Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Kirjansitoja työssään

Kirjansitoja Tarja Rajakangas tekee työtään luovasti mutta myös millintarkasti – ”Sidontataidon säilyminen on todella arvokasta”

Taito-Finlandialla palkittu kirjansitojamestari Tarja Rajakangas valmistaa uniikkeja kirjoja hävikkimateriaaleista. Pienimmät jätepalat hän käyttää kirjannäköisiin koruihin.

13.2.2024

Sastamalassa asuva Tarja Rajakangas kokeili kirjansidontaa ensi kertaa lähes 30 vuotta sitten, kun hän opiskeli Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiassa.

– Innostuin siitä heti. Lisäoppia sain erään kirjansitojan pajassa Lontoossa ja Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kirjansitojan koulutuksessa. Nyt työllistän itseni ohjaamalla kursseja ja sitomalla kirjoja omassa kotistudiossani. Vieras-, luonnos- ja muistiinpanokirjojen lisäksi valmistan pieniä kirjakoruja hävikkimateriaalista.

Tarja Rajakangas työtilassaan
Tarja Rajakangas työtilassaan.

Pergamentti ja nahkatakki

Tarja luki jo lapsena paljon kirjoja ja muistaa yhä erään kauniin tekonahkaisen, kultakoristeisen kirjan lapsuuden kotinsa kirjahyllystä. Toisinaan hän pohtii, onko innostus kirjansidontaa kohtaan kytenyt siitä lähtien.

– Minusta on ihanaa yhdistellä erilaisia papereita ja nahkoja, sillä ne tarjoavat valtavasti luovia mahdollisuuksia. Käytän töissäni kauniita koristepapereita, kuten marmoroitua paperia, jota ostan ystävältäni. Olen ihastunut myös japanilaisiin, kultakoristeltuihin papereihin. Suosikkimateriaalikseni on kuitenkin valikoitunut jäykkä pergamentti, jota käytän sidonnoissani paljon. Se on sopivan haastavaa työstää ja sitä voi värjätä ja koristella monin tavoin.

– Hankin monet materiaalini käytettynä. Kirpputoreilta löytyy usein sopivia kankaita ja rikkoutuneita nahkatakkeja, joista saan ainutlaatuista materiaalia kansiin. Käytän mahdollisimman tarkasti myös töissäni syntyvän silpun, kun valmistan pieniä kirjakoruja.

Tarja suosii kierrätysmateriaaleja myös ohjaamillaan kirjansidonnan kursseilla. Silloin on hyvä tilaisuus kannustaa myös kurssilaisia kierrättämään vanhoja materiaaleja. Tarjan varastossa odottaa esimerkiksi vanhasta nojatuolista talteen otettu nahkapala, jota hän aikoo käyttää eräässä tulevassa kirjaprojektissaan.

Kuva työpöydältä
Kirjansitojan työvälineet ovat kiehtovan näköisiä.
Tarjan tekemiä pieniä kirjakoruja
Pienistä hukkapaloista syntyy kirjakoruja. Näin ajatellen juuri mitään ei tarvitse heittää pois.

Sisällöstä sidontaan – ja Englantiin!

– Mielenkiintoisinta tässä työssä on mielestäni valmiiksi painettujen kirjojen taiteellinen sidonta, jossa suunnittelen ja teen kirjalle sen sisältöön sopivan ulkokuoren. Sitä pääsen tekemään lähinnä kilpailuissa ja näyttelyissä. Niitä varten on yleensä painatettu tiettyjä kirjoja sidottavaksi, mutta joskus sitojien annetaan valita oma kirjansa.

– Kerran pääsin osallistumaan kirjansidontakilpailuun, jonka teemana oli puutarha. Silloin valitsin sidottavakseni 1800-luvun kasvitieteellisen kirjan, jonka kasvien kuvista löysin inspiraation kansiin: Vaalea pergamenttikansi sai vihreän selän, johon kirjailin monivärisellä langalla kasvien kuvia. Sijoituin kilpailussa toiseksi ja sain kutsun palkintojenjakotilaisuuteen ja näyttelyn avajaisiin Oxfordin kirjastoon. Se oli ehdottomasti unohtumaton matka, jollaisen pääsee kokemaan vain kerran elämässään.

Tarjan sitomia kirjoja ja muistikirjoja
Erilaisia kirjamalleja ja rakenteita on lukemattomia ja niitä voi soveltaa työssä luovasti. Tarinaan sopivan kansimateriaalin saa, kun värjää nahan ja paperin itse. Kulunut kierrätysnahka toimii tässä hyvin. Tarjan lempimateriaali on jäykkä pergamenttinahka.

Tavallisena arkipäivänä kirjansitominen ei ole ihan yhtä hohdokasta eikä johda ulkomaanmatkoille, mutta Tarja viihtyy kotistudiossaan materiaaliensa keskellä loistavasti. Kirjansitojan työ on usein millintarkkaa. Silti hän on onnellisin päästessään luovaan flow-tilaan. Tarja palkittiin työstään Taito-Finlandialla vuonna 2022.

Kirjansidontatyö alkaa teoksen tunnelmaan sopivien värien ja materiaalien valinnasta. Seuraavaksi Tarja taittelee ja leikkaa paperit vihkoiksi, minkä jälkeen tekoprosessi vaihtelee kirjamallin mukaan.

– Perinteisissä kovakantisissa kirjoissa teen kannet mittojen mukaan ja tarkempaa kaavaa noudattaen kuin liimattomissa sidoksissa, joissa erilaisia mahdollisuuksia on paljon. Liimattomassa kirjasidonnassa ompelen sivut suoraan kansiin, jolloin valmis ommel jää näkyville kirjan selkää koristamaan. Sidonnassa voi ja kannattaa käyttää luovuuttaan.

Kaunis ommel kirjan selässä
Koristeellisesti ommeltu sidonta on kuin koru kirjan selässä.

Unelma-ammatti kantaa

– Käsitöiden tekeminen on minulle rakas harrastus, johon ihastuin jo teini-ikäisenä, kun aloin ommella vaatteita. Halusin oppia lisää, esimerkiksi punontaa ja nahkatöitä, joten hakeuduin opiskelemaan käsitöitä ja erityistekniikoita. Lopulta kirjansidonta vei sydämeni ehkä siksi, että tekniikoissa on paljon millintarkkuutta vaativia työvaiheita. Olen luonteeltani tarkka tyyppi ja minusta on ihanaa päästä toteuttamaan myös sitä puolta itsestäni.

– Toki saatan päästä flow-tilaan ihan tavallisia kangaskansia tai kirjasarjojakin sitoessani. Silloin voin vain nauttia luovuuden puuskassa tekemisestä. Parasta sidonnassa ovat sen tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet. Ideointi, kirjojen sisällön tulkinta ja sopivan tyylin suunnittelu saavat minut joka kerta onnelliseksi.

Nahan kuviointivälineitä
Nahkan painokuviointi onnistuu näin kauniilla työkaluilla.

Tarja asuu ja työskentelee Sastamalassa, jonne hän muutti jo opintojensa aikana ja jonne lopulta myös jäi. Sastamalassa rakastetaan kirjoja. Kaupunki on julistautunut Suomen kirjapääkaupungiksi, ja siellä järjestetään paljon erilaisia kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia.

– Täällä on jatkuvaa kysyntää myös kirjansidonnan kursseille, joita olen päässyt opettamaan jo 20 vuoden ajan. Mielestäni on ihanaa, että aihe kiinnostaa, vaikka vuosikymmenet ja trendit vaihtuvat.

– Haasteeni on tuoda kirjansidonta lähelle ihmisiä, sillä moni luulee edelleen, että tekniikka on hyvin vaikea oppia. Osa kurssilaisista on tullut mukaan yhä uudestaan alkuvuosista lähtien, mutta myös kertaluontoisia kokeilijoita riittää. Jotkut osallistujat haluavat sitoa itse kirjoittamansa teoksen ja toiset korjata rikkoutuneen kirjan.

– Kirjansidonnan alalla työskentelee Suomessa pieni ja tiivis joukko. Meidän välillämme ei ole kilpailua ja usein suosittelemmekin kollegoitamme asiakkaillemme, jos uskomme heidän osaavan toteuttaa tietynlaiset sidonnat parhaiten. Perinteiset kirjasitomot ovat vähentyneet niiden omistajien jäätyä eläkkeelle. Vaikka sidontatyylini onkin astetta luovempaa ja käytän uudempia tekniikoita, perinteisen kirjansidontataidon säilyminen on mielestäni todella arvokasta.”

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt