Citykattien salonkikelpoinen kiipeilyteline ja vintage sopivat rinnakkain Kiiran ja Jussin 50-luvun kolmiossa: ”Menimme tunne ja onnellisuus edellä”
Kun luovat ajattelijat Kiira ja Jussi remontoivat kekseliäästi käyttöikänsä päässä olleen asunnon Helsingin Vallilassa, erityishuomion saivat paitsi mirrit myös kaksimetrisen isännän pituus. ”Meillä tehdään eikä jossitella.”
Asukkaat Graafinen suunnittelija Kiira Keski-Hakuni, 36, ja maisema-arkkitehti Jussi Virta, 36, sekä lemmikkikissat Veli ja Junior eli Junnu. Instagram: @kipsonite.
koti 1950-luvun kolmio Helsingin Vallilassa. Neliöitä on 52.
Kiira Keski-Hakuni ja Jussi Virta ovat remontoineet kolmionsa taidokkaasti kotoisaksi ja tyylikkääksi älykodiksi. Kerroksellinen sisustus on ilo silmälle, ja kaikkien tarpeet on mietitty loppuun asti. Lemmikkejä ajatellen olohuoneen paraatipaikalla kohoaa kissojen kiipeilykaluste. Kaksimetrinen Jussi on otettu huomioon siten, että hän mahtuu niin nukkumaan, kylpemään kuin sohvalle pötköttelemään, ja Kiira sai toivomansa pesutornin, työhuoneen ja unelmiensa taideteoksen, uniikin lasijäätelöveistoksen. Siihen sijoitettiin osa kodin remonttibudjetista.
Mitä olette oivaltaneet asumisesta?
Kiira: Onnellinen koti on valtava etuoikeus, ja olemme asuneet kaikissa kodeissamme aika lailla saman, kohtuullisuutta korostavan ideologian mukaisesti riippumatta siitä, ovatko kotimme olleet vuokrattuja vai asuntolainoitettuja. Ensin meillä oli 28, seuraavaksi 38 ja nykyisin 52 neliötä.
Jussi: Asuntolaina vasta onkin etuoikeus ja sen ansiosta mahdollistuva varallisuuden karttuminen. Kodissa viihtyminen ja kodin toimivuus tukevat elämän onnelliseksi kokemista ja ovat tärkeämpiä asioita kuin runsaat neliöt.
Kiira: Isäni sanoi joskus, että pieni koti vaatii asukkailtaan jatkuvaa kommunikointia. Pienuudesta seuraa väistämättä läheisyyttä, kun oleskellaan paljon samassa tilassa. Kompaktius myös takaa sen, ettei nurkkiin mahdu kertymään turhaa tavaraa.
Millaisia tarpeita uuden kodin tuli tyydyttää?
Kiira: Tarpeista korostui arkeen panostaminen ja arjessa viihtyminen. Teemme paljon töitä, ja vapaa-aikamme täyttyy jatkuvista projekteista. Kotimme on tarkoitettu viihtymiseen ja elämästä nautiskeluun. Arkea ei tarvitse paeta, jos siitä nauttii.
Jussi: Tietyt reunaehdot olivat järkijuttuja, mutta remontin ja sisustuksen suunnittelussa menimme tunnepuoli ja onnellisuuteen painottaminen edellä.
Miten olette remontoineet tätä kotia?
Jussi: 90-luvun lopussa remontoitu asunto oli käyttöikänsä päässä, mutta pohja oli erinomainen ja teki mahdolliseksi molempien haaveiden toteuttamisen. Yhteinen haaveemme oli iso avokeittiön ja olohuoneen yhdistelmä, koska meillä käy vieraita lähes päivittäin. Remonttiin oli budjetoitu kunnianhimoinen aikataulu, ja yllätyksiltä ei tietenkään vältytty. Avaimet saatuamme teimme positiiviset koronatestit ja ystävämme aloittivat purkutyön ilman meitä. Valvoimme Facetimessa tilannetta ja tilasimme pizzaa työmaalle.
Kiira: Suurin osa työvaiheista oli sellaisia, joihin emme olleet tarttuneet aiemmin. Paljon voi näköjään oppia Youtubesta. Kaverit usein kysyivät, miten me osaamme, mutta osaaminen karttuu, kun heittäytyy rohkeasti kohti uutta.
Jussi: Meitä molempia on aina kannustettu kokeilemaan, oppimaan ja luottamaan intuitioon. Meillä tehdään eikä jossitella. Onneksi emme tajunneet etukäteen remontin laajuutta, koska muuten tämä koti olisi voinut jäädä ostamatta.
Mikä määrittää sisustustanne?
Kiira: Sisustus on minulle eri kerrostumien ja menneisyyden summa sen hetkisessä olomuodossaan. Uutuudenkarhea ja kauttaaltaan remontoitu koti tuntui meistä alkuun hassulta. Aloimme heti pohtia, miten lisätä kotoisuutta, vaikka jo remontoidessa hyödynsimme vanhoja valaisimia, väliovia ja ovenkahvoja.
Jussi: Suhtaudun sisustuksen eri vuosikymmeniin iloisesti ja viihdyn monen eri aikakauden kodeissa. Tämän kodin sisustus koostuu huonekaluista, esineistä ja taiteesta, jotka ovat kertyneet mummolasta, lapsuudenkodeista, opiskelija-asunnoista, kahdesta edellisestä yhdessä asutusta kodista, kirppareilta, kierrätyskeskuksista ja roskalavalta.
Kiira: Jussi rakastaa 50-lukua ja aikakauden sopusuhtaisuutta. On toisinaan hauskaa seurattavaa, kun kaksimetrinen mies yrittää mahduttaa itsensä sen ajan mittakaavan mukaiseen nojatuoliin.
Onko älykoti uhka vai mahdollisuus?
Jussi: Mahdollisuus. Uusimman tekniikan ansiosta käytännöllisyys kohtaa meillä hauskuuden. Ohjaamme puhelimin tai äänikomennoin toimintoja verhojen liikuttamisesta valaistukseen ja lämpötilaan. Kaikki kodintekniikkakin on roilotettu piiloon, koska emme halua näkyvissä olevia johtoja emmekä putkia. Arjen pitää soljua vaivattomasti, mutta käytännöllisyys ei saa ohittaa silmäniloa.
”Päätimme, että käytämme remonttibudjetista osan taiteeseen, koska arjessa siihen ei ole varaa.”
Miten kissanne on otettu huomioon tässä kodissa?
Kiira: Väittäisin, että kissat sotkevat vähemmän kuin ihmiset. Sohvakangas on lemmikkiystävällinen ja konepestävä. Kissoille on omat lajityypilliset jutut, kuten makuupaikat, kiipeilykaluste ja kissojen vessat. Jussi on yrittänyt kouluttaa Veliä ja Junnua käyttämään ihmisten wc:tä, mutta toistaiseksi mennään hiekkalaatikoilla. Kissat pärjäävät aika vähällä.
Teillä on paljon taidetta. Mitä se merkitsee teille?
Kiira: Olen kasvanut luovassa perheessä ja olen itsekin luova tekijä. En osaa ajatella kotia ilman taidetta. Äidin ja isän tekemien taideteosten lisäksi esillä on omia töitäni, lahjaksi saatua, lainattua ja jopa löydettyä taidetta. Jokainen taideteos on omalla tavallaan meille merkityksellinen.
Jussi: Ostimme tähän kotiin Paula Pääkkösen jäätelöveistoksen. Samalla päätimme, että tulevaisuudessa käytämme asuntokaupan remonttibudjetista osan taiteeseen, koska arjessa siihen ei ole varaa.
