Kotivinkki

Kimmo ei koskaan ajatellut palaavansa etelästä kotikyläänsä Kittilään – nyt hän asuu perheineen sukutilalla, josta tuli myös matkailuyritys

1


Kimmo ei koskaan ajatellut palaavansa etelästä kotikyläänsä Kittilään – nyt hän asuu perheineen sukutilalla, josta tuli myös matkailuyritys

Helsinkiläiset Paula ja Kimmo etsivät elämäänsä uutta suuntaa. He päätyivät vähän yllättäen Kimmon kotiseudulle Kittilään. Nyt Paula pyörittää sukutilalla omaa kotimatkailuyritystä, Mummola Travelsia.
Teksti Liisa Kuittinen
Kuvat Eeva Kangas

Kolme hirsirakennusta seisoo vanhassa pihapiirissä Kaukosen kylässä Kittilässä. Pakkanen paukkuu, lunta on reilusti yli puoli metriä. Sisällä entisessä savottakämpässä Paula Ojanperä, 39, istuu keinutuolissa ja imettää kuopustaan, puolen vuoden ikäistä Helmiä. Puoliso Kimmo Ojanperä, 35, kehottaa käymään peremmälle suureen hirsitupaan. Perinnehuonekalujen ja räsymattojen lisäksi tuvassa on kangaspuut.

Tämä on paitsi Ojanperän perheen myös Mummola Travelsin koti. Paulan perustama kotimatkailuyritys tar­joaa Lapin-turisteille ihanaa arkea ja aitoja kohtaamisia.

– Otamme vieraat vastaan kuin ystävät. Elämme silloin sellaista viikonloppuarkea. Yleensä paikallisten tapaaminen jää matkalta parhaaksi muistoksi. Siltä ainakin minusta on reissatessa tuntunut.

Paula muistaa vielä, miltä tuntuu saapua Kaukoseen ensimmäisen kerran. Hän tietää, että elämä kylässä saattaa näyttää vieraasta hyvinkin eksoottiselta. Senkin hän tietää, että Lapissa eläminen vaatii kekseliäisyyttä ja että usein työt pitää luoda itse.

Mutta aloitetaan alusta, tuhannen kilometrin päästä etelästä.

Paula ei halua, että asiakkaita on joka päivä, sillä aikaa pitää jäädä myös perheen kesken.

Vuoden mittainen aikalisä

Neljä vuotta sitten Paula ja Kimmo asuivat Helsingin Vallilassa ja elivät sosiaalista kaupunkilaiselämää: he kävivät kulttuuritapahtumissa, kaupunkipyöräilivät ja tapasivat ystäviään. Esikoispoika Olavi oli kaksivuotias, ja Kimmo oli vanhempainvapaalla tutkijan työstään.

Koti oli kuitenkin alkanut käydä kolmihenkiselle perheelle ahtaaksi. Kimmo oli tehnyt samaa työtä viisi vuotta, eikä hän tuntenut enää saavansa siitä mitään. Paulan pesti pienessä optikkoliikkeessä oli päättynyt äitiysloman aikana, eikä hän halunnut enää jatkaa alalla. Molemmat etsivät elämälleen uutta suuntaa ja haaveilivat maalaiselämästä.

Oli siis hyvä hetki ottaa aikalisä. Paula sen keksi: laitetaan Vallilan-koti vuokralle ja muutetaan vuodeksi Kimmon kotitilalle Kittilään. Ehkä he sinä aikana oivaltaisivat, mitä oikein haluavat.

Kimmo ei ollut koskaan ajatellut palaavansa. Hän oli lähtenyt Kaukosesta heti lukion jälkeen, käynyt armeijan ja aloittanut elektroniikan, matematiikan ja fysiikan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Vanhempien lypsykarjatilan jatkaminen ei kiinnostanut häntä eikä hänen sisaruksiaan.

Kimmon vanhemmat Armi ja Kalle yllättyivät esikoisensa paluusta, mutta vielä enemmän he ilahtuivat. He toivottivat perheen tervetulleeksi ja lupasivat auttaa kaikessa.

Eivät Paula ja Kimmo aluksi uskoneet jäävänsä Kaukoseen. Tututkin ennustivat, että perhe palaisi pian Helsinkiin. Toisin kävi.

Aurinkoiset kevättalven päivät innostavat paistamaan tikkupullia nuotiolla. Viisivuotias Olavi käy päiväkodissa tien toisella puolella. Siellä hän pääsee leikkimään kavereiden kanssa.

Haave, joka piti toteuttaa

Ensimmäinen kesä Kaukosessa oli kuumin 40 vuoteen. Paula kulki valoisat yöt kamera kädessä ja kuvasi maisemia. Kaupunkilainen solahti kylän elämään nopeasti.

– Minut imaistiin heti mukaan kyläyhdistykseen. Sitä kautta tutustuin ihmisiin.

Kimmo ja Paula kuulostelivat, voisivatko elää Kaukosessa ilman että jatkaisivat lypsykarjan pitoa. Kun Kimmo sai Rovaniemeltä koodaustöitä, jotka sujuvat etänäkin, pariskunta alkoi miettiä Kaukoseen jäämistä.

Paula päätti uskaltaa tarttua haaveeseensa: hän ryhtyi pyörittämään omaa kotimatkailuyritystä. Mummola Travels tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden elää arkea pienessä lappilaisessa kylässä, aidossa maalaismiljöössä. Matkailijat majoittuvat Ojanperän tilalle ja osallistuvat askareisiin halujensa mukaan.

– Emme myy tiettyjä aktiviteetteja vaan tartumme hetkeen. Teemme asioita sen mukaan, mikä meitä ja vieraita kiinnostaa ja millainen sää sattuu olemaan.

Jotkut Mummolan vieraista ovat yllättyneet siitä, miten paljon aikaa Paula perheineen viettää heidän kanssaan.

– Aamupalamajoitus on tuttua, mutta ei tällainen kokonaisvaltainen kokemus.

Helmi on paljasjalkainen lappilainen. Hän syntyi heinäkuussa Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Paula ja Kimmo pitävät vanhoista taloista. Tämä rakennus on entinen savottakämppä, jonka Kimmo siirsi noin kymmenen kilometrin päästä.

Paras vuodenaika kahdeksasta

Lapissa Paula joutui opettelemaan vuodenkierron uudestaan. Lappilaiset ajattelevat, että vuodenaikoja on kahdeksan: syystalvi, talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä ja syksy. Jokaisella on erityispiirteensä.

Nyt on menossa yksi Paulan suosikkivuodenajoista.

Kevättalvella aurinko paistaa jo kirkkaasti, mutta hiihto­kelit ovat vielä hyvät. Pääsiäisestä on tullut Paulalle ja Kimmolle tärkeä juhla. Silloin Ojanperän suku kokoontuu yhteen ja Mummolan asiakkaat pääsevät mukaan pääsiäisenviettoon.

Viime pääsiäisenä Ojanperässä australialaisturistit askartelivat vitsoja ja maalasivat pääsiäismunia. Suomalainen pääsiäinen virpomisineen oli heille elämys.

Vimpelistä kotoisin oleva Paula on yhdistänyt lappilaiseen pääsiäisenviettoon eteläpohjalaisia perinteitä. Niinpä Kaukosessa trullit kiertävät taloja ja pääsiäiskokot roihuavat pääsiäislauantaina.

Lapin kuumin talvimatkailusesonki päättyy pääsiäiseen. Paulasta se on harmi.

– Huhtikuussa hiihtokelit ovat yleensä parhaimmillaan, ja lunta riittää toukokuun loppupuolelle.

Neljän sukupolven tilukset

Kaukosessa Paula on opetellut rieskan leipomista, leipäjuuston tekoa ja muita perinnetaitoja. Parhaita opettajia ovat olleet Kimmon Irja-mummi ja Armi-äiti.

Mummolan kautta Paula jakaa nyt perinnetietoutta eteenpäin.

Paula kehuu anoppiaan Armia vieraanvaraiseksi ihmiseksi, joka ruokkii ja kestitsee kaikki ohikulkijat ja satunnaiset vieraat. Anoppiinsa verrattuna hän tuntee olevansa pelkkä kisälli.

– En ole vielä päässyt esimerkiksi siihen, että aina olisi ruokaa tarjolla, kun joku tuttu pistäytyy kylään.

Ojanperän tilalla asuu nyt neljä sukupolvea: Kimmon vanhemmat ja isän äiti sekä Kimmo jälkikasvuineen.

Tähän asti Kimmo ja Paula ovat jakaneet Ojanperän tilan rakennukset Kimmon vanhempien ja mummin kanssa, mutta nyt he rakentavat tiluksille omaa hirsitaloa. Se tehdään kivenheiton päähän varsinaisesta pihapiiristä.

Ounasjoen varrelle levittäytynyt Kaukonen on yksi harvoista Lapin sodan tuhoilta säästyneistä kylistä. Siellä on perinteistä Aapa-Lapin peräpohjalaista rakennuskantaa, ja kylä on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Paula ja Kimmo eivät halunneet tärvellä vanhaa kulttuurimaisemaa.

– Siksi päädyimme perinnehirrestä tehtyyn moderniin hirsitaloon, joka saa harmaantua luonnollisesti.

Talonrakennustöissä Paula ja Kimmo ovat saaneet naapuriapua. Kylästä löytyy urakoitsijoita ja muita osaajia, jotka ovat olleet apuna esimerkiksi kaivuuhommissa.

Paula on opetellut lappilaisten perinneherkkujen, rieskan, kampanisujen ja leipäjuuston, tekoa.

Helsingissä oli helpompaa

Oma koti tulee tarpeeseen. Vaikka Paula on sosiaalinen ja viihtyy Kimmon suvun keskellä, toisinaan hän kaipaa omaa rauhaa. Yritys, pienet lapset ja talonrakennus tekevät maalaiselämästäkin hektistä.

– Tässä on monta asiaa päällekkäin, ja juuri nyt vähän väsyttää, Kimmo sanoo.

Paulasta ja Kimmosta tuntuu, että elämä Helsingissä oli usein yksinkertaisempaa kuin elämä Kaukosessa. He kuitenkin tiedostavat, että kyse on vaiheesta, joka menee ohi.

– Emme ole ennen olleet tilanteessa, että meillä on kaksi lasta ja rakennamme taloa, Kimmo pohtii.

Helsingistä Paula ja Kimmo kaipaavat vain ystäviään. Kaukosesta he ovat tosin saaneet ympärilleen ison suvun ja yhteisön, joka on aina valmis auttamaan.

– Ellei Kimmon äiti auttaisi meitä niin paljon, en pystyisi pyörittämään yritystäni, Paula sanoo.

– Ainoa huono puoli Kaukosessa on se, että täältä on vaikea mennä käymään minun kotonani Pohjanmaalla. Helsingistä se kävi helpommin.

Tuulahduksen muista kulttuureista tuovat Mummola Travelsin asiakkaat.

– Jouluna itkimme ilosta, kun australialaisvieraamme menivät kihloihin potkukelkkailleessaan kylän raitilla. Tuntuu uskomattomalta, että ihmiset haluavat jakaa tällaisia asioita kanssamme.

Kaupunkikaipuuseen vastaa myös monitaiteinen Hiljaisuus-festivaali, joka tuo Kaukoseen kesäkuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi kansainvälistä pöhinää.

– Olemme silloin keskellä kaikkea. Ojanperän pirtti toimii yhtenä esityspaikoista. Lisäksi majoitamme tänne talkoohengessä taiteellista johtoa ja esiintyjiä.

Matkailijat pääsevät kokemaan, millaista on arki maalaismiljöössä. Tilan rakennukset edustavat eri aikakausia. Vanhin on vuodelta 1865.

Hyvä päivä, ei tapahdu mitään

Kaukosessa Paula ja Kimmo ovat saaneet rauhassa rakentaa oman näköistään elämää. Se tuntuu Paulasta etuoikeudelta.

– Nautin arjesta, jossa ei tapahdu mitään sen kummempaa. Yritystoiminnan haluan pitää pienenä, jotta se pysyy aitona.

Paulan ja Kimmon esimerkki on innostanut myös muita

Lappiin muuttoa miettiviä tarttumaan tilaisuuteen. Viime vuoden lopussa ystäväperhe eteläisestä Suomesta päätti tehdä irtioton arkiympyröistään ja muutti Kaukoseen.

– He muuttivat tuohon tien toiselle puolelle meidän iloksemme. Saa nähdä, kuinka kauan he viihtyvät.

Paulaa jännitti alkuun, miten ulkomaiset asiakkaat osaisivat toimia perinteisessä suomalaisessa saunassa. Mitään ongelmia ei ole ollut. Noin 350 asukkaan Kaukonen sijaitsee 20 kilometrin päässä Kittilän keskustasta. Rovaniemelle on matkaa 120 kilometriä.
Julkaistu: 6.4.2018