputoreilta jotain uutta, mutta laitan myös kiertoon usein jotain. Kalusteet ovat minulle kodin helmiä, ja niissä pitää olla särmää – tarinoita pinnoilla.

Joku voisi tässä vaiheessa toppuutella hankintoja tai remontti-intoa, mutta onneksi kysyn lupaa vain itseltäni. Sanon aina kyllä vastaukseksi ja lähden innolla kokeilemaan. Seuraavaksi opettelen verhoilemaan, sillä osa huonekaluista kaipaa ylleen uusia pukimia.”

Oonan huoneen tapetti on Boråstapeterin Folklore. Sisustukseen on voinut vaikuttaa myös äiti, mutta osan kalustevalinnoista on tehnyt Oona itse.

Kannustalon mansardikattoinen Rauhala-talomalli oli Kirsin unelma yli 20 vuotta sitten ja jaksaa viehättää yhä. Julkisivu remontoitiin viime kesänä.