Etelä-Kiinasta kotoisin oleva kilpipiilea (Pilea peperomioides) lienee piileoiden suvun tunnetuin kasvi. Sitä on kasvatettu huonekasvina 1940-luvulta lähtien Skandinaviassa, kun norjalainen lähetyssaarnaaja toi kasvin mukanaan Norjaan. Kasvi on ollut melko tuntematon ja etenkin alkuvuosikymmeninä se levisi kasviharrastajalta toiselle pistokkaina. Viime aikoina se on kokenut uuden nousun viherkasvina ja sisustuselementtinä.
Kilpipiilealla on kauniin pyöreät, tummanvihreät ja paksuhkot lehdet. Kilpipiileasta kasvaa korkeintaan 30-senttinen.
Muita piilealajeja ovat mm. kirjopiilea (P. cadierei), kiiltopiilea (P. depressa) ja sammalpiilea (P. microphylla).
Näin hoidat kilpipiileaa
Kilpipiilean multa voi olla tavallista huonekasveille tarkoitettua multaa, jossa saa olla myös hiekkaa mukana. Huolehdi kuitenkin siitä, että liika vesi pääsee ruukusta ulos äläkä anna kasvin seistä kauan aluslautaselle valuvassa vedessä.
Valo-olot
Kilpipiilea viihtyy parhaiten valoisassa paikassa, mutta lehtiä täytyy suojata suoralta auringonpaisteelta. Pohjoiseen tai itään avautuvalla ikkunalla kilpipiilea saa yleensä riittävästi valoa.
Kastelu
Kilpipiileaa kastellaan säännöllisesti ja multa saa kuivahtaa vain pinnaltaan kastelujen välillä.
Muiden viherkasvien tapaan myös kilpipiilea pitää sumuttelusta.
Lannoitus
Kasvukaudella eli keväästä elokuulle kilpipiileaa lannoitetaan parin–kolmen viikon välein.
Lisäys
Paras tapa lisätä kilpipiileaa on ottaa jakopaloja suureksi kasvaneesta emokasvista. Voit myös kokeilla lisäystä lehtipistokkaista.
