Kun Sari Kahila ja Timo Saviniemi ostivat viisitoista vuotta sitten 1980-luvun omakotitalon, sen sisäpinnoilla loisti oranssi. Vuosien jälkeen oranssi on kaukainen muisto vain. Vaaleassa kodissa käytännöllisyys ja harkitut yksityiskohdat kulkevat käsikädessä.
– Etsimme remontoitavaa taloa. Täällä pinnat olivat oransseja, keltaisia ja rusehtavia. Olemme tehneet vuosien saatossa kaikki pinnat uusiksi, pariskunta kertoo.
Pohjaratkaisu oli perheelle sopiva, ja he piirsivät remonttisuunnitelmat paperille. Timo teki suuren osan itse.
– Minä taidan olla usein se ideoiva osapuoli ja Timo toteuttaja, erityisesti isommissa remonteissa, Sari sanoo.
Kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen väliseksi seinäksi tehtiin integroitu kaappi, jossa on mittatilausliukuovet ja sisällä Elfan hyllyt. Keittiön ja olohuoneen välistä taas poistettiin seinä.
– Rakastan pohtia ja pähkäillä sisustusratkaisuja ja kuinka saada käytännöllisyys ja kauneus samalle viivalle. Tykkään, että myös kaappien sisäpuolet ovat kauniit, Sari sanoo.
Yksi Sarin toiveista oli saada aamiaiskaappi, ja se myös toteutettiin. Kaapissa on sujuvasti kiinni menevät ovet, mutta ne ovat aina auki. Onneksi kaapin sisäpuoli on onnistunut: se on vaaleasävyinen ja rauhallinen.
– Kun saan inspiraation, minulla ei ole oikein kärsivällisyyttä odottaa sen kanssa, vaan alan nopeasti toteuttaa ideaani. Toki mielikin ehtii muuttua välillä, ja olenkin oppinut, että maalaaminen on näin kärsimättömälle sisustajalle usein hyvä vaihtoehto, Sari kertoo.
Hänellä on ystävien kesken ”sisustelurinki”, jossa vaihdellaan vinkkejä ja huikataan toisille, jos nettikirpparilta on löytynyt jollekin sopivaa. Sari kiertelee paljon kirppiksillä ja tekee sekä isoja että pieniä kaluste- ja vaatelöytöjä. Ajatuksena on ensin katsoa, löytyisikö huonekalu tai esine käytettynä ja sitten vasta miettiä uuden hankkimista. Sarin tuorein löytö on olohuoneen suuri villamatto. Käytettynä hankkimalla säästyi satasia.
– Tykkään kauniista asioista, ja kontrastit ovat mieleeni, niin värien kuin tekstuurien. Sisustaminen ei ole minulle niinkään harrastus, vaan enemmänkin elämäntapa.
